2003

Wikipediasta

Vuosisadat	1800-luku * 1900-luku * 2000-luku * 2100-luku * 2200-luku
Vuosikymmenet	1990-luku * 2000-luku * 2010-luku * 2020-luku * 2030-luku * 2040-luku 2050-luku * 2060-luku * 2070-luku * 2080-luku * 2090-luku * 2100-luku
Vuodet	1990 * 1991 * 1992 * 1993 * 1994 * 1995 * 1996 * 1997 * 1998 * 1999 2000 * 2001 * 2002 * 2003 * 2004 * 2005 * 2006 * 2007 * 2008 * 2009 2010 * 2011 * 2012 * 2013 * 2014 * 2015 * 2016 * 2017 * 2018 * 2019 2020 * 2021 * 2022 * 2023 * 2024 * 2025 * 2026 * 2027 * 2028 * 2029 2030 * 2031 * 2032 * 2033 * 2034 * 2035 * 2036 * 2037 * 2038 * 2039 2040 * 2041 * 2042 * 2043 * 2044 * 2045 * 2046 * 2047 * 2048 * 2049 2050 * 2051 * 2052 * 2053 * 2054 * 2055 * 2056 * 2057 * 2058 * 2059 2060 * 2061 * 2062 * 2063 * 2064 * 2065 * 2066 * 2067 * 2068 * 2069 2070 * 2071 * 2072 * 2073 * 2074 * 2075 * 2076 * 2077 * 2078 * 2079 2080 * 2081 * 2082 * 2083 * 2084 * 2085 * 2086 * 2087 * 2088 * 2089 2090 * 2091 * 2092 * 2093 * 2094 * 2095 * 2096 * 2097 * 2098 * 2099 2100 * 2101 * 2102 * 2103 * 2104 * 2105 * 2106 * 2107 * 2108 * 2109

2003 (MMIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi keskiviikosta.

Yhdistyneet kansakunnat nimesi vuoden 2003 kansainvaliseksi makean veden vuodeksi.

Muut ajanlaskut

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2003 oli vuohen vuosi.

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Tammikuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Marian kirkko (ent. Vehkalahden kirkko) - 2003 Haminassa.

1. tammikuuta - Suomessa tulivat voimaan sukupuolenkorjauslaki ja laki henkisesta tyosuojelusta.
1. tammikuuta - Luiz Inacio Lula da Silvasta tuli Brasilian 37. presidentti.
1. tammikuuta - Pascal Couchepinista tuli Sveitsin presidentti.
1. tammikuuta - Vehkalahden kunta liitettiin Haminan kaupunkiin ja Pattijoen kunta Raahen kaupunkiin. Nama olivat ensimmaiset kuntaliitokset sitten vuoden 1976, jota edeltavana syksyna ei jarjestetty kunnallisvaaleja.
1. tammikuuta - Houtskari ja Maksamaa muuttuivat kaksikielisiksi kunniksi. Sipoon kielienemmisto muuttui ruotsinkielisesta suomenkieliseksi.
2. tammikuuta - Vantaan kaupunginjohtaja Erkki Rantala ilmoitti yllattaen eroavansa virastaan tyouupumuksen vuoksi ja petyttyaan kaupungin poliittiseen paatoksentekoon.
10. tammikuuta - Vammalan karajaoikeus tuomitsi Tyrvaan Pyhan Olavin kirkon sytyttaneen paikkakuntalaisen miehen viiden vuoden vankeuteen ja 1,3 miljoonan euron korvauksiin. Kirkko oli palanut 21. syyskuuta 1997.
13. tammikuuta - Ylen radiouudistus: Ylen Ykkosen nimi muuttui Yle Radio 1:ksi, Radiomafian tilalle tuli YleX ja Radio Ainon tilalle YleQ.
14. tammikuuta - Kansanedustaja Seppo Kanerva erosi Suomen Keskustasta ja liittyi Liberaaleihin, joiden ainoa kansanedustaja hanesta tuli.
15. tammikuuta - Euroopan parlamentti kielsi elainkokeet kosmetiikkatuotteiden testauksessa.
23. tammikuuta - Viimeinen onnistunut yhteys Pioneer 10 -avaruusluotaimeen, kaukaisimmista ihmisen tekemista avaruusaluksista.^[1]
24. tammikuuta - Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusvirasto (Department of Homeland Security) aloitti toimintansa. Siihen yhdistettiin tulli, salainen palvelu ja liittovaltion poliisin koulutus.
24. tammikuuta - Kansanedustaja Sirpa Pietikainen luopui ehdokkuudestaan eduskuntavaaleissa. Pietikaisen epailtiin syyllistyneen torkeaan rattijuopumukseen siirtaessaan autoaan Hameenlinnan rautatieaseman pysakointipaikalla.
30. tammikuuta - Britannian, Espanjan, Italian, Portugalin, Unkarin, Puolan, Tanskan ja Tsekin johtajat ilmoittivat tukevansa Yhdysvaltain suunnitelmia hyokata Irakiin. Ilmoitus johti maailmanlaajuiseen kritiikkiin.

Helmikuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Columbia lahtemassa viimeiselle matkalleen.

1. helmikuuta - Avaruussukkula Columbia tuhoutui Texasin ylla palatessaan lennoltaan. Kaikki seitseman astronauttia kuolivat.
6. helmikuuta - Vuodesta 1999 lahtien kayty pesapallon sopupeliskandaalin oikeuskasittely paattyi Helsingin hovioikeudessa. Yhden syytetyn Vantaan karajaoikeudessa saama sakkotuomio koveni neljan kuukauden ehdolliseksi vankeudeksi.
10. helmikuuta - Ranska, Saksa ja Venaja allekirjoittivat julistuksen, jossa ne puolsivat Irakin aseistariisumista ilman sotilaallista hyokkaysta ja vastustivat nain suoraan Washingtonin ja Lontoon suunnitelmia. Samana paivana Ranska, Saksa ja Belgia kayttivat Natossa veto-oikeuttaan vastustaen Yhdysvaltojen pyytamaa apua Turkille Irakin konfliktissa.
11. helmikuuta - Mikrobiologian professori Pirjo Makela sai ensimmaisena naisena Suomessa tieteen akateemikon arvonimen.
14. helmikuuta - Maailman ensimmainen kloonattu nisakas Dolly-lammas kuoli.
15. helmikuuta - Yli kuusi miljoonaa ihmista 600 kaupungissa ympari maailman protestoi suunnitelmaa hyokata Irakiin.
17. helmikuuta - Suomessa lakattiin kayttamasta television virityskuvaa. Sita viimeksi kayttanyt YLE TV2 korvasi sen mobiilipeleilla.
17. helmikuuta - Hiihtaja Kaisa Varis jai kiinni dopingin kaytosta Val di Fiemmessa Italiassa pidetyissa hiihdon MM-kisoissa. Hopeaa voittanut naisten viestijoukkue menetti mitalinsa eika Suomi lopulta saanut kisoista maastohiihtomitaleita.
18. helmikuuta - Tuhopolttajan sytyttamassa Daegun metropalossa kuoli 198 ihmista Etela-Koreassa.
19. helmikuuta - Karjalanpiirakka sai neljantena suomalaisena elintarvikkeena EU:n nimisuojan.
26. helmikuuta - Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kertoi puheessaan suunnitelmastaan tehda Irakista demokratian mallimaa arabimaailmassa.^[2]
27. helmikuuta - Hameenlinnan karajaoikeus tuomitsi kansanedustaja Sirpa Pietikaisen 40 paivan ehdolliseen vankeuteen, 15 paivasakkoon ja viiden kuukauden ajokieltoon rattijuopumuksesta. Pietikainen tyytyi saamaansa tuomioon.

Maaliskuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

1. maaliskuuta - Arabiemiraatit, Bahrain ja Kuwait kehottivat Saddam Husseinia luopumaan vallasta.
1. maaliskuuta - Roy Jones Jr. voitti John Ruizin ja hanesta tuli nyrkkeilyn maailmanmestari.
1. maaliskuuta - Turkin parlamentti esti Yhdysvaltojen 62 000 miehen hyokkaysjoukkojen sijoittamisen Turkkiin.
1. maaliskuuta - Syyskuun 11. paivan terrori-iskujen suunnittelijaksi epailty Khalid Sheikh Mohammed pidatettiin Pakistanissa.
2. maaliskuuta - Jacques Chirac aloitti valtiovierailun Algeriassa ensimmaisena Ranskan presidenttina Algerian vuonna 1962 tapahtuneen itsenaistymisen jalkeen.
3. maaliskuuta - Helsingin karajaoikeus maarasi Art House -kustantamon toimitusjohtajan Heikki Haavikon paljastamaan 5 000 euron sakon uhalla yhtion kustantaman Minne havisivat Soneran miljardit? -kirjan kirjoittajan henkilollisyyden. Kirja oli ilmestynyt alun perin nimimerkki Pekka Pelottoman kirjoittamana Internetissa kesalla 2002. Kirjoittajan julkistamista oli vaatinut Soneran entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander, joka oli tehnyt rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta.
6. maaliskuuta - Kuuban parlamentti valitsi presidentti Fidel Castron edelleen maan johtoon. Castrolla ei ollut vastaehdokkaita.
6. maaliskuuta - Kansanedustaja Anneli Jaatteenmaki syytti paaministeri Paavo Lipposta siita, etta tama oli liittanyt Suomen Yhdysvaltain Irakin-vastaiseen liittoumaan. Lipponen kiisti vaitteen.
11. maaliskuuta - YK:n alainen kiintea kansainvalinen sotarikostuomioistuin aloitti toimintansa Haagissa.
12. maaliskuuta - Serbian paaministeri Zoran Dindic murhattiin Belgradissa.

12. maaliskuuta WHO asetti maailmanlaajuisen halytyksen SARSista. Kuvassa SARS-potilaita hoitava sairaala Taiwanilla.

12. maaliskuuta - WHO asetti maailmanlaajuisen halytyksen SARSista.
13. maaliskuuta - Nature-lehti raportoi 350 000 vuotta vanhoja pystyssa kavelleen ihmisen jalanjalkia loydetyn Italiasta.
14. maaliskuuta - Recep Tayyip Erdoganista tuli Turkin tasavallan uusi paaministeri.
15. maaliskuuta - Kiinan kansankongressi valitsi Hu Jintaon Kiinan uudeksi presidentiksi Jiang Zeminin jalkeen.
15. maaliskuuta - Presidentti Patessen poissa ollessa kapinalliskenraali Francois Bozize teki vallankaappauksen Keski-Afrikan tasavallassa ja julisti itsensa maan presidentiksi.
16. maaliskuuta - Suomessa jarjestettiin eduskuntavaalit.
16. maaliskuuta - Yhdysvaltain, Britannian, Portugalin ja Espanjan johtajat tapasivat Azoreilla tavoitteenaan saada YK:n turvallisuusneuvosto paattamaan uhata Irakia sodalla, ellei se suostu aseistariisuntaan.
16. maaliskuuta - Irakin sota: pidettiin tahan mennessa suurimmat sodanvastaiset mielenosoitukset.
17. maaliskuuta - Kanada ilmoitti, ettei se aio osallistua sotatoimiin Irakia vastaan ilman YK:n hyvaksyntaa.
17. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti George W. Bush maarasi Saddam Husseinin ja hanen sukunsa poistumaan Irakista 48 tunnin kuluessa uhaten sodalla.^[3]
20. maaliskuuta - Irakin sota: joukot Yhdysvalloista, Britanniasta, Australiasta ja Puolasta hyokkasivat Irakiin ilman YK:n hyvaksyntaa ja Bagdadia pommitettiin.^[4]
20. maaliskuuta - Paaasiassa jaakiekkovalmentajana tunnetuksi tullut Alpo Suhonen valittiin Pori Jazz -festivaalin toimitusjohtajaksi huhtikuun alusta lukien. Suhonen oli aiemmin toiminut myos Turun kaupunginteatterin johtajana vuosina 1991-1992.
23. maaliskuuta - Kimi Raikkonen voitti uransa ensimmaisen F1-kilpailunsa Malesian Grand Prix:ssa
27. maaliskuuta - Helsingin rikospoliisi ryhtyi ulkoministerion pyynnosta tutkimaan ministerion salaisten ns. Irak-muistioiden vuotamista iltapaivalehtiin. Presidentin kansliapaallikkoa Martti Mannista epailtiin vuotajaksi ja hanen paasynsa tyopaikalleen Presidentinlinnaan estettiin.
31. maaliskuuta - Diplomi-insinoori Juhani Paajanen valittiin Vantaan kaupunginjohtajaksi.

Huhtikuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Yhdysvaltalaisia sotilaita Irakin Bagdadissa.

2. huhtikuuta - Valtion liikuntaneuvosto ehdotti Suomen Hiihtoliiton saaman valtionavun jyrkkaa pudottamista suomalaisten hiihtajien dopingin kayton vuoksi. Useat sponsorit olivat jo vetaneet tukensa pois Hiihtoliitolta.
9. huhtikuuta - Yhdysvaltain joukot valtasivat Bagdadin paattaen Saddam Husseinin vallan.^[4]
13. huhtikuuta - Paula Radcliffe juoksi uuden naisten maratonin maailmanennatyksen 2.15.25.
15. huhtikuuta - Anneli Jaatteenmaki valittiin Suomen paaministeriksi.
22. huhtikuuta - Eduskunnan puhemieheksi valittiin SDP:n puheenjohtaja ja entinen paaministeri Paavo Lipponen, ensimmaiseksi varapuhemieheksi Keskustan Seppo Kaariainen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Ilkka Kanerva.
25. huhtikuuta - Saab-henkiloautojen valmistus Uudenkaupungin autotehtaalla paattyi. Vuodesta 1968 alkaen Uudessakaupungissa oli koottu 738 135 Saabia. Porsche Boxster -autojen valmistuksen oli tarkoitus jatkua ainakin vuoteen 2008 saakka.
30. huhtikuuta - Tutsipresidentti Pierre Buyoyan valtakausi paattyi Burundissa.
30. huhtikuuta - Euroopan unioni, Yhdysvallat, YK ja Venaja ilmoittivat Israelin ja Palestiinan johdoille rauhansuunnitelmansa, ns. tiekartan, joka edellytti muun muassa molemminpuolista aselepoa ja Palestiinan valtion muodostamista ennen toukokuuta 2005.

Toukokuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

1. toukokuuta - George W. Bush piti puheen lentotukialus USS Abraham Lincolnilla taustallaan nayttava banneri, jossa luki "tehtava suoritettu" ("Mission Accomplished").^[4]
7. toukokuuta - L. Paul Bremer nimitettiin Coalition Provisional Authorityn johtoon. Han erotti tuhannet Irakin Baath-puolueen jasenet valtion toista ja hajotti 400 000 miehisen Irakin armeijan.^[4]
7. toukokuuta - Suomi havisi Ruotsille MM-jaakiekon puolivalierassa Hartwall-areenalla 5-6, johdettuaan toisessa erassa viiden minuutin pelin jalkeen viela 5-1.
16. toukokuuta - Casablancassa Marokossa tehtiin useita itsemurhaiskuja, jotka vaativat 41 ihmisen hengen, joukossa iskujen tekijat. Marokon viranomaiset pidattivat useita islamistijarjeston jasenia, joiden epailtiin osallistuneen iskujen suunnitteluun.
20. toukokuuta - Sisaministeri Kari Rajamaki pidatti sisaministerion kansliapaallikon Kari Hakamiehen virastaan. Hakamiesta epailtiin kahdesta naisystavaansa kohdistuneesta pahoinpitelysta. Han erosi virastaan 9. kesakuuta.
24. toukokuuta - Riiassa jarjestetyt Euroviisut voitti Turkin Sertab Erener kappaleella Everyway That I Can. Toiseksi sijoittui Belgian Urban Trad ja Venajan t.A.T.u. tuli kolmanneksi. Suomi ei osallistunut tana vuonna.
26. toukokuuta - Euroopan perustuslakiehdotus julkistettiin.
26. toukokuuta - Turkista Zaragozaan matkalla ollut, Espanjan ISAF-joukkoja kuljettanut ukrainalainen Jak-42-lentokone putosi lahella Trabzonia. Onnettomuudessa kuoli 12 miehiston jasenta ja 62 sotilasta, mika oli Espanjan armeijan pahin rauhanaikainen onnettomuus.
27. toukokuuta - Marokossa hyvaksyttiin uusi terrorisminvastainen laki toukokuun 16. paivan iskujen seurauksena.
31. toukokuuta - Auringonpimennys Suomessa.

Kesakuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Matti Vanhasen I hallitus aloitti toimintansa.

1. kesakuuta - Kiinassa alkoi Kolmen rotkon padon tekojarven taytto. Alueelta siirrettiin miljoonia ihmisia asumaan muualle.
1. kesakuuta - Suomessa tuli voimaan laki kaksoiskansalaisuudesta.
8. kesakuuta - Sotilasvallankaappausyritys paattyi Mauritaniassa vakivaltaisten taistelujen jalkeen.
8. kesakuuta - Puolassa paattyi kaksipaivainen kansanaanestys maan EU-jasenyydesta. Jasenyytta kannatti yli 77 prosenttia aanestaneista.
11. kesakuuta - Valtionsyyttaja Jarmo Rautakoski paatti olla nostamatta vakoilusyytteita Alpo ja Jukka Rusia vastaan, koska todisteita heita vastaan ei ollut riittavasti.
14. kesakuuta - Tsekissa jarjestetty kaksipaivainen kansanaanestys maan EU-jasenyydesta paattyi. Aanestaneista yli 77 prosenttia oli jasenyyden kannalla.
16. kesakuuta - Kansainvalinen atomienergiajarjesto IAEA julkaisi raportin Iranin ydinaseisiin liittyneista toimista ja pyysi maalta lupaa saada suorittaa maassa tutkimuksia.
17. kesakuuta - Liberia allekirjoitti aseleposopimuksen kahden kapinallisryhman kanssa, jotka hallitsivat yli puolta maan alueesta.
18. kesakuuta - Anneli Jaatteenmaki erosi paaministerin paikalta Irak-skandaalin vuoksi.
19. kesakuuta - Presidentti Martti Ahtisaari nimitettiin YK:n paasihteerin henkilokohtaiseksi edustajaksi vakavasta kuivuudesta karsineeseen Ita-Afrikkaan. Nalanhata oli erityisen vaikea Etiopiassa ja Eritreassa.
20. kesakuuta - Latvian parlamentti valitsi maan presidentin Vaira Vike-Freibergan uudelle nelivuotiselle virkakaudelle.
24. kesakuuta - Presidentti Tarja Halonen nimitti Matti Vanhasen hallituksen. Jaatteenmaen hallitukseen verrattuna ministerilista sailyi lahes ennallaan.
25. kesakuuta - Suomen Keskustan kansanedustaja Markku Koski valittiin eduskunnan ensimmaiseksi varapuhemieheksi hanen edeltajansa Seppo Kaariaisen siirryttya Vanhasen hallituksen puolustusministeriksi.
26. kesakuuta - Haagin sotarikosoikeudessa tuomittu Bosnian serbitasavallan entinen presidentti Biljana Plavsic tuotiin Ruotsiin lahella Orebrota sijaitsevaan Hinsebergin naisvankilaan karsimaan 11 vuoden vankeusrangaistustaan, joka oli langetettu hanelle 27. helmikuuta. Plavsic vapautettiin lokakuussa 2009.
26. kesakuuta - Yhdysvaltain armeijassa palvellut kapteeni, Mannerheim-ristin ritari Lauri Torni haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Arlingtonin sotilashautausmaalle. Torni oli kadonnut Vietnamin sodan aikana syksylla 1965 ja hanen ruumiinsa oli loydetty vuonna 1998.

Heinakuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

1. heinakuuta - 500 000 ihmista marssi Hongkongissa protestoiden Hongkongin lain maanpetosartiklaa 23.
2. heinakuuta - Kanadan Vancouver valittiin vuoden 2010 talviolympialaisten isantakaupungiksi.
2. heinakuuta - EU:n puheenjohtajamaan Italian paaministeri Silvio Berlusconi totesi EU-parlamentin sosialistiryhman saksalaisen puheenjohtajan Martin Schulzin olevan sopiva henkilo keskitysleirin kapon rooliin valmisteilla olleessa elokuvassa. Berlusconin lausunto heratti Saksassa suuren suuttumuksen ja liittokansleri Gerhard Schroder perui suunnittelemansa lomamatkan Italiaan.
5. heinakuuta - WHO julisti SARSin nujerretuksi.
12. heinakuuta - Seinajoen tangomarkkinat jarjestettiin 18. kerran. Tangokuninkaaksi valittiin Kari Hirvonen Ahtarista ja tangokuningattareksi Saija Tuupanen Tuupovaarasta.
22. heinakuuta - Saddam Husseinin pojat Uday ja Qusay Hussein tapettiin yhdysvaltalaisjoukkojen ratsiassa Mosulissa.^[4]
28. heinakuuta - Valtioneuvos Harri Holkeri nimitettiin Kosovon vuonna 1999 perustetun valiaikaishallinnon johtajaksi.
30. heinakuuta - Viimeinen Volkswagen Kupla valmistui Pueblassa, Meksikossa.

Elokuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Kun YK:n paamajana Bagdadissa toiminut Canal-hotelli rajaytettiin, useita YK:n henkiloston jasenia kuoli, ja YK ja monet kansainvaliset jarjestot vetaytyivat Irakista.

Kesalla 2003 Keski-Eurooppaa, varsinkin Ranskaa, koetteli voimakas lampoaalto. Lampoaallon seurauksena kymmenia tuhansia ihmisia sai surmansa. Kuvan ilmoituksessa etsitaan lampoaallon uhria Pariisissa.

1. elokuuta - itsemurhapommittaja hyokkasi sotilassairaalaan Mozdokissa Pohjois-Ossetiassa ja surmasi yli 50 ihmista.^[5]
2. elokuuta - YK maarasi rauhanturvaajajoukon Liberiaan.
2. elokuuta - Tiedemiesten mukaan otsonikerros naytti elpymisen merkkeja kansainvalisen freonien kiellon jalkeen.
3. elokuuta - Tyrvaan Pyhan Olavin kirkko otettiin uudelleenrakentamisen jalkeen taas kayttoon.
11. elokuuta - Nato otti Afganistanin rauhaturvaajat komentoonsa.
12. elokuuta - Suomen Maaseudun Puolue poistettiin puoluerekisterista. Puolueen toiminta oli kuitenkin loppunut konkurssiin jo vuonna 1995. Rekisterista poistettiin myos Kirjava Puolue, Kommunistinen Tyovaenpuolue, Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen Senioripuolue.
15. elokuuta - YK.n paasihteeri Kofi Annan saapui lomamatkalle Suomeen. Matkan ainoa virallinen osa oli tapaaminen presidentti Tarja Halosen kanssa.
16. elokuuta - Gosta Erik Sundqvist kuoli, han oli suomalainen muusikko, radiokoomikko ja tuottaja. Han toimi Leevi and the Leavings -yhtyeen laulajana sen perustamisesta lahtien. Han myos savelsi, sanoitti ja sovitti itse kaikki yhtyeen kappaleet.
19. elokuuta - YK:n paamajana Bagdadissa toiminut Canal-hotelli rajaytettiin itsemurhaiskussa, 24 ihmista kuoli, suurin osa YK:n henkilostoa. Isku sai YK:n ja monet kansainvaliset jarjestot vetaytymaan Irakista.^[4] Paasihteeri Kofi Annan joutui tapauksen vuoksi keskeyttamaan lomamatkansa Suomessa.
23. elokuuta - Leningrad Cowboys -yhtye ja Puna-armeijan kuoro pitivat Helsingin Senaatintorilla ensimmaisen yhteisen konserttinsa yli kymmeneen vuoteen. Konsertti avasi Helsingin juhlaviikot.
25. elokuuta - 52 ihmista kuoli Mumbaissa Intiassa kahden pommin rajahdyksessa.
26. elokuuta - Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria saapuivat kolmipaivaiselle valtiovierailulle Suomeen. Helsingin lisaksi kuninkaalliset vieraat kavivat Haminassa, Porvoossa ja Jyvaskylassa.
27. elokuuta - Mars oli oppositiossa samaan aikaan kuin se oli lahella periheliaan. Talloin se oli lahempana Maata kuin se oli ollut yli 50 000 vuoteen.
30. elokuuta - 40 vuotta vanha venalainen projekti 627A -luokan ydinsukellusvene K-159 upposi Barentsinmerella, kun sita oltiin hinaamassa romutettavaksi.^[6] Veneessa olleista kymmenesta merimiehesta yhdeksan hukkui. Venajan viranomaiset vakuuttivat, ettei sukellusvene aiheuttanut ymparistohaittoja.

Syyskuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Kukkia Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin muistoksi.

1. syyskuuta - Suomessa tuli voimaan laki partisaanien uhreille maksettavista korvauksista. Neuvostoliittolaisten partisaanien Suomen puolelle tekemissa hyokkayksissa oli jatkosodan aikana 1941-1944 kuollut 154, loukkaantunut 53 ja kadonnut 19 ihmista.
10. syyskuuta - Ruotsin ulkoministeria Anna Lindhia puukotettiin tukholmalaisessa tavaratalossa. Han kuoli seuraavana paivana.
10. syyskuuta - Matkapuhelimien latureita valmistava Salcomp Oy ilmoitti lakkauttavansa tehtaansa Kemijarvella ja siirtavansa tuotannon Kiinaan. Suurin osa tehtaan tyontekijoista irtisanottiin ja julkisuudessa herasi keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta.
12. syyskuuta - YK:n turvallisuusneuvosto paatti poistaa vuodesta 1988 lahtien voimassa olleet Libyan vastaiset talouspakotteet. Libya oli elokuussa tunnustanut osallisuutensa Lockerbien pommi-iskuun, jonka seurauksena pakotteet oli otettu kayttoon.
14. syyskuuta - Ruotsi hylkasi euron kayttoonoton kansanaanestyksessa.
14. syyskuuta - Viro hyvaksyi liittymisen Euroopan unioniin kansanaanestyksessa.
18. syyskuuta - Presidentti Tarja Halonen nimitti Kokoomuksen entisen kansanedustajan ja ministerin Anneli Tainan Etela-Suomen laanin maaherraksi.
22. syyskuuta - Jopa 7 800 minkkia paastettiin hakeistaan Kokkolassa sijainneella turkistarhalla. Suurin osa elaimista saatiin kiinni. Elainten vapautusrintama EVR hyvaksyi iskun, mutta Animalia tuomitsi sen. Sisaministeri Kari Rajamaki ilmoitti pitavansa turkistarhoille tehtyja iskuja "ekoterrorismina".
27. syyskuuta - Smart 1 laukaistiin matkaan.
28. syyskuuta - Paul Tergat teki uuden maratonin maailmanennatyksen 2.04.55.
30. syyskuuta - Raaseporin karajaoikeus tuomitsi sisaministerion entisen kansliapaallikon Kari Hakamiehen yli 3000 euron sakkoihin kolmesta pahoinpitelysta. Hakamies myonsi pahoinpidelleensa naisystavaansa kolmeen otteeseen kesamokillaan Fiskarsissa Pohjan kunnassa.

Lokakuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Kiinan 1. miehitetyn avaruuslennon, Shenzhou 5:n laskeutumiskapseli

1. lokakuuta - Suomessa tuli voimaan uusi jarjestyslaki, joka korvasi kaupunkien ja kuntien omat jarjestyssaannot.
5. lokakuuta - Ahmad Kadyrov valittiin Tsetsenian presidentiksi.
7. lokakuuta - Republikaani Arnold Schwarzenegger valittiin Kalifornian kuvernooriksi korvaamaan demokraatti Gray Davisin.
9. lokakuuta - Saveltaja Magnus Lindberg sai Wihurin kansainvalisten palkintojen rahaston myontaman Sibelius-palkinnon. Palkinto oli myonnetty 50 vuoden aikana vain kymmenen kertaa; ensimmaisen palkinnon oli saanut Jean Sibelius vuonna 1953 ja edellisen unkarilais-itavaltalainen Gyorgy Ligeti vuonna 2000. Rahaston perustajan, merenkulkuneuvos Antti Wihurin syntymasta tuli kuluneeksi 120 vuotta.
12. lokakuuta - 30 potilasta kuoli mielisairaalan palossa Randilovstsinassa Valko-Venajalla.
15. lokakuuta - Kiinan kansantasavalta teki ensimmaisen miehitetyn avaruuslennon Shenzhou 5 -aluksella.
16. lokakuuta - Teollisuuden Voima (TVO) vahvisti uuden viidennen ydinreaktorin sijoituspaikaksi Eurajoen Olkiluodon, jossa oli ennestaan kaksi reaktoria.
21. lokakuuta - Kaapioplaneetta Eriksen loytokuvat otetaan, mutta kohde loydetaan niista vasta 5. tammikuuta 2005.^[7]
24. lokakuuta - Concorde teki viimeisen kaupallisen lentonsa.
31. lokakuuta - Mahathir Mohamad erosi Malesian paaministerin virasta 22 vuoden jalkeen.

Marraskuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Viimeinen Concorde-lento laskeutumassa Bristoliin.

12. marraskuuta - Itsemurhapommittaja tappoi 23 ihmista Irakissa Nasirijassa. Uhrien joukossa olivat sodan ensimmaiset italialaistappiot.
15. marraskuuta - Kaksi autopommia rajahti samanaikaisesti Istanbulissa Turkissa kahden synagoogan edessa surmaten 25 ihmista ja haavoittaen 300. Al-Qaida kertoi olevansa iskusta vastuussa.
17. marraskuuta - E18-tien moottoritieosuus Paimion ja Muurlan valilla avattiin liikenteelle.
18. marraskuuta - Amer-yhtyma ilmoitti luopuvansa perinteisesta toimialastaan, tupakan valmistuksesta ja keskittyvansa jatkossa urheiluvalineiden tuotantoon, maahantuontiin ja tukkukauppaan. Amer-yhtyma oli valmistanut yksinoikeuden turvin Suomessa yhdysvaltalaisen Philip Morris -konsernin tuotteita ja sen hallussa oli ollut noin 75 prosenttia Suomen tupakkamarkkinoista. Paatos merkitsi tupakkatuotteiden valmistuksen loppumista Tuusulassa ja noin 260 henkilon irtisanomista.
20. marraskuuta - Useat pommirajahdykset Istanbulissa tuhosivat HSBC-pankin ja Britannian konsulaatin.
20. marraskuuta - Poplaulaja Michael Jackson pidatettiin syytettyna lapsen hyvaksikaytosta.
20. marraskuuta - Suomen Hiihtoliiton entista paavalmentajaa Kari-Pekka Kyroa vastaan nostettiin Vantaan karajaoikeudessa syytteet salakuljetuksesta ja petoksesta. Hanen epailtiin salakuljettaneen Suomeen epo- ja kasvuhormoneja vuosina 1999-2000.
21. marraskuuta - Professori Raimo Vayrynen nimitettiin Suomen Akatemian paajohtajaksi vuoden 2004 alusta lukien.
23. marraskuuta - Georgian presidentti Eduard Sevardnadze erosi kahden viikon protestien jalkeen vaalivilpista syytettyna.
24. marraskuuta - Korkein oikeus langetti Glasgow'ssa 27 vuoden minimituomion Al Ali Mohmed Al Megrahille Lockerbien pommi-iskusta 1988.

Joulukuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Yhdysvaltalaiset sotilaslaakarit tutkivat joulukuussa vangittua Saddam Husseinia.

Bamissa Iranissa tapahtui voimakas maanjaristys, joka tuhosi suuren osan Unescon maailmanperintoluetteloon kuuluvasta historiallisesta kaupungista. Jaristyksen jalkeen kaupunkia on alettu rakentaa uudelleen.

2. joulukuuta - Venaja kieltaytyi ratifioimasta Kioton ilmastosopimusta, koska se katsoi sopimuksen vaarantavan maan talouskasvun. Paatoksen katsottiin yleisesti mitatoivan koko sopimuksen, koska myos Yhdysvallat oli jattaytynyt sen ulkopuolelle.
4. joulukuuta - Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat uimari Hanna-Maria Seppalan vuoden parhaaksi urheilijaksi.
7. joulukuuta - Vladimir Putinia tukeva Yhtenainen Venaja -puolue voitti Venajan parlamenttivaalit.
7. joulukuuta - Presidentti Robert Mugabe ilmoitti Zimbabwen eroavan Brittilaisesta kansainyhteisosta. Zimbabwe oli jo aiemmin erotettu yhteisosta maaraajaksi vuonna 2002 pidettyjen, vilpillisiksi leimattujen presidentinvaalien jalkeen.
13. joulukuuta - Saddam Hussein vangittiin Tikritissa.^[4]
17. joulukuuta - Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian kolmannen osan ensi-ilta.
18. joulukuuta - Ita-Saksan entinen puoluejohtaja Egon Krenz vapautettiin vankilasta hanen karsittyaan loppuun vankeusrangaistuksensa. Krenz oli vuonna 1997 tuomittu osallisuudesta Ita-Saksasta lanteen pyrkineiden ihmisten ampumiseen.
22. joulukuuta - Italialaista elintarvikejattia Parmalatia syytettiin viiden miljardin euron kirjanpitovaarennoksista.
24. joulukuuta - Hullun lehman tautia ilmeni Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa. Monet maat kielsivat lihan tuonnin Yhdysvalloista.
24. joulukuuta - Espanjan poliisi esti ETAn yrityksen rajayttaa 50 kg pommi Madridin Chamartin-asemalla.
25. joulukuuta - Beagle 2 -luotain laskeutui Marsiin, mutta siihen ei saatu yhteytta.
25. joulukuuta - Pakistanin presidentti Pervez Musharraf valtti toisen murhayrityksen kahden viikon sisaan.
26. joulukuuta - Bamin maanjaristys tuhosi Bamin kaupungin kaakkoisessa Iranissa. Yli 40 000 ihmista sai surmansa.
31. joulukuuta - Suomen Tietotoimiston radiouutiset kuultiin viimeista kertaa Yleisradiosta kello 19. Nain katkesi radiotoiminnan alkuajoista, vuodesta 1926, keskeytyksetta jatkunut perinne. Taman jalkeen STT:n uutisia on yha kuultu muun muassa paikallisradioista.

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Tuntematon paivamaara

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Tammikuu - Kokoomuksen puoluesihteeri Heikki A. Ollila ehdotti Vihrean liiton sulauttamista Kokoomukseen. Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara torjui ajatuksen. Ollilan ehdotusta pidettiin lahestyviin eduskuntavaaleihin liittyvana taktiikkana.
Elokuu - Kymmenia tuhansia ihmisia menehtyi Euroopassa lampoaallon seurauksena.
Marraskuu - Elina Sanan julkaisema kirja Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle heratti keskustelun Suomesta jatkosodan aikana Saksaan luovutettujen yli 3 000 ihmisen kohtalosta. Sanan kirjan mukaan joukossa oli ollut useita juutalaisia. Yhdysvaltalainen Wiesenthal-keskus vaati Suomea selvittamaan asian ja saattamaan luovutuksista vastanneet henkilot rangaistuksiin. Elina Sana sai teoksestaan Tieto-Finlandia-palkinnon 8. tammikuuta 2004.