Imatra

Wikipediasta

Imatra
vaakuna	sijainti
Sijainti	61deg11'35''N, 028deg46'35''E
Maakunta	Etela-Karjalan maakunta
Seutukunta	Imatran seutukunta
Kuntanumero	153
Hallinnollinen keskus	Mansikkala
Perustettu	1948
- kaupungiksi	1971
Kokonaispinta-ala	191,28 km2 284:nneksi suurin 2025 [1]
- maa	155,04 km2
- sisavesi	36,24 km2
Vakiluku	24 385 42:nneksi suurin 31.12.2025 [2]
- vaestotiheys	157,3 as./km2 (31.12.2025)
Ikajakauma	2023 [3]
- 0-14-v.	11,2 %
- 15-64-v.	56,2 %
- yli 64-v.	32,6 %
Aidinkieli	2024 [4]
- suomenkielisia	90,4 %
- ruotsinkielisia	0,1 %
- muut	9,5 %
Kunnallisvero	8,6 % 195:nneksi suurin 2025 [5]
Kaupunginjohtaja	Matias Hilden
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2025-2029[6] * SDP * Vihr. * Kok. * PS * Kesk. * KD * Vas.	15 12 9 4 1 1 1
www.imatra.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Imatra on kaupunki Kaakkois-Suomessa ja se kuuluu Etela-Karjalan maakuntaan. Imatran kaupungissa asuu noin 24 000 henkea ja laajemmin koko seudulla asuu noin 36 000 henkea. Asukasluvultaan Imatra on Suomen 42:nneksi suurin kaupunki. Imatran naapurikuntia ovat Lappeenranta ja Ruokolahti.

Imatran matkailunahtavyyksia ovat muun muassa Imatrankoski ja kaupungin lapi virtaava Vuoksi ja myos Imatran Valtionhotelli ja Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin Kirkko. Suurimpia tyonantajia ovat Stora Enson Imatran tehtaat, Imatran kaupunki ja Ovakon terastehtaat, samoin VR seka Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulu ja Kaakkois-Suomen rajavartiosto. Imatran vakiluku on pienenemassa.

Vuoksen lisaksi Imatran kaupunkikuvalle ovat luonteenomaisia hajanaisuus ja pientalovaltaisuus. Imatralla ei ole yhta selkeaa keskustaa, mutta virallisesti se on Mansikkala. Kaksi muuta keskustaa ovat Imatrankoski ja Vuoksenniska. Mansikkalan kaupunginosa suunniteltiin aikoinaan Imatran hallinnolliseksi keskukseksi^[7], mutta nykyisin kuitenkin Imatrankoskesta on muodostunut kaupungin keskusta^[8]. Suurin osa erikoisliikkeista, ravintolat ja baarit seka Koskenpartaan kavelykatu ja kauppakeskus Koskentori sijaitsevat Imatrankoskella. Virastot, suurimmat oppilaitokset, Kulttuurikeskus, urheilukeskus, Matkakeskus ja suuret marketit puolestaan sijaitsevat Mansikkalassa. Viime aikoina^milloin? on alettu rakentaa Imatrankosken ja Mansikkalan valista Passiniemen aluetta. Myos kaupungin koillisosassa sijaitsevalla Vuoksenniskalla on palvelukeskittyma. Naiden lisaksi myos muilla tarkeimmilla asuinalueilla on peruspalveluja, kuten kouluja, paivittaistavarakauppoja ja paivakoteja. Vaestotiheydeltaan Imatra on Etela-Karjalan tiheimmin asuttu kunta. 97 prosenttia vaestosta asuu Imatran keskustaajamassa, joka on kaupungin ainoa taajama ja ulottuu myos naapurikuntien puolelle^[9]

Suomen suurimmalle jarvelle Saimaalle on kaupungin keskustasta muutaman kilometrin matka. Saimaan rannalla sijaitsevat vierasvenesatama ja Imatran kylpyla.

Imatran sijainti aivan Venajan rajalla antaa kaupungille kansainvalista leimaa^lahde?. Venajan puolella rajaa sijaitsevaan Svetogorskin kaupunkiin (entiseen Suomen Ensoon) on matkaa Imatran keskustasta noin seitseman kilometria. Venalaiset matkailijat ovat kaupungilla tavallinen naky ja venalaismatkailu hyodyttaa suuresti paikallista elinkeinoelamaa. Suurin osa kay Imatralla ostoksilla, ja Imatran tax-free-myynti onkin kolmanneksi suurin Suomen kaupungeista (vain Helsinki ja Lappeenranta ovat edella).^[10] Monet turistit jaavat kaupunkiin yoksi, mika nakyy maan keskiarvoa suurempana hotellien kayttoasteena. Lisaksi venalaiset ovat ostaneet Imatralta ja lahiseudulta asunnon itselleen.

Imatralla on alun perin tarkoitettu vain Imatran koskea. Koski on virrannut vapaana ja huomattavasti nykyisia koskinaytoksia voimakkaampana. Imatra on ollut tunnettu ja pelatty paikka, ja mahdollisesti sita on kaytetty myos palvontapaikkana. Kalevalainen runous mainitsee Imatran mahtavimmaksi koskeksi. Kosken lahistolla on kuitenkin ollut vain vahan asutusta. Vuoksi on ollut tarkea vesireitti, mutta Imatran koski on jouduttu kiertamaan maitse. 1800-luvun alusta lahtien Imatra on kiehtonut niin ulkomaisia matkailijoita kuin kotimaisia taiteilijoitakin.^{kenen mukaan?} Imatrankoski oli Suomen ensimmainen turistikohde.^[11]

Imatran kauppala perustettiin paaosin entisen Jaasken kunnan rahoilla^[12] vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ymparille. Teollisuustaajamat olivat Tainionkoski, Vuoksenniska ja Imatrankoski. Kauppala muodostettiin osista Jaasken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia.^[13]

Alvar Aalto oli sotien jalleenrakentamiskauden merkittavin ja kansainvalisesti tunnetuin suomalainen arkkitehti. Imatralle Aalto sai tehtavakseen yleisasemakaavan laatimisen. Suunnitelman rahoitti valtionyhtio Enso-Gutzeit. Imatran yleisasemakaavatyo aloitettiin vuonna 1947 ja valmis suunnitelma luovutettiin Imatran kauppalalle 1953.

Yleisasemakaavan koossa pitavana elementtina toimi Vuoksi. Olemassa olevat kolme toisistaan melko kaukana sijaitsevaa keskustaa, Imatrankoski, Tainionkoski ja Vuoksenniska, pidettiin suunnitelmassa entisilla sijoillaan. Asutusta lisattiin liikenteen ja maaston kannalta sopiviin kohtiin. Keskusten valiin jaavista metsavyohykkeista muodostettiin yhtenainen vihrea verkosto, johon liitettiin myos maanviljelyalueita. Asukasluvuksi arvioitiin 100 000, joten yleisasemakaavasuunnitelmaan jatettiin tahan riittava reservi.

Imatran kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1971.

Imatran kaupunginjohtajana on toiminut huhtikuusta 2022 alkaen Matias Hilden.^[14] Hanet siirrettiin kaupunginjohtajan tehtaviin strategia- ja hallintojohtajan tehtavista kaupunginvaltuuston paatoksella. Tata ennen kaupunginvaltuusto oli paatoksellaan paattanyt irtisanoa edellisena syksyna valitun kaupunginjohtajan Ari Lindemanin koeajalla. Valtuusto perusteli Lindemanin erottamista johtamiseen ja luottamukseen liittyvilla ongelmilla.^[15] Lindemania ennen tehtavaa hoitanut Kai Roslakka elakoityi loppuvuodesta 2021.^[16]

Lahde:^[17]

• Toivo Mansner 1956-1972^[18]
• Aaro Makela 1973-^[19]
• Kalervo Aattela 1981-1994
• Jarkko Paronen 1994-1995
• Tauno Moilanen 1996-2006
• Pertti Lintunen 2006-2017^[20]
• Rami Hasu 2017-2018
• Kai Roslakka 2018-2021
• Ari Lindeman 2021-2022
• Matias Hilden 2022-

Paaartikkeli: Imatran kaupunginosat

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Imatralla oli 27 269 asukasta, joista 26 370 asui taajamassa, 661 haja-asutusalueilla ja 238:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Imatran taajama-aste on 97,6 %.^[22] Kunnassa on vain yksi taajama, Imatran keskustaajama.^[23] Imatran keskustaajama ulottuu lisaksi Lappeenrannan kaupungin ja Ruokolahden kunnan alueelle.^[23]

Perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut on Imatralla organisoitu alueellisen mallin mukaisesti. Kaupungissa on nelja aluetta, joilla toimii itsenaisina yksikkoina kouluja ja paivakoteja. Viime vuosina monien koulujen lakkauttamista on suunniteltu ja vuonna 2008 tehtiin paatokset koulujen lakkauttamisista. Ongelmana ovat vaeston vaheneminen ja koulujen sijainti asutuksesta sivussa.

Perusopetusta annetaan seuraavissa yksikoissa:

Vuoksenniskan alue

• Vuoksenniskan koulu (luokat 1-9, lisaksi Jopo-luokka (Joustava perusopetus) seka erityisryhmat; Vip-luokat ja pienluokat).

Mansikkalan-Imatrankosken alue

• Mansikkalan koulu (luokat 1-9, lisaksi Jopo-luokka. Oppilaiden on myos mahdollista hakeutua myos musiikkipainotteiseen opetukseen)

Rajapatsaan alue

• Kosken koulu (luokat 7-9, lisaksi Jopo-luokka).
• Ita-Suomen koulu (luokat 0-9)

Iltapaivatoimintaa jarjestetaan niin kaupungin kuin jarjestojenkin puolesta kaikilla alueilla koulujen ja paivakotien tiloissa.

Elokuusta 2020 alkaen entisten Linnalan, Tainionkosken ja Mansikkalan koulujen oppilaat aloittivat uudessa Mansikkalan koulukeskuksessa. Valmistuessaan syksylla 2020 Mansikkalan koulukeskus oli Suomen suurin puukoulurakennus. Alvar Aallon suunnittelema Vuoksenniskan koulu valmistui perusremontista kesalla 2019, jolloin samalle maelle rakennettiin lisaa luokkatiloja. Uusi Kosken koulu on tarkoitus valmistua vuoden 2022 aikana.^[24]

Lukiokoulutusta seuraavissa yksikoissa:

• Imatran yhteislukio, tiloissa toimii myos Etela-Karjalan IB-lukio seka Ita-Suomen suomalais-venalaisen koulun lukio.

Etela-Karjalan ammattiopisto tarjoaa nuorille ammatillisia perustutkintoja. Alavaihtoehtoja on useita: hotelli- ja ravintola-ala, kotitalous, kuvataide, kasi- ja taideteollisuus, liiketalous, maatalous- ja puutarha-ala, tekniikka seka terveys- ja sosiaaliala. Toimipisteet sijaitsevat Lappeenrannassa, Imatralla seka Ruokolahdella.

Lakkautettuja kouluja:

• Imatrankosken koulu (luokat 1-6)
• Ita-Siitolan koulu (luokat 1-6)
• Kaukopaan koulu (luokat 1-6)
• Linnalan koulu (luokat 1-6)
• Meltolan koulu (luokat 1-6)^[25]
• Savikannan koulu (luokat 1-6)
• Sienimaen koulu (luokat 1-6)
• Tainionkosken koulu (luokat 1-6)
• Teppanalan koulu (luokat 1-6)
• Virasojan koulu (luokat 1-6)
• Tainionkosken koulun ylakoulu (luokat 7-9)
• Tainionkosken lukio
• Vuoksenniskan lukio

Kaupunginkirjaston nykyinen paarakennus valmistui vuonna 1986. Tuolloin paakirjasto siirtyi Imatrankoskelta uuteen kulttuurikeskukseen Mansikkalaan. Lahialueen kunnilla on yhteinen kirjastojarjestelma, Heili, ja sama kirjastokortti kay koko alueella. Imatralla toimii lisaksi kaksi muuta lahikirjastoa Vuoksenniskalla ja Rajapatsaalla. Vuoksenniskalla ja Rajapatsaalla kirjastot sijaitsevat lahes taajamien keskustoissa.

Imatralaisista kirjailijoista tunnetuin lienee edesmennyt Hilja Valtonen. Osa Laila Hirvisaaren kirjoista sijoittuu Imatralle.

Imatran musiikkitarjontaa edustaa Imatran seudun musiikki-instituutti, joka vastaa Imatran kaupungin seka Rautjarven ja Parikkalan kuntien musiikinopetuksesta. Opetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista ja seka niita edeltavasta varhaisian musiikkikasvatuksesta.

Musiikkitilaisuuksien jarjestamiseen sopivat muun muassa Karelia-sali seka Vuoksen itapuolella sijaitseva Konserttihovi.

Tunnettuja imatralaisia yhtyeita ja artisteja:

• Saska Helmikallio (tangokuningas 2005)
• Osmo's Cosmos -yhtye
• Scent of Flesh -yhtye
• Stressi-yhtye
• Twilightning -yhtye
• Taiska

Kulttuuritalo Virta sijaitsee Mansikkalassa. Kulttuuritalossa toimivat kaupungin paakirjasto, Imatran taidemuseo ja Imatran kaupunginmuseo. Virrassa on myos vilkasta nayttely- ja tapahtumatarjontaa. Erilaisia konsertteja, yleisoluentoja ja muita tilaisuuksia jarjestetaan kulttuuritalo Virran Karelia- ja Kaleva-saleissa. Kulttuuritalon yleisotiloissa jarjestetaan myos erilaisia vaihtuvia nayttelyja.

Ritikanrannassa, Vuoksen rannalla, sijaitsee kesalla avoinna oleva Teollisuustyovaen asuntomuseo. Museo esittelee teollisuustyovaen asumiskulttuuria 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Museon paarakennus on harvoja sailyneita teollisuustyovaen kasarmityyppisia asuinrakennuksia. Pihapiirissa on myos kivesta muurattu talousrakennus, jota on aikoinaan kaytetty tyovaen sauna-, pyykki- ja leivintupana.

Immolan varuskunnassa sijaitsee yleisolle avoinna oleva Rajamuseo, joka esittelee Rajavartiolaitoksen historiaa, Suomen rajojen historiaa ja rajajoukkojen toimintaa sotien aikana.

Imatralla valitaan joka vuosi uusi "Imatran Inkeri" Imatra-paivana.

Imatran pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla Vuoksen lohikeitto, kaurakiisseli ja mustikkakukko.^[26]

Vuonna 1986 Imatralla jarjestettiin Asuntomessut, joiden teemana oli maatilarakentaminen. Messualue sijaitsee Niskalammella.

Teatteri Imatra, osana Imatran kaupungin kasvatus,-opetus- ja kulttuuritoimea, sijaitsee keskustassa, Kallenkujalla. Teatterissa on 173-paikkainen paanayttamo ja 60-paikkainen pieni nayttamo. Teatterirakennus sisaltaa lisaksi kahvila-ravintolan. Viime vuosina teatteri on kasvattanut suosiotaan useilla menestysnaytoksilla; mm. Kruununpuisto-naytelma (15 000 katsojaa) ja Sound of Music -musikaali (19 000 katsojaa). Teatterin omistuksessa on myos Valtionhotellin puistossa sijaitseva katettu kesateatteri. Kesateatterissa on jarjestetty myos vuosina 2007, 2008 ja 2009 Hyvari Rock hyvantekevaisyysfestivaali.

Imatralainen Mustan ja Valkoisen Teatteri-yhdistys ry on jarjestanyt vuodesta 2004 kansainvalista Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalia. Tapahtuman ajankohta on heinakuun viimeisella viikolla. Esityksia on Teatteri Imatrassa, Kulttuuritalo Virrassa ja Koskenpartaalla. Mustan ja Valkoisen Teatterilla on myos teatteritoimintaa. Yhdistys jarjestaa elokuussa 2025 ensimmaisen Saimaa Film Festival tapahtuman.

Lisaksi Imatralla toimii Vuoksenniskan nuorisoseuran alla pienempi harrastaja- ja nuorisoteatteri IRTI-Teatteri. IRTI-Teatteri tuottaa naytelmia sisateatteriin, etta kesateatteriin. Lisaksi teatterin toiminta on avointa kaikille teatteriharrastuksesta kiinnostuneille.

Imatran elokuvateatteri, Bio-Vuoksi, sijaitsee Vuoksenniskalla.

Luterilainen seurakunta

Imatralla toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Imatran seurakunta.^[27]

Kirkon sisaisista heratysliikkeista paikkakunnalla toimii evankelisuus^[28] jonka kattojarjestolla Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksella on paikkakunnalla Vuoksenniskan rukoushuone^[29], jossa jarjestetaan jumalanpalveluksia^[30]. Muita kirkon sisaisia heratysliikkeita paikkakunnalla ovat lestadiolaisista esikoislestadiolaisuus^[31], jolla on Imatralla oma rukoushuone^[32], ja vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Imatran rauhanyhdistys^[33], viideslaisyytta edustaa paikkakunnalla Kansanlahetys^[34], joka jarjestaa Imatralla myos opiskelijailtoja nimella Kolme kohtaamista^[35]. Imatralla kokoontuu myos Suomen evankelisluterilaiseen lahetyshiippakuntaan kuuluva Joosuan seurakunta, joka kokoontuu Teppanalan rukoushuoneella^[36].

Ortodoksinen kirkko

Imatralla toimii Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta.^[37] Seurakunnalla on Imatralla Pyhan Nikolaoksen kirkko ja seurakuntasali.^[38]

Katolinen kirkko

Imatra kuuluu Pyhan Ursulan seurakunnan alueeseen, joka on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Muut seurakunnat

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiheratykseen lukeutuva Imatran helluntaiseurakunta^[39], johon kuului vuonna 2011 230 jasenta ja joka toimii Imatran lisaksi Ruokolahden ja Rautjarven alueella^[40], seka Suomen Adventtikirkon Imatran adventtiseurakunta^[41].

Imatran kautta kulkee Koskenkylasta Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun kautta Kajaaniin johtava valtatie 6. Tie on Imatran kohdalla moottoritie. Imatralla on Venajalle kansainvalinen rajanylityspaikka, joka on myos Mikkelista alkavan kantatien 62 paatepiste.

Karjalan rata kulkee Imatran kautta. Imatran rautatieasemalla on seka matkustaja- etta tavaraliikennetta. Imatran tavararatapihalta haarautuu myos Viipurin suuntaan Venajalle johtava rata. Karjalan radan toisen raiteen rakentamisesta valille Luumaki-Imatra on suunniteltu. Venalainen Lokakuun rautatiet on suunnitellut saannollisen matkustajaliikenteen aloittamista Pietarin ja Imatran valilla.^[42] Kuitenkin Ukrainan sota lopetti suunnittelut toistaiseksi.

Lahin lentoasema on Lappeenrannassa sijaitseva Lappeenrannan lentoasema. Ryanair lentaa Lappeenrannan kentalta useaan kohteeseen. Lisaksi kentalta on satunnaisia lentoja Kanariansaarille ja rahtilentoja Venajalle. Imatralla on myos harrasteilmailun ja Rajavartiolaitoksen kaytossa oleva Immolan lentokentta.

Vuoksen ylittaa Imatralla viisi siltaa: Tainionkosken silta, Mansikkakosken silta, kaksikerroksinen Mansikkakosken ratasilta, jossa nimestaan huolimatta on myos maantieosa,kaksiraiteinen Mansikkakosken uusi ratasilta^[43] seka Imatrankosken silta.

Imatralla on lahinna metsateollisuuden tarpeisiin tavarasatama, Vuoksen satama.^[44]

Immolan lentokentta (ICAO: EFIM) on Imatralla, Ensimmaisella Salpausselalla, noin yhdeksan kilometria Imatrankoskelta koilliseen sijaitseva lentokentta.

Immolan lentokentan suunnittelu aloitettiin vuonna 1933, ja kentta valmistui vuonna 1936. Ennen toista maailmansotaa seka sodan aikana Immolassa oli Suomen ilmavoimien tukikohta. Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vieraili Immolassa 4. kesakuuta 1942 tullessaan onnittelemaan Suomen marsalkkaa, C. G. E. Mannerheimia taman 75-vuotispaivana. Jatkosodan lopulla, kesalla 1944 saksalainen lento-osasto Kuhlmey toimi paaosin Immolasta kasin.^[45]

Imatralla on monia liikuntapaikkoja niin sisalla kuin ulkona. Mansikkalassa on suurin osa kaupungin urheilupaikoista, kuten vuonna 1966 valmistunut Imatran uimahalli, joka antaa hyvat mahdollisuudet niin kunto- kuin virkistysuintiinkin. Uimahallin peruskorjaus valmistui elokuussa 2004. Uimahallin yhteydessa sijaitsee Imatran urheilutalo (1986), jossa on 1 200 katsojan palloiluhalli, judosali, nyrkkeilysali, painisali, kuntosali, voimistelusali ja 22 pukuhuonetta. Rakennuksessa on myos kahvila, kampaamo ja 10-ratainen yksityinen keilahalli, jonka valittomassa laheisyydessa on minigolf- ja frisbeegolfradat. Kompleksia taydentavat laajat pysakointitilat. Imatran Pallo-Veikot pelaa miesten pesapallon paasarjassa Superpesiksessa. Kotiottelunsa Pallo-Veikot pelaa Ukonniemen stadionilla. Imatralla on pelattu miesten pesapallon Ita-Lansi-ottelu vuosina 1979, 1989 ja 2017.^[48]

Karhumaella sijaitsee uusi Imatran jaahalli, jossa pelaa Mestis-joukkue Imatran Kettera nuoriso-osastoineen, seka vuonna 1951 valmistunut Karhumaen keskusurheilukentta, joka kattaa jalkapallokentan, heitto- ja hyppylajien harjoituspaikat, huoltorakennuksen ja suuren katsomon. Kentan ymparistossa on myos lukuisia tenniskenttia ja jousiammuntarata seka laaja, valaistu kuntorataverkosto. Keskusurheilukenttaa on myos korjattu ja kunnostettu historiansa varrella monia kertoja, viimeksi vuonna 2002, kun juoksuratojen pinnat uusittiin. Vuonna 2007 Imatralle avattiin uusi tekonurmikentta vanhan Karhumaen hiekkakentan tilalle. Lisaksi Vuoksenniskalla ja Imatrankoskella sijaitsevat suuret urheilukentat, joilla Imatran Palloseura ja FC PaSa harjoittelevat. Imatrankoskella sijaitsee lisaksi Anna Lahtisen perustama ja johtama Tanssistudio Jami, joka jarjestaa vuosittain kevatnaytoksen kulttuurikeskuksen Karelia-salissa.

Kaupungin uimarannat sijaitsevat Ukonniemessa, Lempeenlietteessa, Hosseinlahdella, Mellonlahdella, Varpasaaressa ja Immalanjarvella. Immolassa sijaitsee purjelentoon ja muuhun vapaa-ajan ilmailuun tarkoitettu lentokentta. Liikuntapaikkoja taydentavat lukuisat kuntoradat, koulujen liikuntasalit, urheilukentat ja mahdollisuus kalastaa niin Vuoksella kuin Saimaalla ja lukuisilla pienemmilla lammilla ja jarvilla. Vesiston ymparoimassa kaupungissa on harrastettu vesiurheilua vuosien saatossa aina kalastuksesta vesilautailuun ja nykyisinkin kattavat vesiurheilu aktiviteetit tarjoaa Vuoksen kalastuspuisto ja Wake Park Imatra Varpasaaressa.

Vuosina 1964-1982 Imatralla ajettiin MotoGP-kilpailu Imatranajo. 2000-luvulla on jarjestetty muutamana vuonna Muistojen Imatranajo -naytosajotapahtuma. Kilvanajo Imatran katuradalla alkoi uudestaan vuonna 2016 International Road Racing Championship -sarjan osakilpailuna.

1. Stora Enson Imatran tehtaat 1300^[49]
2. Imatran kaupunki 716^[50]
3. Ovako Imatra Oy Ab 530^[51]
4. Kaakkois-Suomen rajavartiosto 248
5. VR Group 241
6. Etela-Karjalan Osuuskauppa 168
7. Tieto Oyj 137
8. Imatran seurakunta 107
9. Imatran kylpyla 105^[51]
10. Rakennusliike Evalahti Oy 103^[51]

^[52]

Ystavyyskaupungit:

• Ludvika, Ruotsi
• Salzgitter, Saksa
• Zvolen, Slovakia
• Tihvina, Venaja (yhteistyo jaadytetty 2022 alkaen Venajan hyokkayssodasta johtuen)
• Szigetvar, Unkari
• Narva-Joesuu, Viro
• Jiaxing, Kiina

Sisarkaupungit:

• Beihai, Kiina

Yhteistyokaupungit:

• Nizhyn, Ukraina
• Svetogorsk eli Enso, Venaja (yhteistyo jaadytetty 2022 alkaen Venajan hyokkayssodasta johtuen)

• Saimaankaupunki
• Luettelo Imatran julkisista taideteoksista ja muistomerkeista
• Luettelo tunnetuista imatralaisista

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Imatra Wikimedia Commonsissa

• Imatran kaupungin sivusto
• Tilastokeskus - Imatran avainluvut
• goSaimaa.com-matkailusivusto
• Korjonen-Kuusipuro, Kristiina: Voimaa vuoksesta. Tekniikan Waiheita, 1.9.2007, 25. vsk, nro 3, s. 5-15. Helsinki: Tekniikan Historian Seura ry.. ISSN 0780-5772 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 16.3.2020.

• Kalevi Heitto (toim.): Vanhaa Imatraa sanoin ja kuvin. Imatra: Kanta-Imatra Seura, 1973. ISBN 951-99500-6-0
• Sven Hirn: Imatran tarina - matkailuhistoriamme valtavaylalta. Imatra: Kanta-Imatra Seura, 1978. ISBN 951-99175-6-X
• Mikko Parssinen (toim.): Imatran rannoilta. Imatra: Kanta-Imatra seura, 1979 (2. painos).
• Anu Talka (toim.): Imatran kirja. Imatran kaupunki, 1997. ISBN 951-97722-0-0
• Leena Valtonen ja Imatran Seudun Kotitalousopettajat: Maisemia ja makuelamyksia Vuoksen varrelta. Imatra: Imatran Seudun Kotitalousopettajat ry, 1996. ISBN 952-90-8257-6

Romaaneja:

• Laila Hirvisaari: Kruununpuisto (2005)
• Laila Hirvisaari: Myrskyn edella (2006)
• Laila Hirvisaari: Grand Hotel (2007)
• Laila Hirvisaari: Vuoksen helmi (9/2008)

Noudettu kohteesta "https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Imatra&oldid=23714879"

Luokka:

• Imatra

Piilotetut luokat:

• Sivut, joissa on ei-numeerisia formatnum-argumentteja
• Artikkelit, joissa on vanhentuneita linkkeja
• Small-elementtia kayttamattomat tarkenteelliset tietolaatikot
• Small-elementtia kayttavat tietolaatikot
• Maantieteeseen liittyvat artikkelit
• Tapahtumalle ei ole merkitty tapahtuma-aikaa
• Puutteelliset lahdemerkinnat
• Vaitteelle ei ole merkitty esittajaa
• Wikipedia-artikkelit FAST-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit ISNI-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit VIAF-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit GND-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit J9U-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit KANTO-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit LCCN-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit Libris-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit NKC-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit MusicBrainz area -tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit Yle-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit Uppslagsverket Finland -tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit Yale LUX -tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit YTJ-tunnisteilla
• Seulonnan keskeiset artikkelit