2012

Wikipediasta

Vuosisadat	1800-luku * 1900-luku * 2000-luku * 2100-luku * 2200-luku
Vuosikymmenet	1990-luku * 2000-luku * 2010-luku * 2020-luku * 2030-luku * 2040-luku 2050-luku * 2060-luku * 2070-luku * 2080-luku * 2090-luku * 2100-luku
Vuodet	1990 * 1991 * 1992 * 1993 * 1994 * 1995 * 1996 * 1997 * 1998 * 1999 2000 * 2001 * 2002 * 2003 * 2004 * 2005 * 2006 * 2007 * 2008 * 2009 2010 * 2011 * 2012 * 2013 * 2014 * 2015 * 2016 * 2017 * 2018 * 2019 2020 * 2021 * 2022 * 2023 * 2024 * 2025 * 2026 * 2027 * 2028 * 2029 2030 * 2031 * 2032 * 2033 * 2034 * 2035 * 2036 * 2037 * 2038 * 2039 2040 * 2041 * 2042 * 2043 * 2044 * 2045 * 2046 * 2047 * 2048 * 2049 2050 * 2051 * 2052 * 2053 * 2054 * 2055 * 2056 * 2057 * 2058 * 2059 2060 * 2061 * 2062 * 2063 * 2064 * 2065 * 2066 * 2067 * 2068 * 2069 2070 * 2071 * 2072 * 2073 * 2074 * 2075 * 2076 * 2077 * 2078 * 2079 2080 * 2081 * 2082 * 2083 * 2084 * 2085 * 2086 * 2087 * 2088 * 2089 2090 * 2091 * 2092 * 2093 * 2094 * 2095 * 2096 * 2097 * 2098 * 2099 2100 * 2101 * 2102 * 2103 * 2104 * 2105 * 2106 * 2107 * 2108 * 2109

2012 (MMXII) oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Yhdistyneet kansakunnat nimesi vuoden 2012 kansainvaliseksi osuuskuntien vuodeksi.

• Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2012 on lohikaarmeen vuosi.
• Mayakalenterin (Tzolk'in) 13. baktun loppui 21. joulukuuta. Sen jalkeen alkoi uusi pitkanlaskun kierros. New Age -ajattelutyylissa 13. baktunin loppumista tulkittiin usein maailmanlopun (2012-ilmio) ajankohdaksi.

• 1. tammikuuta - Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Puolalta Tanskalle.
• 1. tammikuuta - Tokiota ravisutti 7 magnitudin maanjaristys. Jaristyksen keskus oli yli 300 kilometrin syvyydessa Filippiinienmerella, lahella Japanille kuuluvia Izusaaria.
• 1. tammikuuta - Suomen tupakkalaki kiristyi: tupakkatuotteita ei enaa saanut pitaa nakyvilla elintarvikemyymaloissa.
• 1. tammikuuta - Tasavallan presidentti Tarja Halonen piti virkakautensa viimeisen uudenvuodenpuheen, jossa han puuttui aiempaa tarmokkaammin yhteiskunnan eriarvoistumiseen ja nuorten syrjaytymiseen.
• 1. tammikuuta - Lansi-Turunmaan kaupunki muutti nimensa Paraiseksi.
• 5. tammikuuta - Syyttaja vaati Egyptin entiselle presidentille Hosni Mubarakille ja kahdelle hanen pojalleen kuolemanrangaistusta seka kahdeksalle Mubarakin lahipiiriin kuuluneelle henkilolle vankeusrangaistuksia Mubarakin virkakaudella tapahtuneista rikoksista.
• 13. tammikuuta - Italialaisen risteilija Costa Concordian karilleajo Italian lansirannikolla.
• 15. tammikuuta - Kazakstanin parlamenttivaalit. Nur Otan -puolue saavutti noin 80% aanista.
• 15. tammikuuta - Venajan Phobos-Grunt-Mars-luotain syoksyi Maan ilmakehaan ja tuhoutui.
• 17. tammikuuta - Kaikkiaan noin 7 000 verkkosivustoa protestoi SOPA-lakiesitysta vastaan sensuroimalla sisaltoaan. Sivustoihin kuuluivat muun muassa englanninkielinen Wikipedia, WordPress, Google, Reddit, Boing Boing, Tucows ja Wired.^[1]
• 19. tammikuuta - Yhdysvaltain hallitus sulki Hongkongissa toimineen Megaupload-tiedostonjakosivuston. Nelja sen yllapitajista ilmoitettiin pidatetyn Uudessa-Seelannissa. Sen perustaja Kim Dotcom oli tietojen mukaan Saksan ja Suomen kansalainen.^[2] FBI syytti sivuston yllapitajia salaliitosta tekijanoikeusrikkomuksiin ja rahanpesuun seka pimeisiin kauppoihin.^[3]
• 21. tammikuuta - Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Hakan Juholt jatti paikkansa ehdittyaan toimia siina vain kymmenen kuukautta. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 27. tammikuuta Ruotsin metallityovaen liiton puheenjohtaja Stefan Lofven.
• 22. tammikuuta - Kroatiassa jarjestettiin kansanaanestys Euroopan unionin liittymisesta. 66 % aanestaneista kannatti ja 33 % oli vastaan.^[4][5]
• 22. tammikuuta - Libyan Siirtymaajan kansallisen neuvoston (NTC) kakkosmies Abdul Hafiz Ghoga jatti paikkansa hanta vastaan Bengasissa suunnattujen mielenosoitusten ja viikonloppuisen NTC:n paikallisen paamajan valtauksen jalkeen.^[6] Neuvoston puhemies Mustafa Abdul Jalil varoitti seuraavana paivana sisallissodan uhasta, jos NTC hajoaa.^[7]
• 24. tammikuuta - Turkin Pariisin-suurlahettilas varoitti Ranskaa maiden valisten diplomaattisuhteiden katkeamisesta sen jalkeen, kun Ranskan kansalliskokous oli hyvaksynyt lain, jonka nojalla Ottomaanien valtakunnan alueella vuonna 1915 tehdyn armenialaisten joukkomurhan kiistamisesta tuli rangaistava teko. Armenia puolestaan ilmaisi tyytyvaisyytensa paatokseen. Kyseisen lain voimaantuloon tarvittiin viela presidentti Nicolas Sarkozyn vahvistus.
• 25. tammikuuta - Voimakkain avaruusmyrsky kuuteen vuoteen iskeytyi Maan magneettikenttaan ja aiheutti voimakkaita revontulia.^[8]
• 27. tammikuuta - Suuressa osassa Eurooppaa alkoi poikkeuksellinen kylmaaalto.

• 1. helmikuuta - Egyptin jalkapallomellakka: Egyptin Port Saidin stadionilla tapahtui al-Masryn ja al-Ahlin valisen ottelun jalkeen fanien kesken yhteenotto, jossa kuoli 79. Egyptin parlamentissa jarjestettiin seuraavana paivana hataistunto, jossa Muslimiveljeskunta syytti tapahtuneesta maan sotilashallitusta ja turvallisuusviranomaisia. Perjantairukousten jalkeen levottomuudet levisivat Kairoon, Sueziin ja Aleksandriaan.^[9]
• 3. helmikuuta - Satoja autoja kolaroi Lahdenvaylalla Helsingissa Keha I:n ja Keha III:n valilla lumimyrskyn vuoksi. Lisaksi kymmenia ihmisia vietiin sairaalaan. Kolari johti koko Helsingin seudun pysahtymiseen ja sairaalojen taytyi nostaa valmiustasoaan.^[10][11]
• 4. helmikuuta - Kiina ja Venaja estivat veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvostossa Syyriaa koskevan paatoslauselmaehdotuksen hyvaksymisen. Yhdysvaltain ja Ranskan ajamassa paatoslauselmaesityksessa vaadittiin Syyrian presidentin Basar al-Assadin eroa. Myos Iso-Britannia ja kaikki turvallisuusneuvoston vaihtuvat jasenet olivat aanestaneet esityksen hyvaksymisen puolesta. Ihmisoikeusjarjestot Amnesty International ja Human Rights Watch arvostelivat voimakkaasti Kiinan ja Venajan toimintaa.
• 5. helmikuuta - Suomen presidentinvaali. Sauli Niinisto valittiin Suomen presidentiksi 62,6 prosentin kannatuksella.
• 6. helmikuuta - Kuningatar Elisabet II:n timanttiriemujuhlan (Diamond Jubilee) juhlallisuudet alkavat valtaannousunsa Yhdistyneen kuningaskunnan, Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin ja eraiden muiden valtioiden valtaistuimille seka tulosta Kansainyhteison paamieheksi 60. vuosipaivana.
• 6. helmikuuta - Yhdysvallat sulki suurlahetystonsa Syyrian paakaupungissa Damaskoksessa.
• 8. helmikuuta - Sisaministerion virkamiestyoryhma jatti alue- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle mietintonsa, jonka mukaan Suomessa olisi tulevaisuudessa mahdollisesti vain noin 70 kuntaa. Ehdotukseen sisaltyi muun muassa Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan liittaminen yhdeksi suurkaupungiksi. Mietinto heratti kiivaan keskustelun lahidemokratian toteutumisesta ja siita kanneltiin eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska kunnille oli annettu vain kaksi kuukautta aikaa lausuntojen antamiseen.
• 8. helmikuuta - Puolustusvoimat julkisti laajan kolmivuotisen uudistus- ja saastoohjelman, jolla oli tarkoitus saavuttaa vuositasolla noin 115 miljoonan euron saastot. Ohjelmaan sisaltyi kuuden joukko-osaston lakkauttaminen, henkiloston vahentaminen noin 2 200:lla, armeijan sodanaikaisen vahvuuden supistaminen lahes kolmanneksella seka vanhentuneen kaluston myynti tai romuttaminen. Yleinen asevelvollisuus oli kuitenkin tarkoitus sailyttaa. Erityisesti Kauhavalla sijaitsevan Lentosotakoulun, Kontiolahdella sijaitsevan Pohjois-Karjalan Prikaatin ja seitseman sotilassoittokunnan lakkauttaminen heratti arvostelua.
• 18. helmikuuta - Latviassa jarjestettiin kansanaanestys siita, myonnetaanko venajan kielelle virallisen kielen asema latvian kielen ohella. Paatos torjuttiin.
• 21. helmikuuta - Euroalueen valtiovarainministerit paattivat Brysselissa myontaa Kreikalle uuden 130 miljardin euron lainapaketin. Yksityisten sijoittajien lainapapereista leikattiin 53,5%, jolla Kreikan velkoja leikattiin 107 miljardia euroa. Kreikan velka-aste on tarkoitus leikata nykyisesta 160 % BKT:sta noin 120,5 prosenttiin vuonna 2020.^[12]
• 21. helmikuuta - Afganistanissa alkoivat vakivaltaiset mellakat amerikkalaisia vastaan, kun paikalliset tyontekijat loysivat Bagramin lentotukikohdassa poltettuja koraaneita.^[13][14]
• 26. helmikuuta - Syyriassa hyvaksyttiin kansanaanestyksella uusi perustuslaki, joka tuo maahan monipuoluejarjestelman ja rajoittaa presidentin kaudet kahteen seitsemanvuotiseen. Sisaministeri Mohammad Chaarin mukaan 89,4 % aanestajista kannatti uudistusta.^[15][16]
• 29. helmikuuta - Suomen Pankki Helsingissa vaihtoi markkoja euroiksi viimeista paivaa.

• 1. maaliskuuta - Sauli Niinisto astui Suomen tasavallan presidentin virkaan.
• 2. maaliskuuta - Syyrian armeija valtasi kapinallisilta Homsin Baba Amrin kaupunginosan, jota se oli saartanut ja pommittanut lahes kuukauden. Turkissa oleskeleva Syyrian vapaan armeijan komentaja Riad al-Asaad sanoi vetaytymisen olleen "taktinen".^[17]
• 4. maaliskuuta - Venajan presidentinvaalit. Vladimir Putin valittiin Venajan presidentiksi ensimmaisella kierroksella.
• 6. maaliskuuta - Bengasissa kokoontunut 3000 edustajan neuvosto julisti Ita-Libyan Kyrenaikan hallitsevan omia asioitaan ja valisti perustetun Kyrenaikan neuvoston johtoon entisen kuninkaan sukulaisen Ahmed al-Senussin. Siirtymaajan kansallisen neuvoston puhemies Mustafa Abdel Jalil tuomitsi "ulkomaisen salaliiton" ja sanoi puolustavansa kansallista yhtenaisyytta tarvittaessa asevoimin.^[18][19]
• 10. maaliskuuta - Robert Ficon johtama sosiaalidemokraattinen puolue voitti ennenaikaiset vaalit Slovakian parlamentin valitsemiseksi.
• 13. maaliskuuta - 28 ihmista kuoli ja yli 20 loukkaantui linja-autoturmassa Sveitsin etelaosassa lahella Sierren kaupunkia. Suurin osa surmansa saaneista oli hiihtolomalla olleita belgialaisia koululaisia. Kuljettajan arveltiin menettaneen auton hallinnan, jolloin se tormasi suurella nopeudella tunnelin betoniseinamaan.
• 15. maaliskuuta - Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala erotutti viisi jasenta Finnairin seitsenjasenisesta hallituksesta. Taustalla oli Finnairin johdon palkitsemisesta ja yhtioon sitouttamisesta noussut kohu, jonka vuoksi Finnairin matkustamohenkilokunta oli sanoutunut irti yhtion tervehdyttamisohjelmasta. Hieman aiemmin oli myos aloitettu esitutkinta yhtion paajohtajan Mika Vehvilaisen asuntokaupasta.
• 15. maaliskuuta - Viisi ihmista kuoli lento-onnettomuudessa Kebnekaisen tunturialueella Pohjois-Ruotsissa.
• 18. maaliskuuta - Formula 1:n kauden 2007 maailmanmestari Kimi Raikkonen teki kahden vuoden jalkeen paluun Formula 1 -sarjaan sijoittuen seitsemanneksi kauden avausosakilpailussa Australian GP:ssa Albert Parkin radalla.
• 18. maaliskuuta - Joachim Gauck valittiin Saksan liittopresidentiksi.
• 21. maaliskuuta - Malissa alkoi sotilasvallankaappaus. Sotilaat ottivat haltuunsa valtiontelevision ja presidentinpalatsin. Presidentti Amadou Toumani Toure piiloutui. Sotilaat olivat tyytymattomia armeijan huoltoon sen taistellessa maan pohjoisosassa tuaregikapinallisia vastaan. Demokratian elvytyksen ja valtion yhtenaistamisen kansallinen komitea (CNRDR) ilmoitti palaavansa perustuslailliseen presidentinvaltaan sen jalkeen kun maan kansallinen ja alueellinen yhtenaisyys on palautettu.^[20][21]
• 26. maaliskuuta - Elokuvaohjaaja James Cameron laskeutui kolmantena ihmisena Mariaanien haudan syvimpaan kohtaan Challengerin syvanteeseen 11 kilometrin syvyyteen.
• 29. maaliskuuta - Helsingin hovioikeus piti voimassa helsinkilaiselle perushoitajalle Aino Nykopp-Koskelle Helsingin karajaoikeudessa joulukuussa 2010 langetetun elinkautisen vankeusrangaistuksen Suomen rikoshistorian laajimmaksi luonnehditussa sarjamurhajutussa. Nykopp-Koski ja hanen asianajajansa ilmoittivat heti hakevansa valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
• 30. maaliskuuta - Puolustusministeri Stefan Wallin ilmoitti eroavansa RKP:n puheenjohtajan paikalta kesan puoluekokouksessa. Wallin kiisti julkisuutta saaneen ns. Dragsvik-kohun vaikutuksen hanen paatokseensa.
• 30. maaliskuuta - Helsingin hovioikeus piti voimassa ruandalaiselle pastorille Francois Bazaramballe langetetun elinkautisen vankeusrangaistuksen joukkotuhonnasta. Ita-Uudenmaan karajaoikeus oli kesakuussa 2010 tuominnut Bazaramban osallisuudesta vuoden 1994 Ruandan kansanmurhaan. Bazaramba ja hanen asianajajansa ilmoittivat hakevansa valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.

• 1. huhtikuuta - Malin tuaregikapinalliset valtasivat Timbuktun jakaen maan kahtia. Samana viikonloppuna myos Kidal ja Gao Pohjois-Malissa olivat jaaneet kapinallisten kasiin.
• 2. huhtikuuta - UTairin lento 120 joutui onnettomuuteen Tjumenin alueella Venajalla. Koneen epaillaan pudonneen puutteellisen jaanpoiston takia. 31 ihmista kuoli ja 12 loukkaantui.
• 6. huhtikuuta - Malin tuaregikapinalliset julistivat hallussaan olleen Malin pohjoisosan, Azawadin, itsenaiseksi valtioksi. Mikaan ulkopuolinen maa ei tunnustanut alueen itsenaisyytta. Afrikan yhtenaisyysjarjesto OAU ja Euroopan unioni ilmoittivat avoimesti vastustavansa itsenaisyyshanketta.
• 9. huhtikuuta - Israel julisti saksalaisen Nobel-kirjailijan Gunter Grassin ei-toivotuksi henkiloksi. Taustalla oli Suddeutsche Zeitungissa julkaistu Grassin runo Was gesagt werden muss (Mita taytyy sanoa), jossa han oli varoittanut Israelin vaarantavan maailmanrauhan taman uhattua iskea Iraniin sen ydinasehankkeiden keskeyttamiseksi. Grass paheksui myos Saksan asekauppoja Israelin kanssa. Asian nostattaman kohun vuoksi Grass pahoitteli sanavalintojaan ja sanoi tarkoittaneensa sanansa nimenomaan paaministeri Benjamin Netanjahun hallinnolle.
• 10. huhtikuuta - Kiinalainen poliitikko Bo Xilai erotettiin puolueen keskuskomiteasta ja politbyroosta. Han oli jo maaliskuussa menettanyt asemansa Chongqingin puolueosaston johdossa.^[22]
• 11. huhtikuuta - Indonesian edustalla Intian valtamerella tapahtui 8,9 richterin maanjaristys. Koko Intian valtameren alueelle annettiin tsunamivaroitus.
• 12. huhtikuuta - Syyriassa astui voimaan Kofi Annanin rauhansuunnitelman mukainen tulitauko hallituksen ja kapinallisten valilla.^[23]
• 12. huhtikuuta - Guinea-Bissaun armeija kaappasi vallan ja pidatti valiaikaisen presidentti Raimundo Pereiran ja entisen paaministerin, 29. paivaksi suunniteltujen presidentinvaalien gallupeissa johtavan presidenttiehdokas Carlos Gomes Juniorin.
• 13. huhtikuuta - Pohjois-Korean laukaisema raketti, jonka oli Pohjois-Korean oman ilmoituksen mukaan tarkoitus vieda avaruuteen satelliitti valtion perustajan Kim Il-sungin syntyman 100-vuotispaivan kunniaksi, rajahti ilmassa noin 120 kilometrin korkeudessa vain runsaan minuutin kuluttua laukaisusta. Raketin osat putosivat Keltaiseenmereen Korean niemimaan lansipuolelle. Etela-Korea, Japani ja Yhdysvallat tuomitsivat laukaisun ja pitivat sita todellisuudessa ohjuskokeena. Tapausta pidettiin maailmalla yleisesti vakavana arvovaltatappiona Pohjois-Korealle.
• 15. huhtikuuta - RMS Titanicin uppoamisesta tuli kuluneeksi 100 vuotta.
• 16. huhtikuuta - Televisiokanava FOX aloitti lahetyksensa SuomiTV:n tilalla.
• 16. huhtikuuta - Oslon karajatalossa alkoi oikeudenkaynti joukkosurmaaja Anders Behring Breivikia vastaan. Oikeudenkayntiin oli varattu aikaa kymmenen viikkoa ja siihen arvioitiin osallistuvan tavalla tai toisella yhteensa 1200-1500 ihmista, joista 813 asianosaisina. Lisaksi oikeudenkayntia seurasi noin 800 koti- ja ulkomaista tiedotusvalineiden edustajaa.^[24]
• 18. huhtikuuta - Helsingin karajaoikeus tuomitsi Kokoomuksen kansanedustajan Ilkka Kanervan yhden vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen torkeasta lahjuksen ottamisesta ja torkeasta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tuomio koski Kanervan toimintaa Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtajana eraiden kaavoitushankkeiden yhteydessa. Liikemies Arto Merisalo tuomittiin kuudeksi vuodeksi ja liikemies Tapani Yli-Saunamaki kolmeksi ja puoleksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen seka liikemies Toivo Sukari kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen Nova-yhtioiden konkurssirikoksiin liittyneessa oikeudenkaynnissa. Merisalo ja Yli-Saunamaki maarattiin valittomasti vangittaviksi. Ehdottomia tai ehdollisia vankeusrangaistuksia langetettiin myos viidelle muulle Nova-konsernin johtoon kuuluneelle. Liikemies Kyosti Kakkosen osalta syytteet hylattiin. Ilkka Kanerva erosi tuomion jalkeen Varsinais-Suomen maakuntahallituksesta ja Turun kaupunginvaltuustosta.

• 21. huhtikuuta - YK:n turvallisuusneuvosto paatti yksimielisesti lahettaa Syyriaan 300 aseetonta sotilastarkkailijaa - naista kymmenen suomalaista - valvomaan hallituksen ja opposition valisen tulitauon pitavyytta. Suomalaisten YK-tarkkailijoiden viikon pituinen koulutus tehtaviinsa alkoi Porin Prikaatissa Sakylassa.
• 26. huhtikuuta - Liberian entinen presidentti Charles Taylor tuomittiin Kansainvalisessa sotarikostuomioistuimessa syylliseksi Sierra Leonessa tehtyjen sotarikosten avustamiseen. Oikeus lukee Taylorille tuomion toukokuun 30. paiva ja han suorittaa sen Isossa-Britanniassa.^[25]
• 27. huhtikuuta - Pakistan karkotti maasta terroristijohtaja Osama bin Ladenin perheen. Karkotuksen muodollisena perusteena oli laiton maahantulo. Perhe matkusti bin Ladenin kotimaahan Saudi-Arabiaan.
• 27 huhtikuuta - Avaruussukkula Enterprise siirrettiin erikoismuunnellun Boeing 747-koneen kyydissa Interpidin meri- ja avaruusmuseoon New Yorkiin.^[26]

• 2. toukokuuta - Helsingin kaupunginhallitus hylkasi aanin 8-7 hankkeen Guggenheim-taidemuseon perustamiseksi Helsinkiin vihreiden kaannyttya sita vastaan.
• 6. toukokuuta - Ranskan presidentinvaali. Francois Hollande valittiin Ranskan presidentiksi.
• 6. toukokuuta - Kreikassa pidettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit.^[27] arkisto = https://web.archive.org/web/20160807145706/http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305559700551?jako=afca02b76fee8c8b024e8e775c52ffc0 | arkistoitu = 7.8.2016 }}
• 9. toukokuuta - YK:n Syyrian erityislahettilas, entinen paasihteeri Kofi Annan varoitti, etta riski Syyrian kriisin riistaytymisesta taysimittaiseksi ja hallitsemattomaksi etnisten ryhmien valiseksi sisallissodaksi oli erittain suuri, koska aseiden salakuljetus Syyriaan jatkui tulitauosta huolimatta. Annanin mukaan vaarana oli myos konfliktin leviaminen naapurimaihin, etenkin Libanoniin. Syyrian vakivaltaisuuksissa oli kansainvalisten tarkkailijoiden mukaan saanut runsaan vuoden aikana surmansa 13 000-14 000 ihmista.
• 9. toukokuuta - Sampo Pankki muutti virallisesti nimensa Danske Bankiksi tanskalaisen omistajansa mukaan. Tama merkitsi hieman yli kymmenen vuotta kaytossa olleen Sampo Pankki -nimen katoamista katukuvasta vuoden loppuun mennessa.
• 10. toukokuuta - 55 ihmista sai surmansa ja lahes 400 ihmista haavoittui kahden voimakkaan pommin rajahdyksessa Syyrian paakaupungissa Damaskoksessa. Syyrian hallitus syytti iskusta terroristeja, oppositio puolestaan piti iskua hallituksen jarjestamana provokaationa. Muutamaa paivaa myohemmin iskun tekijaksi ilmoittautui eras aiemmin tuntematon aari-islamilainen ryhma, joka ilmoitti olevansa yhteyksissa terroriverkosto al-Qaidaan. Terroriverkoston arveltiin ulkomailla pyrkivan kayttamaan Syyrian sekasortoa hyvakseen vaikutusvaltansa lisaamiseksi maassa.
• 13. toukokuuta - Koko Suomea jarkytti 8-vuotiaan Eerikan surma Helsingissa. Teko johti kiivaaseen keskusteluun suomalaisen lastensuojelun tilasta.
• 15. toukokuuta - Kreikan parlamenttivaalien jalkeiset hallitusneuvottelut ajautuivat umpikujaan. Presidentti Karolos Papoulias hajotti parlamentin ja maarasi pidettaviksi uudet vaalit.
• 18. toukokuuta - YK:n UNIFIL-rauhanturvaoperaatioon osallistuvien suomalaisten paajoukko matkusti Libanoniin. Suomi oli osallistunut operaatioon kaksi kertaa aiemmin vuosina 1982-2001 ja 2006-2007.
• 20. toukokuuta - Pohjois-Italian maanjaristys.
• 20. toukokuuta - Venaja voitti jaakiekon maailmanmestaruuskilpailut, kaatamalla loppuottelussa Slovakian maalein 6-2.
• 22. toukokuuta-26. toukokuuta - Eurovision laulukilpailu 2012 pidettiin Bakussa, Azerbaidzanissa. Kilpailun voitti ruotsalainen Loreen kappaleellaan Euphoria
• 25. toukokuuta - SDP piti puoluekokouksensa Helsingissa. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen valittiin ilman vastaehdokkaita uudelle kaudelle. Eronneen puoluesihteerin Mikael Jungnerin seuraajaksi valittiin SAK:n viestintapaallikko Reijo Paananen. Varapuheenjohtajiksi valittiin asunto- ja viestintaministeri Krista Kiuru, kansanedustaja Antti Lindtman ja kaupunginvaltuutettu Eero Vainio, joka syrjaytti kansanedustaja Jukka Karnan.
• 26. toukokuuta - Syyrialaisesta Houlan kaupungista loydettiin surmattuina yli 110 ihmista, joista suuri osa oli lapsia. Syyrian hallitus syytti teosta terroristeja yksiloimatta kuitenkaan syytostensa kohdetta. Oppositio syytti hallitusta veriloylysta ja lisaksi maassa olevia YK:n tarkkailijoita passiivisuudesta. Seuraavana paivana YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi veriloylyn hatakokouksessaan.
• 26. toukokuuta - Kaksi nuorta kuoli ja seitseman haavoittui joukkoampumisessa Hyvinkaalla. Yksi haavoittuneista oli nuorempi konstaapeli Heidi Foxell.^[28]

• 2. kesakuuta - Egyptin entinen presidentti Hosni Mubarak tuomittiin elinkautiseen vankeuteen hanen virkakaudellaan tapahtuneista rikoksista, muun muassa osallisuudesta yli 800 mielenosoittajan surmaamiseen kevaalla 2011. Mubarakin vastustajat pitivat rangaistusta lievana ja jarjestivat mellakoita Kairossa ja muissa Egyptin suurkaupungeissa.
• 5. kesakuuta - Venajan asevoimien komentaja Nikolai Makarov piti Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa Helsingin yliopistossa puheen, joka aiheutti suuren kohun Suomen mediassa. Makarov sanoi Suomen mahdollisen Nato-jasenyyden olevan uhka Venajalle.^[29][30]
• 6. kesakuuta - Venuksen ylikulku Auringon yli. Viimeksi Venus kulki Auringon yli kesakuussa 2004, jolloin ilmio ei nakynyt Etela-Suomessa huonon saan vuoksi.
• 8. kesakuuta - Korkein oikeus kovensi perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon hovioikeudessa saamaa rangaistusta 60 paivasakoksi. KKO katsoi Halla-ahon syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmaa vastaan. Muutamaa paivaa myohemmin Halla-aho luonnehti KKO:n paatosta "muutaman yksittaisen ihmisen mielipiteeksi". Han erosi lausunnostaan nousseen kohun vuoksi eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta nelja paivaa myohemmin.
• 9. kesakuuta - Kansanedustaja Juha Sipila valittiin Suomen Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi puoluekokouksessa Rovaniemella.
• 10. kesakuuta - Europarlamentaarikko Carl Haglund valittiin Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi Kokkolassa pidetyssa puoluekokouksessa. Haglund siirtyi heinakuun alussa Stefan Wallinin tilalle puolustusministeriksi ja hanen seuraajakseen EU-parlamenttiin tuli toimittaja Nils Torvalds.
• 11. kesakuuta - Nobelin palkintoja jakava Nobel-saatio ilmoitti supistavansa palkintojen rahasummaa 20 prosentilla ja saastavansa myos palkintojen jakotilaisuuden jarjestelykuluissa, koska niiden kustannukset olivat kasvaneet nopeammin kuin saation sijoitusomaisuuden tuotto.
• 15. kesakuuta - YK:n sotilastarkkailijoiden ilmoitettiin keskeyttavan tyonsa Syyriassa maan vakivaltaisuuksien kiihtymisen vuoksi. YK:n mukaan Syyriassa oli kaynnissa taysimittainen sisallissota ja kiivaimmat taistelut olivat keskittyneet Homsin kaupunkiin. YK katsoi konfliktin kummankin osapuolen syyllistyneen rikoksiin ihmisyytta vastaan ja sotarikoksiin.
• 16. kesakuuta - Egyptin sotilasneuvosto ilmoitti ottavansa itselleen lainsaadantovallan sen jalkeen kun perustuslakituomioistuin maarasi parlamentin hajotetuksi parlamenttivaalien epaselvyyksien vuoksi.^[31]
• 17. kesakuuta - Kreikassa pidettiin uudet parlamenttivaalit. Kolme paivaa myohemmin maan uusi parlamentti valitsi vaalit voittaneen Uusi demokratia -puolueen johtajan Antonis Samarasin maan uudeksi paaministeriksi.
• 17. kesakuuta - Vasemmistopuolueet saivat suurvoiton Ranskan kansalliskokouksen vaaleissa. Presidentti Francois Hollanden sosialistipuolue sai yksinaan yli 29 prosenttia aanista ja 280 kansalliskokouksen 577 paikasta. UMP-puolueen murskatappion katsottiin johtuneen siita, etta entinen presidentti Nicolas Sarkozy oli jattanyt politiikan presidentinvaalien jalkeen.
• 17. kesakuuta - Kokoomus piti puoluekokouksensa Keskustan tavoin Rovaniemella. Puheenjohtaja Jyrki Katainen valittiin ilman vastaehdokkaita uudelle kaudelle.
• 22. kesakuuta - Oikeudenkaynti joukkosurmaaja Anders Behring Breivikia vastaan paattyi Oslossa. Oikeuden istunnossa mukana olleet uhrien omaiset poistuivat oikeussalista Breivikin puoli tuntia kestaneen loppupuheenvuoron alussa. Syyttaja vaati Breivikin maaraamista pakkohoitoon.
• 23. kesakuuta - Syyrian ilmatorjunta ampui alas maan ilmatilaan eksyneen turkkilaisen havittajakoneen. Valikohtaus kiristi Syyrian ja Turkin valeja, kun Turkki ilmoitti ryhtyvansa "tarpeellisiin toimiin" tapauksen tultua selvitetyksi. Sotilasliitto Nato kokoontui tapauksen vuoksi hatakokoukseen.
• 24. kesakuuta - Muslimiveljeskunnan ehdokas Mohammed Mursi julistettiin Egyptin presidentinvaalien voittajaksi. Mursi lupasi virkaanastujaispuheessaan Egyptin harjoittavan "maltillista islamia".
• 28. kesakuuta - Turkin ilmoitettiin ryhtyneen siirtamaan joukkojaan ja sotilaskalustoa Syyrian vastaiselle rajalleen. Turkin ja Syyrian valit olivat jatkuvasti kiristyneet turkkilaisen havittajakoneen alasampumisen jalkeen.^lahde?
• 29. kesakuuta - Varsinais-Suomen karajaoikeus tuomitsi ulvilalaisen Anneli Auerin seitsemaksi vuodeksi ja hanen entisen helsinkilaisen miesystavansa kymmeneksi vuodeksi vankeuteen useista vuosina 2004-2009 sattuneista tapauksista, joissa lapsia oli kaytetty seksuaalisesti hyvaksi ja pahoinpidelty. Juttua oli kasitelty sen arkaluonteisuuden vuoksi tiukasti salassa julkisuudelta ja myos tuomion perustelut jaivat salaisiksi. Nayttoa epaillysta saatananpalvonnasta ei kuitenkaan ollut ilmennyt. Auer ja hanen asianajajansa ilmoittivat heti valittavansa tuomiosta. Aueria vastaan oli kesken myos toinen, hanen entisen aviomiehensa Jukka S. Lahden murhaa koskenut oikeusprosessi.^lahde?
• 30. kesakuuta - Kiinan lansiosassa Xinjiangin maakunnassa 160 kilometria lounaaseen Shihezin kaupungista tapahtui voimakas 6,3 magnitudin maanjaristys. Kymmenien ihmisten kerrottiin loukkaantuneen.^lahde?
• 30. kesakuuta - Yhdysvaltain presidentti Barack Obama julisti Coloradon osavaltion katastrofialueeksi siella riehuneiden maastopalojen vuoksi. Paloja luonnehdittiin pahimmiksi kymmeniin vuosiin ja kymmenettuhannet ihmiset olivat niiden vuoksi joutuneet jattamaan kotinsa. Samaan aikaan Yhdysvaltain itarannikkoa koettelivat voimakkaat myrskyt ja yli 35 asteen helle.^lahde?
• 30. kesakuuta - Pohjois-Malin kaupunkeja hallitsevan islamistisen Ansar al-Din -ryhmittyman taistelijat alkoivat tuhota Timbuktun historiallisia muistomerkkeja. Ryhmittyman mukaan muistomerkit ovat epajumalanpalvontaa.^[32][33] Islamistit olivat kesakuun lopulla ajaneet tuareg-kapinalliset kaikista Pohjois-Malin kaupungeista.^[34]

• 1. heinakuuta - Meksikon presidentinvaalit. Vanhan valtapuolueen PRI:n Enrique Pena Nieto sai 38,21 prosenttia aanista ja vasemmiston PRD-puolueen Andres Manuel Lopez Obrador jai jalleen toiseksi saaden 31,59 prosenttia.^[35]
• 1. heinakuuta - Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Tanskalta Kyprokselle.
• 1. heinakuuta - Jalkavakimiinat kieltava Ottawan sopimus astui voimaan Suomessa.
• 3. heinakuuta - Ukrainan parlamentti hyvaksyi lain, joka takasi venajalle alueellisen vahemmistokielen aseman alueilla, joiden asukkaista vahintaan 10 prosenttia on venajankielisia. Nationalistioppositio protestoi lakia vastaan ja osa kansanedustajista ilmoitti ryhtyvansa nalkalakkoon. Laki vaatii viela presidentin allekirjoituksen.^[36]
• 4. heinakuuta - Higgsin bosonin olemassaoloa vahvasti tukevista tutkimustuloksista raportoitiin.
• 6. heinakuuta - Romanian parlamentti paatti siirtaa presidentti Traian Basescun toistaiseksi syrjaan tehtavistaan. Basescua epailtiin valtaoikeuksiensa ylittamisesta vuonna 2010 ilmoittaessaan julkisen sektorin saastotoimista. Basescu erosi vapaaehtoisesti presidentin virasta 9. heinakuuta.
• 6. heinakuuta - Argentiinalainen tuomioistuin tuomitsi maata vuosina 1976-1983 hallinneen sotilasjuntan kaksi jasenta pitkiin vankeusrangaistuksiin. Presidentti Jorge Videla tuomittiin 50 vuodeksi ja presidentti Reynaldo Bignone 15 vuodeksi vankeuteen juntan valtakaudella tapahtuneista rikoksista ihmisyytta vastaan, muun muassa poliittisten vankien lasten anastamisesta.
• 7. heinakuuta - Venajan sisaministerio ilmoitti yli sadan ihmisen hukkuneen rankkasateiden aiheuttamissa, erittain nopeasti nousseissa tulvissa Krasnodarin alueella Etela-Venajalla. Suurin osa hukkuneista oli vanhuksia, jotka eivat ehtineet turvaan tulvaveden tielta. Presidentti Vladimir Putin julisti tapauksen vuoksi heinakuun 9. paivan kansalliseksi surupaivaksi ja maarasi tutkittavaksi viranomaisten toiminnan katastrofin aikana.
• 7. heinakuuta - Libyassa pidettiin ensimmaiset vapaat parlamenttivaalit Muammar Gaddafin valtakauden jalkeen. Suurta osaa maan itaosan aanestyspaikoista ei voitu avata vakivaltaisuuksien vuoksi.
• 18. heinakuuta - Syyrian paakaupungissa Damaskoksessa itsemurhaiskija surmasi pommilla Syyrian puolustusministeri kenraali Rajhan, varapuolustusministeri Assef Sawkatin ja sisaministeri Mohammed Ibrahim al-Saarin seka varapaaministeri kenraali Hassan Turkmanin. Rajha oli Syyrian hallinnon korkea-arvoisin kristitty, Sawkat puolestaan presidentti Basar al-Assadin lanko. Islamistiryhma Liwa al-Islam ja Syyrian vapaa armeija ottivat vastuun iskusta.^[37]
• 18. heinakuuta - Kahdeksan ihmista sai surmansa ja yli 30 haavoittui turistibussiin tehdyssa pommi-iskussa Burgasin lentokentalla Bulgariassa. Israelin paaministeri Benjamin Netanjahu reagoi tapaukseen voimakkaasti syyttaen iskusta Irania ja Hizbollah-jarjestoa, koska bussin matkustajien joukossa oli israelilaisia turisteja. Iran kiisti osallisuutensa tapaukseen.
• 20. heinakuuta - YK:n turvallisuusneuvosto paatti jatkaa Syyriassa huhtikuusta lahtien oleskelleiden aseettomien sotilastarkkailijoiden umpeutumassa ollutta toimikautta 30 vuorokaudella. Operaatiota kuitenkin supistettiin kutsumalla puolet tarkkailijoista kotiin. Viisi suomalaista YK-tarkkailijaa palasi Tampere-Pirkkalan lentoasemalle 24. heinakuuta.
• 23. heinakuuta - Ainakin 108 ihmista sai surmansa eri puolilla Irakia tehdyissa pommi-iskuissa. Yli 260 ihmisen kerrottiin haavoittuneen. Iskuista syytettiin terroriverkosto al-Qaidaa, jonka arveltiin pyrkivan lisaamaan vaikutusvaltaansa Irakissa ajamalla maata kohti uskonnollisten ryhmien valista sisallissotaa.'
• 23. heinakuuta - Syyrian hallitus vahvisti, etta sen hallussa on biologisia ja kemiallisia aseita, joita tultaisiin kayttamaan maahan kohdistuvaa ulkoista hyokkaysta vastaan. Hallitus vakuutti, ettei kyseisia aseita missaan tapauksessa kaytettaisi Syyrian omia kansalaisia vastaan. Ilmoitus synnytti Israelissa pelkoa niiden joutumisesta Hizbollah-jarjeston kasiin Syyrian hallinnon romahtaessa.
• 24. heinakuuta - Valmet Automotiven ilmoitettiin aloittavan Mercedes-Benzin uuden A-sarjan henkiloautojen valmistuksen Uudenkaupungin autotehtaassa vuoden 2013 alussa. Daimlerin kanssa solmittu sopimus oli kolmivuotinen.
• 26. heinakuuta - Voimakas aurinkomyrsky iski Maan kiertoradalle. Maahan osuessaan se olisi voinut tuhota maailmanlaajuisesti koko sahkoverkon.^[38]
• 27. heinakuuta - Kesaolympialaisten avajaiset Lontoossa.
• 29. heinakuuta - Jo yli 150 000 syyrialaisen ilmoitettiin paenneen sisallissotaa Jordaniaan, Libanoniin ja Turkkiin. Syyrian opposition mukaan taisteluissa oli puolentoista vuoden aikana saanut surmansa yli 20 000 ihmista.

• 2. elokuuta - YK:n entinen paasihteeri Kofi Annan jatti paikkansa YK:n Syyrian-erityislahettilaana katsottuaan jaaneensa vaille riittavaa tukea yrityksissaan rauhan saamiseksi Syyriaan. Annan arvosteli turvallisuusneuvoston jasenmaita juuttumisesta keskinaiseen riitelyyn. Uudeksi rauhanvalittajaksi valittiin algerialainen elakkeella oleva diplomaatti Lakhdar Brahimi. Tehtavaan oli tiedusteltu myos presidentti Martti Ahtisaarta, joka oli kuitenkin kieltaytynyt.
• 3. elokuuta - Valko-Venaja karkotti maasta Ruotsin Minskin-suurlahettilaan Stefan Erikssonin. Maan hallitus syytti Erikssonia tuesta Valko-Venajan oppositiolle. Vastavuoroisesti Ruotsi julisti Valko-Venajan Tukholman-suurlahettilaan ja kaksi muuta valkovenalaista diplomaattia ei-toivotuiksi henkiloiksi. Taustalla oli ruotsalaisen mainostoimiston heinakuun alussa jarjestama tempaus, jossa Minskiin oli pudotettu lentokoneesta satoja pehmonalleja, joihin oli kirjoitettu ihmisoikeuksia ja sananvapautta vaatineita iskulauseita. Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt sanoi Twitterissa "Aleksandr Lukasenkon ihmisoikeuksia kohtaan tunteman pelon saavuttaneen uudet mittasuhteet".^[39] Myohemmin Valko-Venaja karkotti maasta kaikki ruotsalaiset diplomaatit ja sulki Tukholman-suurlahetystonsa, ja Euroopan unionin jasenmaiden suurlahettilaat kokoontuivat hatakokoukseen diplomaattisen selkkauksen vuoksi.
• 5. elokuuta - YK ilmoitti, etta kaksi kolmasosaa Pohjois-Korean vaestosta oli valittoman elintarvikeavun tarpeessa rankkasateiden ja tulvien tuhottua viljasadon lahes kokonaan. Tulvissa kerrottiin saaneen surmansa satoja ihmisia ja satojentuhansien ihmisten menettaneen kotinsa. YK:n lastenapujarjesto Unicef varoitti tulvakatastrofia seuraavista kulkutaudeista, kuten kolerasta ja lavantaudista. Pohjois-Korean virallisissa tiedotusvalineissa katastrofia ei kasitelty.
• 5. elokuuta - Syyrian opposition joukot ottivat kiinni 48 iranilaista, joiden he uskoivat olevan Iranin vallankumouskaartin jasenia. Iranin mukaan siepatut olivat islamilaisia pyhiinvaeltajia. Iran oli Syyrian hallituksen tarkea liittolainen. Samaan aikaan Syyrian hallituksen joukkojen kerrottiin valmistelevan suurhyokkaysta Aleppon kaupunkiin.
• 6. elokuuta - Nasan Mars-luotain laskeutui maaranpaahansa onnistuneesti 8 kuukauden lennon paatteeksi.
• 11. elokuuta - Lahes 200 ihmisen ilmoitettiin saaneen surmansa ja tuhansien loukkaantuneen Iranin luoteisosassa sattuneessa voimakkaassa maanjaristyksessa.
• 12. elokuuta - Egyptin presidentti Mohammed Mursi erotti sotamarsalkka Muhammad Hussein Tantawin ja paaesikunnan paallikko kenraaliluutnantti Sami Ananin seka siirsi laivaston, ilmavoimien ja ilmapuolustuksen komentajat elakkeelle. Tantawi toimi Egyptin valtionpaamiehena sen jalkeen kun presidentti Hosni Mubarak oli syrjaytetty.^[40][41]
• 12. elokuuta - Kesaolympialaisten paattajaiset Lontoossa.
• 16. elokuuta - Ecuador myonsi turvapaikan Wikileaks-verkkosivuston perustajalle Julian Assangelle. Assange oleskeli Ecuadorin Lontoon-suurlahetystossa. Ecuadorin ulkoministeri Ricardo Patino paljasti etta Britannian viranomaiset olivat hieman aiemmin ilmoittaneet hakevansa Assangen lahetystosta tarvittaessa voimakeinoin ja luovuttavansa hanet Ruotsiin tuomittavaksi seksuaalirikoksesta, mita puolestaan Ecuador oli ilmoittanut pitavansa suvereniteettinsa loukkaamisena. Lisaksi Assangea saatettaisiin syyttaa Yhdysvalloissa valtiosalaisuuksien paljastamisesta, mista hanta voisi uhata jopa kuolemantuomio.^[42]
• 16. elokuuta - 34 ihmista sai surmansa kun Etela-Afrikan poliisi avasi tulen lakkoilevia kaivosmiehia vastaan Lonmin PLC:n platinakaivoksella Marikanassa.^[43]
• 16. elokuuta - Kommunistinen Tyovaenpuolue hyvaksyttiin takaisin oikeusministerion puoluerekisteriin sen saatua keratyksi vaaditut 5 000 kannattajakorttia. Puolueella ei ollut yhtakaan kansanedustajaa eika paikkoja yhdenkaan kunnan valtuustossa.
• 17. elokuuta - Venalaisen Pussy Riot -yhtyeen vangitut jasenet tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen.
• 21. elokuuta - Sisaministerion virkamiestyoryhma jatti ministeri Paivi Rasaselle mietintonsa, jossa ehdotettiin Liikkuvan poliisin lakkauttamista vuoden 2013 aikana ja sen tehtavien siirtamista poliisihallinnon uudistuksessa jaljelle jaaville 11 alueelliselle poliisilaitokselle. Ehdotus heratti vastalausemyrskyn ja pelon liikenneturvallisuuden heikkenemisesta. Muiden muassa Autoliitto, Linja-autoliitto, Auto- ja Kuljetusalan Tyontekijaliitto (AKT) ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ilmoittivat vastustavansa Liikkuvan poliisin lakkauttamista.
• 22. elokuuta - Venaja liittyi Maailman kauppajarjeston (WTO) jaseneksi. Jasenyysneuvottelut olivat kestaneet toistakymmenta vuotta.
• 24. elokuuta - Oslon karajaoikeus tuomitsi joukkosurmaaja Anders Behring Breivikin 21 vuodeksi vankeuteen, joka oli korkein Norjan rikoslain sallima vankeusrangaistus. Rangaistusta voitiin tarvittaessa kuitenkin pidentaa. Oikeuden mukaan Breivik oli syyntakeinen eli toiminut taydessa ymmarryksessa. Mielipidetiedustelujen mukaan valtaosa norjalaisista hyvaksyi tuomion.
• 25. elokuuta - Voyager 1 -luotain poistui Aurinkokunnasta saavuttaen ensimmaisena ihmisen tekemana esineena tahtienvalisen avaruuden.
• 25. elokuuta - Yli 40 ihmista sai surmansa Venezuelan suurimmalla oljynjalostamolla sattuneessa kaasurajahdyksessa. Rajahdyksesta seurasi useita paivia kestanyt suurtulipalo. Presidentti Hugo Chavez julisti maahan onnettomuuden vuoksi kolmen paivan suruajan.

• 1. syyskuuta - Hehkulamppujen valmistus ja maahantuonti kiellettiin Euroopan unionin jasenmaissa. Kaupat saivat kuitenkin myyda varastonsa loppuun.
• 3. syyskuuta - Helsingin yliopiston uusi kirjastotalo, Kaisa-talo avattiin.
• 5.-7. syyskuuta - Demokraattien puoluekokous Yhdysvalloissa.
• 9. syyskuuta - Lahes 60 ihmista kuoli ja lahes 300 haavoittui eri puolilla Irakia tehdyissa pommi-iskuissa. Tuhoisimmassa iskussa Nassirian kaupungissa sai surmansa 16 ihmista.
• 10. syyskuuta - Hassan Sheikh Mahmoud valittiin Somalian uudeksi presidentiksi.
• 10. syyskuuta - Etiopian viranomaiset vapauttivat kaksi ruotsalaista toimittajaa, jotka oli tuomittu vakoilusta pitkiin vankeusrangaistuksiin joulukuun 2011 lopulla. Toimittajat saapuivat Arlandan lentoasemalle 14. syyskuuta.
• 11. syyskuuta - Nelja yhdysvaltalaista, joukossa Yhdysvaltain Libyan-suurlahettilas, sai surmansa vakijoukon hyokkayksessa Yhdysvaltain edustustoon Bengasin kaupungissa Libyan itaosassa. Taustalla epailtiin olevan yhdysvaltalainen Innocence of Muslims (Muslimien viattomuus) -elokuva, jonka katsottiin hapaisevan islamia ja profeetta Muhammedia. Elokuva oli ollut esilla Internetissa jo heinakuussa, mutta se oli kaannetty arabiaksi vasta syyskuun alussa. Myohemmin hyokkays paljastui kuitenkin suunnitelluksi terrori-iskuksi. Myos Egyptin paakaupungissa Kairossa hyokattiin Yhdysvaltain lahetystoon.^[44] Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton pyysi lausunnossaan muslimeilta anteeksi elokuvan julkaisua.
• 16. syyskuuta - Iranilaisen islamilaisen aarijarjeston ilmoitettiin uudistaneen brittilaiselle kirjailijalle Salman Rushdielle langetetun kuolemantuomion ja korottaneen hanen tappamisestaan maksettavan palkkion 3,3 miljoonaan dollariin. Iranin uskonnollinen johtaja ajatollah Khomeini oli vuonna 1989 tuominnut Rushdien kuolemaan taman Saatanalliset sakeet -romaanin vuoksi.
• 19. syyskuuta - Lehtikustantaja Otavamedia ilmoitti lopettavansa Suosikki-lehden julkaisemisen vuoden lopussa kannattavuussyista.
• 19. syyskuuta - Hietaniemen hautausmaalla Helsingissa paljastettiin valtioneuvos Harri Holkerin hautamuistomerkki Veden muisti, jonka oli suunnitellut kuvanveistaja Pekka Jylha.
• 20. syyskuuta - YK:n paasihteeri Ban Ki-moon tuomitsi islamilaisissa maissa mellakoita nostattaneen Innocence of Muslims -elokuvan ja luonnehti sita sananvapauden vaarinkaytoksi.
• 23. syyskuuta - Valko-Venajalla pidettiin parlamenttivaalit. Kaksi suurinta oppositiopuoluetta oli kehottanut aanestajia boikotoimaan vaaleja.
• 26. syyskuuta - Helsingin hovioikeus piti voimassa karajaoikeuden tuomion niin kutsutussa STT:n dopingjutussa. Hiihtaja Jari Rasanen tuomittiin yhdeksi vuodeksi ja Hiihtoliiton entinen paavalmentaja Pekka Vahasoyrinki yhdeksaksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen torkeasta petoksesta. Rasanen ja Vahasoyrinki olivat vaatineet karajaoikeuden paatoksen kumoamista ja he hakivat marraskuussa kumpikin erikseen valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.

• 1. lokakuuta - Oppositiojohtaja Bidzina Ivanisvilin johtama puolueryhmittyma voitti Georgiassa jarjestetyt parlamenttivaalit. Presidentti Mihail Saakasvili tunnusti tappionsa seuraavana paivana.
• 4. lokakuuta - Hallitus antoi eduskunnalle esityksen Kymen ja Etela-Savon vaalipiirien yhdistamisesta Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi seka Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirien yhdistamisesta Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Uutta vaalipiirijakoa oli kaavailtu otettavaksi kayttoon vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
• 6. lokakuuta - Etela-Pohjanmaata ja Satakunnan pohjoisosia koetteli yksi Suomen historian tuhoisimmista tulvista.
• 8. lokakuuta - Euroopan pysyva vakausmekanismi (EVM) aloitti toimintansa.
• 8. lokakuuta - Venezuelan presidentti Hugo Chavez valittiin uudelle virkakaudelle.
• 9. lokakuuta - Unkarilais-ranskalainen saveltaja Gyorgy Kurtag sai Wihurin kansainvalisten palkintojen rahaston myontaman Sibelius-palkinnon, jonka arvo oli 150 000 euroa.
• 12. lokakuuta - Norjan suurkarajien Nobel-komitea ilmoitti myontaneensa Nobelin rauhanpalkinnon Euroopan unionille.
• 14. lokakuuta - Itavaltalainen laskuvarjohyppaaja Felix Baumgartner hyppasi 39 kilometrin korkeudesta tehden useita laskuvarjohypyn ennatyksia.
• 16. lokakuuta - Kuuban ohjuskriisin puhkeamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Kuuban kriisia on pidetty vaarallisimpana kylman sodan aikaisena selkkauksena.
• 18. lokakuuta - Suomi havisi Luxemburgille aanestyksessa Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston jasenyydesta. Luxemburgin katsottiin saaneen etenkin YK:n ranskankielisten jasenmaiden ja sotilasliitto Naton jasenmaiden tuen. Valintaan katsottiin vaikuttaneen myos sen seikan, etta Luxemburg oli ollut YK:n jasenmaa jarjeston perustamisesta alkaen, mutta ei viela kertaakaan mukana turvallisuusneuvostossa. Suomi oli ollut turvallisuusneuvoston jasenena kaksi kautta vuosina 1969-1970 ja 1989-1990. Toiseksi turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jaseneksi kaudelle 2013-2014 valittiin Australia.
• 19. lokakuuta - Libanonin tiedustelupalvelun paallikko ja seitseman muuta henkiloa saivat surmansa Libanonin paakaupungissa Beirutissa tehdyssa pommi-iskussa. Iskusta syytettiin tuoreeltaan Syyrian hallitusta, joka kuitenkin kiisti osuutensa tapahtuneeseen. Pommi-isku lisasi pelkoa Syyrian sisallissodan leviamisesta Libanoniin.
• 19. lokakuuta - Korkein oikeus kumosi Satakunnan karajaoikeuden ja Vaasan hovioikeuden paatokset Ulvilan surmajutussa ja palautti asian karajaoikeuden kasiteltavaksi jutussa ilmenneen uuden todistusaineiston vuoksi.
• 22.-31. lokakuuta - Hurrikaani Sandy aiheutti laajoja tulvia ja mittavia taloudellisia vahinkoja Karibialla seka Yhdysvaltain ja Kanadan itarannikolla.
• 24. lokakuuta - Saksalainen energiayhtio E.ON ilmoitti vetaytyvansa Fennovoiman Pyhajoelle kaavaileman ydinvoimalan rakennushankkeesta.
• 25. lokakuuta - Syyrian hallituksen joukkojen ja kapinallisten kesken astui voimaan tulitauko, joka rikkoutui jo saman paivan aikana. Taisteluihin osallistuneet islamistit olivat jo etukateen kieltaytyneet hyvaksymasta tulitaukoa.
• 25. lokakuuta - Elainsuojelujarjesto Animalia ilmoitti saaneensa keratyksi 50 000 nimikirjoitusta Suomen ensimmaiseen kansalaisaloitteeseen, jossa vaadittiin turkistarhauksen kieltamista Suomessa.
• 26. lokakuuta - Windows 8 tuli myyntiin.
• 28. lokakuuta - Aamulla 03:04:10 UTC iski 7,7 magnitudin maanjaristys Kanadan lansirannikolla sijaitsevan Haida Gwaiin saaren lansipuolelle. Alueella on ollut useita jalkijaristyksia.
• 28. lokakuuta - Kunnallisvaalit Suomessa. Suurin voittaja oli Perussuomalaiset ja Kokoomus sailytti asemansa suurimpana kuntapuolueena.
• 28. lokakuuta - Liettuan parlamenttivaalit.
• 28. lokakuuta - Ukrainan parlamenttivaalit. Parhaiten menestyi Viktor Janukovitsin johtama Alueiden puolue. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyojarjesto Etyj piti vaalitulosta demokratian kannalta "askeleena taaksepain".

• 4. marraskuuta - Talvivaaran kaivoksella kipsisakka-altaan reuna alkoi vuotaa. Suuria maaria erilaisia raskasmetalleja valui luontoon seka lahimpiin jokiin ja aiheutti mittavat luontovahingot.^[45]
• 6. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentinvaalit. Istuva presidentti Barack Obama aanestettiin toiselle kaudelle.
• 9. marraskuuta - Elinkeinoministeri Jyri Hakamies siirtyi Elinkeinoelaman keskusliiton uudeksi toimitusjohtajaksi tehtavasta erotetun Mikko Pukkisen tilalle. Pukkisen irtisanomisen syyksi ilmoitettiin luottamuspula. Vaihdoksen arveltiin merkitsevan EK:n linjan koventumista. Uudeksi elinkeinoministeriksi tuli Kokoomuksen eduskuntaryhman puheenjohtaja Jan Vapaavuori ja uudeksi ryhmanjohtajaksi Petteri Orpo. Hakamiehen tilalle eduskuntaan nousi rehtori Anu Urpalainen Imatralta.
• 8.-15. marraskuuta - Kiinan kommunistisen puolueen 18. puoluekokous. Kokouksessa valittiin jasenet uuteen keskuskomiteaan, joka puolestaan valitsee uuden politbyroon ja sen seitsenjasenisen pysyvan komitean. Presidentti Hu Jintao jatti paikkansa keskuskomiteassa, joka valitsi seuraavana paivana varapresidentti Xi Jinpingin puolueen uudeksi paasihteeriksi ja Keskussotilaskomitean puhemieheksi.^[46]
• 11. marraskuuta - Syyrian hallitusta vastustaneet ryhmittymat muodostivat pitkien neuvottelujen jalkeen yhteisen rintaman Qatarin paakaupungissa Dohassa. Kuusi Persianlahden alueen valtiota ja Ranska tunnustivat sen ensimmaisina ainoaksi lailliseksi Syyrian kansan edustajaksi. Kokouksen isantana toimineen Qatarin katsottiin samalla pyrkineen korostamaan asemaansa arabimaailmassa.
• 16. marraskuuta - Haagin sotarikostuomioistuin vapautti kroatialaiset kenraalit Ante Gotovinan ja Mladen Markacin, jotka oli vuonna 2011 tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin sotarikoksista. Gotovina ja Markac matkustivat valittomasti Alankomaista kotimaahansa, jossa he saivat kansallissankarin vastaanoton. Vapautus heratti suuttumusta Serbiassa, jossa sen sanottiin repivan auki vanhoja haavoja.
• 20. marraskuuta - M23-liikkeen taistelijat valtasivat Goman kaupungin Ita-Kongossa.
• 22. marraskuuta - Egyptin presidentti Mohammed Mursi ilmoitti lisanneensa valtaoikeuksiaan huomattavasti "vallankumouksen suojelemiseksi". Taman seurauksena eri puolilla Egyptia puhkesi seka Mursia vastustaneita etta hanta tukeneita mielenosoituksia.
• 27. marraskuuta - Edesmenneen palestiinalaisten presidentti Jasser Arafatin ruumis nostettiin hautamausoleumista ja siita otettiin naytteita. Tutkijoiden on maara selvittaa, myrkytettiinko Arafat poloniumilla.^[47]
• 29. marraskuuta - YK:n yleiskokous myonsi Palestiinalle aanin 138-9 tarkkailijan aseman. 41 valtiota aanesti tyhjaa ja kolme oli poissa aanestyksesta. Muiden muassa kaikki Pohjoismaat ja 13 muuta Euroopan valtiota aanestivat paatoksen hyvaksymisen puolesta, Israel ja Yhdysvallat seka Tsekki ainoana Euroopan maana vastaan. Tyhjaa aanestivat muun muassa Iso-Britannia ja Saksa.
• 30. marraskuuta - Antti-myrsky koetteli etelaisinta Suomea ja haittasi suuresti liikennetta muun muassa paakaupunkiseudulla.^[48] arkisto = https://web.archive.org/web/20160812010128/http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012113016393729_uu.shtml | arkistoitu = 12.8.2016 }}
• 30. marraskuuta - Helsingin hovioikeus kumosi entisen kilpa-autoilijan Jyrki Jarvilehdon Lansi-Uudenmaan karajaoikeudessa joulukuussa 2011 saaman tuomion, jossa hanet oli tuomittu vankeusrangaistukseen kuolemantuottamuksesta ja vesiliikennejuopumuksesta.
• 30. marraskuuta - Ensimmainen kahdeksannen sukupolven pelikonsoli Wii U julkaistiin Euroopan maissa.

• 1. joulukuuta - Simon Wiesenthal -keskus vaati Suomea sanoutumaan irti ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolaisen (kok.) edellisen aamun Ylen Aamu-tv:ssa esittamasta lausunnosta. Salolainen totesi etta Yhdysvaltojen on vaikea pysya neutraalina Israelin ja Palestiinan valisessa konfliktissa maan vaikutusvaltaisen juutalaisvahemmiston vuoksi. Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Mark Weitzmanin mukaan Salolainen toistaa "antisemiittista uutisankkaa, jonka mukaan juutalaisten ilkea salaliitto ohjaa mediaa ja Yhdysvaltain hallitusta" ja vaati kirjeessaan Suomen suurlahettilaalle Suomea erottamaan hanet tehtavistaan.^[49]
• 2. joulukuuta - Pohjois-Korea kertoi aikovansa laukaista uuden raketin avaruuteen joulukuun 12.-20. paivien valisena aikana huhtikuussa epaonnistuneen kokeen jalkeen. Etela-Korean tiedustelulahteiden mukaan rakettia oli jo alettu asentaa laukaisualustalle. Etela-Korea ja Yhdysvallat olivat jo etukateen tuominneet aikeen, koska ne pitivat sita ennen kaikkea ohjuskokeena, ja myos Venaja varoitti Pohjois-Koreaa sen seurauksista. Myos laukaisun ajoittamista lahelle Etela-Korean presidentinvaaleja pidettiin provokaationa.
• 3. joulukuuta - Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa ilmoitti vuonna 1977 matkaan lahetetyn Voyager 1 -luotaimen saavuttaneen aurinkokunnan reunan, jossa se oli noin 18 miljardin kilometrin paassa Auringosta. Luotain paljasti aurinkokunnan magneettikentan olevan yhteydessa tahtien valisiin magneettikenttiin vastoin aikaisempia kasityksia. Luotaimen lahettaman radiosignaalin matka Maahan kesti 17 tuntia.
• 5. joulukuuta - Egyptin presidenttia Mohammed Mursia kannattaneet ja hanta vastustaneet mielenosoittajat ottivat rajusti yhteen Kairon keskustassa. Lahes kymmenen ihmista kuoli ja useita loukkaantui poliisin hajottaessa mellakan. Mursin vaitettiin paenneen presidentinpalatsista.
• 5. joulukuuta - Bahamalainen rahtialus tormasi toiseen alukseen ja upposi kansainvalisella vesialueella Pohjanmerella Alankomaiden rannikon edustalla. Aluksella oli 24 hengen miehisto, josta saatiin pelastetuiksi 13 henkiloa, seka lastina noin 1200 paaosin Mitsubishi-merkkista autoa. Alus oli matkalla Suomeen Kotkan satamaan, josta autot oli tarkoitus kuljettaa Venajalle.^[50]
• 6. joulukuuta - Presidentti Sauli Niinisto ja rouva Jenni Haukio isannoivat ensimmaista itsenaisyyspaivan vastaanottoaan. Vastaanotolla oli mukana nelja presidenttiparia ensimmaisen kerran sitten vuoden 1938.
• 7. joulukuuta - Yli 400 ihmisen ilmoitettiin saaneen surmansa ja kymmenientuhansien jaaneen kodittomiksi Filippiineille iskeneen taifuunin aiheuttamissa tulvissa ja mutavyoryissa. Pahiten karsi etelainen Mindanaon saari. Viikkoa myohemmin kerrottiin viela satojen ihmisten olevan kateissa.
• 7. joulukuuta - Japani maarasi ilmapuolustuksensa valmiustilaan Pohjois-Korean ilmoittaman raketin laukaisun varalta. Japani piti laukaisua todellisuudessa ohjuskokeena ja ilmoitti ryhtyvansa toimiin heti, jos laukaisu loukkaisi Japanin ilmatilaa.
• 7. joulukuuta - Washington salli ensimmaisena osavaltiona Yhdysvalloissa kannabiksen viihdekayton.
• 10. joulukuuta - Euroopan unionin komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy ja Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz ottivat Oslossa vastaan Euroopan unionille myonnetyn Nobelin rauhanpalkinnon. Tilaisuuteen osallistuivat myos 20 unionin jasenmaan edustajat; Suomea edusti paaministeri Jyrki Katainen. Toisaalta esimerkiksi Britannian paaministeri David Cameron oli poissa tilaisuudesta.
• 12. joulukuuta - Paivamaara (12.12.12) innosti monia jarjestamaan haat klo 12. Seuraava symmetrinen paivays tulee olemaan 88 vuoden kuluttua 01.01.2101.
• 12. joulukuuta - Asteroidi 4179 Toutatis sivuutti Maan 18:n Kuun valimatkan etaisyydelta.
• 12. - 14. joulukuuta - Geminidien tahdenlentosade oli aktiivisimmillaan. Sen aikana havaittiin jopa 70 tahtea tunnissa.^[51]
• 13. joulukuuta - Venajan johto esitti ensimmaisen kerran arvion, jonka mukaan Syyrian hallitus oli todennakoisesti haviamassa sisallissodan, ja ilmoitti valmistautuvansa vallanvaihtoon Syyriassa seka kansalaistensa evakuointiin maasta. Venaja oli yhdessa Kiinan kanssa tarkein Syyrian hallituksen liittolainen ja jatkoi edelleen asetoimituksia hallituksen joukoille.
• 14. joulukuuta - Sandy Hookin koulun joukkoampumisessa Connecticutin osavaltiossa Yhdysvalloissa sai surmansa 27 ihmista, joista 20 oli lapsia ja 7 aikuisia. Surmaaja ampui myos itsensa.
• 14. joulukuuta - Henanin maakunnassa Kiinassa veitsimies haavoitti 22:ta lasta ja yhta aikuista. Asiasta nousi kohu, kun paauutisvalineet nostivat ulkomaisen uutisen (Newtown) kotimaisen edelle. Paikallisviranomaiset lisaksi yrittivat painaa uutisoinnin villaisella vaatimalla ettei siita saa mainita ainakaan etusivulla.^[52] arkisto = https://web.archive.org/web/20160807143713/http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305628235624?jako=eebbed1dbd86404e4a9fddab8d9f1afe | arkistoitu = 7.8.2016 }}
• 14. joulukuuta - Venalainen entinen poliisi tuomittiin 11 vuodeksi vankeuteen osallisuudesta toimittaja Anna Politkovskajan murhaan. Tuomittu oli oikeuden paatoksen mukaan varjostanut Politkovskajaa ja hankkinut ampujalle aseen.
• 14. joulukuuta - Vihreiden puoluesihteerina vuodesta 2007 toiminut Panu Laturi ilmoitti jattavansa paikkansa siirtyessaan helmikuun alussa 2013 sosiaali- ja terveysalan kattojarjeston Sosten palvelukseen.
• 16. joulukuuta - Japanin parlamentin alahuoneen vaalit. Vaalitulos merkitsi Japania yli 50 vuotta toisen maailmansodan jalkeen hallinneen demokraattisen puolueen paluuta valtaan kolmen vuoden tauon jalkeen. Uudeksi paaministeriksi oli nousemassa liberaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Shinzo Abe.
• 16. joulukuuta - Maahanmuuttokriittisen Ruotsidemokraatit-puolueen todettiin Ruotsissa tehdyn puolueiden kannatusmittauksen mukaan nousseen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen ja sosialidemokraattien jalkeen.
• 18. joulukuuta - Kuudelle Patria-puolustusvalinekonsernin johtajalle luettiin Helsingin karajaoikeudessa syytteet lahjonnasta ja yritysvakoilusta. Syytteet koskivat Slovenian kanssa tehtyja panssariajoneuvokauppoja ja oikeudenkaynteja oli juttuun liittyen vireilla myos Sloveniassa, jossa tutkittiin myos paaministeri Janez Jansan osuutta asiaan, ja Itavallassa.
• 19. joulukuuta - Etela-Korean presidentinvaalit. Vaalit voitti Park Geun-hye - entisen presidentin Park Chung-heen tytar - josta tuli maan ensimmainen naispresidentti. Park Geun-hye suhtautui Pohjois-Koreaan edeltajiaan maltillisemmin ja Koreoiden valisen jannityksen ennustettiinkin helpottavan.^[53]
• 20. joulukuuta - Irakin presidentin Jalal Talabanin ilmoitettiin saaneen aivohalvauksen ja siirtyneen hoidettavaksi saksalaiseen sairaalaan.
• 21. joulukuuta - Muun muassa mayasivilisaation kayttaman mesoamerikkalaisen pitkan laskun kalenterin kolmastoista b'ak'tun-sykli tuli loppuun. Tata pidettiin maailmanlopun ajankohtana.
• 21. joulukuuta - Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti senaattori John Kerryn siirtyvan uudeksi ulkoministeriksi tehtavasta eroavan Hillary Clintonin seuraajana.

• 21. joulukuuta - Ranskan presidentti Francois Hollande myonsi Algeriaan tekemansa vierailun aikana Ranskan syyllistyneen murhiin ja ihmisoikeusrikoksiin Algeriassa ennen maan vuonna 1962 tapahtunutta itsenaistymista.
• 21. joulukuuta - Suomalainen pariskunta (Atte Kaleva ja Leila Kaleva) ja itavaltalainen mies siepattiin Jemenin paakaupungissa Sanaassa. Uutistoimisto AFP:n mukaan terroriverkosto al-Qaida oli vastuussa tapauksesta. Suomen ulkoministerio oli suosittanut valttamaan matkustamista Jemeniin maan sisaisen epavakauden vuoksi.
• 22. joulukuuta - Italian presidentti Giorgio Napolitano hajotti parlamentin ja maarasi uudet vaalit pidettaviksi helmikuussa 2013. Taustalla oli paaministeri Mario Montin eroilmoitus kaksi paivaa aiemmin.
• 23. joulukuuta - Egyptilaisten ilmoitettiin hyvaksyneen maalle uuden perustuslain kansanaanestyksen toisella kierroksella 64 prosentin enemmistolla. Vain noin 30 prosenttia aanioikeutetuista kavi aanestamassa.
• 29. joulukuuta - Delhin joukkoraiskaustapauksen uhri kuoli saamiinsa vammoihin singaporelaisessa sairaalassa.^[54]
• 30. joulukuuta - Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton joutui sairaalahoitoon veritulpan vuoksi. Laakarien mukaan veritulppa oli seuraus Clintonin pari viikkoa aiemmin kaatuessaan saamasta aivotarahdyksesta.

• Vuonna 2012 Helsinki oli maailman designpaakaupunki.
• Vuosi 2012 oli Suomessa harvinaisen sateinen, Ilmatieteen laitoksen mukaan koko maanlaajuisesti kaikki vuodenajat olivat keskimaaraista sateisempia.^[55]
• Vuoden 2012 Atlantin hurrikaanikausi oli tavallista vilkkaampi, kaikkiaan 19 trooppista myrskya.^[56]

• Miljoonan yli 65-vuotiaan suomalaisen raja ylittyi ensimmaisen kerran heinakuussa.^[57]

• 24. tammikuuta - Prinsessa Athena, Tanskan prinssi Joachim ja prinsessa Marie saivat tyttovauvan.^[58]
• 23. helmikuuta - Prinsessa Estelle, Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin tytar.^[59]
• 29. maaliskuuta - Isla Phillips, Peter Phillipsin ja Autumn Kellyn tytar.^[60]

Paaartikkeli: Luettelo vuonna 2012 kuolleista henkiloista

• Nobelin fysiikanpalkinto - Serge Haroche ja David J. Wineland
• Nobelin kemianpalkinto - Brian K. Kobilka ja Robert Lefkowitz
• Nobelin kirjallisuuspalkinto - Mo Yan
• Nobelin laaketieteen palkinto - John B. Gurdon ja Shinya Yamanaka
• Nobelin rauhanpalkinto - Euroopan unioni
• Nobelin taloustieteen palkinto - Alvin E. Roth ja Lloyd Shapley

• Vuoden 2012 miehittamattomat avaruuslennot

Paaartikkeli: Elokuvavuosi 2012

Paaartikkeli: Ilmailuvuosi 2012

Paaartikkeli: Kirjallisuusvuosi 2012

• 4. joulukuuta - Suomenruotsalainen kirjailija Ulla-Lena Lundberg voitti Finlandia-palkinnon romaanillaan Is (Jaa). Palkinnon saajan valitsi presidentti Tarja Halonen.

Paaartikkeli: Musiikkivuosi 2012

• 22.-26. toukokuuta - Eurovision laulukilpailu jarjestettiin Azerbaidzanissa. Kilpailuja varjosti keskustelu Azerbaidzanin ihmisoikeustilanteesta.

Paaartikkeli: Urheiluvuosi 2012

Paaartikkeli: Videopelivuosi 2012

• Ruusujen aika, Risto Jarvan elokuva vuodelta 1969.
• 2012 -elokuvan tapahtumat sijoittuvat talle vuodelle.^[61]
• I Am Legend -elokuvan tapahtumat sijoittuvat talle vuodelle.
• Titanic II -elokuvan tapahtumat sijoittuvat talle vuodelle.
• Videopelin Stalker: Shadow of Chernobyl tapahtumat sijoittuvat talle vuodelle.
• Salaiset kansiot -televisiosarjassa "Tupakkamies" kertoo, kuinka avaruusolennot valloittavat maapallon 22. joulukuuta 2012.

• 2012-ilmio

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 2012 Wikimedia Commonsissa

• Wikiuutisissa on aiheeseen liittyva uutinen: Vuoden 2012 uutiskooste

Noudettu kohteesta "https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=2012&oldid=23551855"

Luokka:

• 2012

Piilotetut luokat:

• Sivut, jotka kayttavat kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa
• Puutteelliset lahdemerkinnat