|
< Back | Wikipedia | Home | Dark Mode Hugo ChavezHugo Rafael Chavez Frias (/'hu:go 'tSa:ves/, espanjaksi ['ugo rafa'el 'tSabes 'fri.as]; 28. heinakuuta 1954 Sabaneta - 5. maaliskuuta 2013 Caracas) oli Venezuelan presidentti vuodesta 1999 vuoteen 2013. Chavez valittiin presidentiksi 1998, 2000, 2006 ja 2012. Han hallitsi maata melko itsevaltaisesti, muttei havittanyt demokratiaa kokonaan. Chavez valmistui sotilasakatemiasta. Han liittyi 1980-luvulla vasemmistolaiseen vallankumousryhmaan. Han yritti vallankaappausta 1992. Silloinen presidentti armahti hanet. Kun Chavez nousi vuonna 1998 presidentiksi, han alkoi vieda maata kohti sosialismia. Tarkoituksena oli parantaa koyhien elinoloja. Chavez synnytti Chavismon, joka oli yhdistelma sosialistista populismia, isanmaallisuutta ja kansainvalisyytta. Sita kannatti noin puolet Venezuelan aanioikeutetuista. lahde? Chavezin politiikka ei miellyttanyt Yhdysvaltoja. Politiikalla tasattiin 2000-luvulla jossain maarin tuloeroja koyhien hyvaksi, kun valtio sai oljyrahoja oljyn hinnan noustua. Melko itsevaltaisesti hallinnut Chavez synnytti eraanlaisen puolidemokratian. Chavezin hallinto pyrki monin keinoin rajoittamaan opposition sananvapautta muun muassa puuttumalla tiedotusvalineiden toimintaan "kiihotus"-pykalan perusteella. Taloudellisten vapauksien vahentaminen pudotti alkuvuonna 2013 Venezuelan 177 maan vertailussa sijalle 174. Chavez suosi sukulaisiaan virkanimityksissa. Hallinnon ja poliisin korruptio pahenivat Chavezin kaudella, samoin rikollisuus. Toisaalta Chavezin lahipiiri kavalsi valtion varoja. Vuoden 2008 jalkeen oljyn kotimarkkinahinta nousi. Niinpa inflaatio, tavarapula ja koyhyys lisaantyivat. Oppositio arvosteli kitkerasti Chavezia. Chavezia vastaan tehtiin muutama vallankappausyritys. Menestynein niista oli vuonna 2002, jolloin liikemies Pedro Carmona piti valtaa kasissaan lyhyen aikaa. lahde? Viimeisina vuosinaan Chavez sairasti syopaa, johon han kuoli kevaalla 2013. Chavezin jalkeen presidentiksi tuli hanen suosikkinsa Nicolas Maduro, joka voitti vuoden 2013 presidentinvaalit taparasti. Chavez valmistui Venezuelan sotilasakatemiasta heinakuussa 1975. Entinen armeijan laskuvarjojoukkojen everstiluutnantti Chavez tuli julkisuuteen 4. helmikuuta 1992 johtamalla epaonnistunutta sotilasvallankaappausta. Hanen mukaansa Caracazon tapahtumat olivat tarkeimpia syita sille, etta han paatyi yrittamaan kaappausta sotilaidensa kanssa. Kun han oli viettanyt kaksi vuotta vankilassa, presidentti Rafael Caldera armahti hanet. Taman jalkeen Chavez ryhtyi poliitikoksi ja perusti uuden puolueen Viidennen tasavallan liike. lahde? Chavez voitti 6. joulukuuta 1998 pidetyt presidentinvaalit suurella aanten enemmistolla, 56,2 prosenttia annetuista aanista, vaikka televisiokanavat ja tarkeimmat sanomalehdet kampanjoivat hanta vastaan. Han astui virkaan helmikuussa 1999. Uudelleen hanet valittiin 30. heinakuuta 2000, jolloin han sai 55 prosenttia aanista. Chavezia aanesti ennen kaikkea Venezuelan koyha kansanosa. Han lupasi vaalikampanjassaan poistaa maasta korruption ja tasata maan tuloeroja. lahde? Chavez syrjaytettiin lyhytaikaisesti 12. huhtikuuta 2002 liikemies Pedro Carmonan johtamassa vallankaappauksessa. Yhdysvallat, joka oli tunnustanut Chavezin hallinnon, ei tuominnut kaappausta ennen kuin Chavez palasi valtaan. On myos esitetty vaitteita, etta Bushin hallinto oli sotkeutunut tiiviisti kaappauksen valmisteluun. Journalisti John Pilgerin mukaan Venezuelan oppositio tapasi ennen kaappausta Yhdysvaltain edustajia Washingtonissa ja sai rahoitusta yhdysvaltalaiselta National Endowment for Democracylta (NED). Pari paivaa ennen kaappausta yksityinen televisiokanava RCTV yllytti kansaa yleislakkoon Chavezin suistamiseksi vallasta. Itse kaappaus alkoi mielenosoituksessa tapahtuneesta ammuskelusta, jonka yksityinen media esitti Chavezin kannattajien aloittamaksi. Tosiasiassa tarkka-ampujat tulittivat Chavezin kannattajia, jotka vastasivat tuleen. Chavez pakotettiin luopumaan vallasta, ja kaappaajat veivat hanet pois Caracasista. Seuraavana paivana Chavezin kannattajat marssivat kaduille vaatimaan presidentin palauttamista valtaan, mutta yksityinen media ei kertonut Chavezin tukimielenosoituksista. Kansan tukemana Chavezin joukot ottivat presidentinpalatsi Mirafloresin takaisin hallintaan ja Chavez palautettiin valtaan. Joulukuussa 2002 alkoi oljyntuottajien lakko, joka kesti kaksi kuukautta. Oljytuotanto on Venezuelalle merkittava tulolahde, joka muodostaa noin 80 % maan vientituloista. Helmikuussa 2004 Haitin levottomuuksien yhteydessa Chavez haukkui Yhdysvaltain presidenttia George W. Bushia pendejoksi ("mulkku") ja uhkasi lopettaa oljynviennin Yhdysvaltoihin. lahde? Vuosien 2003 ja 2004 aikana Venezuelan oppositio kerasi nimia adressiin, koska maan perustuslain mukaan vahintaan 20 % aanestajista voi vaatia uusia presidentinvaaleja. Nimia vahvistettiin lopulta 2,4 miljoonaa ja elokuussa 2004 Chavez voitti kansanaanestyksen siita, voiko han jatkaa presidenttikautensa loppuun presidenttina. Vaalien tarkkailijaryhmaan kuului muun muassa entinen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter. lahde? Chavez valittiin uudelle kaudelle 3. joulukuuta 2006 jarjestetyssa presidentinvaalissa. Hanen vastaehdokkaanaan oli Manuel Rosales. Chavez sai yli 60 % aanista. Han on aiemmin ilmoittanut, etta pyrkii muuttamaan perustuslakia siten etta voi asettua ehdokkaaksi viela toisenkin kautensa jalkeen. lahde? Chavez sai 19. tammikuuta 2007 alustavasti parlamentin hyvaksynnan saataa vapaasti lakeja 18 kuukauden ajan. Parlamentissa ei ole opposition edustajia, koska he boikotoivat vuoden 2005 parlamenttivaaleja. lahde? Marraskuussa 2007 iberoamerikkalaisten eli portugalin- ja espanjankielisten maiden kokouksessa Santiago de Chilessa Hugo Chavez alkoi moittia Espanjan entista konservatiivipaaministeri Jose Maria Aznaria ja Yhdysvaltain presidenttia George W. Bushia: "Fasistit eivat ole inhimillisia. Kaarmeetkin ovat inhimillisempia". Espanjan silloinen sosialistipaaministeri Jose Luis Rodriguez Zapatero muistutti Chavezia, etta tama puhui demokraattisesti valitusta Espanjan kansan edustajasta. Lopulta Chavezin mikrofoni kytkettiin pois paalta, mutta Chavez jatkoi silti huuteluaan. Lopulta hermostunut Espanjan kuningas Juan Carlos kaantyi Chavezin puoleen ja sanoi talle yleensa lapsille tarkoitetun ilmaisun "?Por que no te callas?" ('Miksi et vaikene?'). Taman jalkeen Juan Carlos poistui paikalta. lahde? Kuningas Juan Carlosin kysymysilmaisu saavutti kansainvalisen huomion ja eraanlaisen kulttistatuksen: siita tehtiin muun muassa kannykan soittoaania, t-paitoja ja YouTube-videoita. Valikohtauksen jalkeen Chavez totesi kuninkaan menettaneen malttinsa ja joutuneen siten huonoon valoon. Lisaksi han sanoi: "Totuuden sanominen ei ole loukkaavaa. Venezuelan hallitus varaa itselleen oikeuden vastata mihin tahansa hyokkaykseen ja tehda se missa tahansa, milloin ja miten tahansa."lahde? Wikiuutisissa on aiheeseen liittyva uutinen: Chavez sai tahtonsa lapi: Venezuelan presidentin valtakausien maara rajattomaksi2. joulukuuta 2007 venezuelalaiset aanestivat kansanaanestyksessa ehdotuksesta, jonka mukaan presidentin valtakausia ei olisi enaa rajattu kahteen. Myonteinen vaalitulos olisi merkinnyt sita, etta Hugo Chavezin olisi mahdollista jatkaa vallassa nykyisen kautensa jalkeenkin. Aanestyksessa 51 % kannatti valtakausien rajauksen sailyttamista. 15. helmikuuta 2009 jarjestetyssa uudessa kansanaanestyksessa 54,4 prosenttia kannatti valtakausien maaran rajoittamisesta luopumista, mika mahdollisti Chavezin asettumisen ehdolle vuoden 2012 vaaleissa. Han ilmoitti heinakuussa 2011 pyrkivansa jatkokaudelle. lahde? Kevaalla 2011 Chavez kavi jalkaleikkauksessa ja myohemmin saman vuoden kesakuussa han joutui sairaalaan kovan lantiokivun takia vieraillessaan Kuubassa. Venezuelan hallituksen mukaan Chavezilta operoitiin Kuubassa paise lantiosta, mutta Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA uskoi Chavezin saaneen hoitoa eturauhassyopaan. Venezuelan hallitus vakuutti Chavezin palaavan Venezuelaan nopeasti. Oppositio syytti Chavezia laittomasta toiminnasta: sen mukaan han johti maataan maan ulkopuolelta eika kertonut terveydentilastaan tarpeeksi. Samalla myos huhut Chavezin mahdollisesta seuraajasta kiihtyivat. Heinakuussa Chavez vahvisti, etta hanella oli havaittu syopakasvain, joka oli poistettu Kuubassa. 4. heinakuuta Chavez palasi Venezuelaan. Heinakuun 16. paivan jalkeen han palasi viikoksi Kuubaan saamaan hoitoa sairauteensa ja luovutti osan vallastaan varapresidentille ja valtiovarainministerille sairauslomansa ajaksi. Paluunsa jalkeen han ilmoitti asettuvansa ehdolle vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Lokakuun 2011 lopulla Chavez julisti olevansa taysin terve ja ettei tarkastuksissa loytynyt pahanlaatuisia soluja. Vuoden 2012 helmikuussa Chavez kertoi joutuvansa uuteen leikkaukseen. Laakarit olivat loytaneet vamman samalta alueelta, josta kasvain poistettiin. Chavez kiisti kyseessa olevan syovan uusiutuminen, mutta uutinen kaynnisti jalleen huhut presidentin terveydentilasta. Myohemmin Chavezin myonnettiin olleen syopaleikkauksessa, mika nosti epailyksia hanen kyvystaan osallistua vuoden lopulla pidettaviin presidentinvaaleihin. Chavez voitti vaalit, mutta ilmoitti joulukuussa syovan uusiutuneen ja vaativan uuden leikkauksen. Samalla han nimitti seuraajakseen varapresidentti Nicolas Maduron, mikali hanen oma terveytensa heikkenisi. Hugo Chavez kuoli 5. maaliskuuta 2013 pitkan sairauden uuvuttamana. lahde? Entisen keskuspankin kuvernoorin Jose Guerran mukaan Chavezin hallitus oli ollut talouden suhteen erittain pragmaattinen. Vuonna 2005 oljynhinnan tuoma kasvubuumi oli 9,4 % ja osakekurssit ja elintaso, kuten autojen myyntimaarat nousivat uusiin ennatyksiin. Autojen myyntimaaria selittaa myos Chavezin 1980-luvulla kiinnittama alle kahden eurosentin bensiinin litrahinta, jolloin auton kulutuksella ei ole niinkaan valia ja voidaan hankkia edullinen suurikulutuksinen auto. Viimeksi bensiinin hintaa yritettiin nostaa 1989, mista puhkesi vakivaltainen mellakka. Oljyn hinnanlasku 2008-2009 jahmetti maan talouden, vaikka hinta oli paljon korkeammalla kuin ennen Chavezin kautta ja muu maanosa parjasi paremmin. selvenna Vuoden 2010 alussa julkaistiin uutinen Venezuelan oljylahteiden kehittamisesta. Valtiollisen PDVSA:n lisaksi osuuksiin oljyvarojen etsimisesta ja kayttamisesta investoivat espanjalainen Repsol, yhdysvaltalainen Chevron, japanilaiset Mitsubishi ja Impex seka malesialainen Petronas. Chavezin mukaan kaupat osoittivat etta Venezuelaan luotetaan sijoituskohteena ja toivoi samalla uutta alkua maan Yhdysvaltain suhteille. Lisaksi Chavez totesi yhteistyon takana olevan nyt yhteiset intressit kahden tasavertaisen tahon kanssa, viitaten kansainvalisiin yhtioihin ja Venezuelaan. Chavez on asettanut vuodesta 2003 ruoalle hintakatot, jotka ovat aiheuttaneet pulaa ja hamstrausta. Venezuelan joukot pyrkivat estamaan mittavaa ruoan salakuljetusta, "niukkojen hyodykkeiden kuten maidon". selvenna Chavez myos uhkasi pidattaa selvenna farmeja ja meijereita. 28. helmikuuta 2009 Chavez maarasi sotavoimat ottamaan haltuun kaikki riisinjalostustehtaat ja pakottaa ne tuottamaan taydella kapasiteetilla, mita ne hanen mukaansa eivat hintakaton vuoksi tehneet. Vuoteen 2010 mennessa tahan oljyrikkaaseen vesiputousmaahan oli kehittynyt historian pahin energiapula, sahkokatkoja tuli pitkin paivaa, jopa kahdeksan tunnin mittaisia. Lihaa alettiin jalleen suolata vanhan ajan malliin, koska sahkollinen aika ei riittanyt pitamaan jaakaappeja kylmina. Arvostelijoiden mukaan hallitus ei ollut tehnyt energiainvestointeja ajallaan. Chavez oli sosialisoinut useita Caracasin keskustarakennuksia ja maarannyt suuryritykset ja laitokset vahentamaan 20 prosenttia energiankulutuksestaan kahden paivan sahkokatkorangaistuksen uhalla. Chavezin ulkopolitiikan kulmakivia oli vihamielisyys Yhdysvaltoja kohtaan, ja han pyrki hyodyntamaan varsinkin vasemmistolaisten latinalaisamerikkalaisten amerikkalaisvastaisuutta. Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad kutsui Chavezia "gladiaattoriksi taistelussa imperialismia vastaan", kun presidentit ylistivat ystavyyttaan tapaamisessaan vuonna 2009. Venezuela, Bolivia, Kuuba, Ecuador, Nicaragua ja Honduras ovat solmineet geopoliittisen yhteistyosopimuksen ALBA:n, bolivaarisen vaihtoehdon Amerikoille. Venezuelan ulkopolitiikka on Chavezin kaudella suuntautunut oljyntuottajamaiden yhteison OPECin ja ylipaansa latinalaisamerikkalaisen yhteistyon edistamiseen. Puhuessaan Etela-Amerikan ja arabimaiden tapaamisessa Qatarissa vuonna 2009 Chavez sanoi tapaamisen edustavan kahden vuosisatoja kolonialismia vastaan taistelleen alueen kohtaamista. Samassa tilaisuudessa Chavez myos katsoi talouskriisin heikentaneen Yhdysvaltoja ja johtavan moninapaisen maailman syntymiseen. Chavez on myos ollut lahentamassa Venezuelaa Kuubaan ja ilmaissut useaan otteeseen tukensa Fidel Castrolle. Maiden valilla on myos tehty lukuisia kauppasopimuksia. lahde? Heinakuussa 2005 Chavezin aloitteesta neljan Latinalaisen Amerikan valtion hallitukset perustivat Telesur-televisiokanavan vastavoimaksi Yhdysvaltain CNN:lle. Huhtikuussa 2009 Chavez ilmoitti Tokion vierailunsa aikana tukevansa Barack Obaman ajatusta ydinaseettomasta maailmasta. Chavez katsoi tilanteen mahdollistavan Yhdysvaltain ja Venezuelan suhteiden nollaamisen. Chavez myos kertoi olevansa valmis yhteistyohon Obaman kanssa muun muassa terrorismia, nalkaa ja sotia vastaan. Chavez solmi poliittisia ja taloudellisia suhteita Kiinan kanssa. Maat ovat hakeneet poliittista ja taloudellista liittoa energian ja maatalouden yhteistyon saralla. Vuonna 2009 Venezuela toimitti 380 000 barrelia oljya paivassa Kiinaan ja maaran arveltiin nousevan miljoonaan barreliin paivassa vuonna 2013. Myos muu kauppa Venezuelan ja Kiinan valilla kasvoi ja kaupan arvo kasvoi 9,7 miljardiin dollariin vuonna 2008. Vuonna 2009 Hugo Chavez ilmoitti Amerikan maiden jarjeston OAS:n huippukokouksessa Trinidad ja Tobagossa lammittavansa suhteita uudestaan Yhdysvaltoihin. Chavez kertoi lahettavansa suurlahettilaan takaisin Yhdysvaltoihin, josta lahettilas vedettiin pois vuonna 2008 solidaarisuuden osoituksena Bolivialle. Bolivia karkotti tuolloin Yhdysvaltain suurlahettilaan syytettyna demokratian vastaisesta ja Bolivian valtion hajottamiseen tahtaavasta juonittelusta. Chavez tapasi huippukokouksessa myos Obaman ja kehui tata viisaaksi mieheksi ja totesi taman nain eroavan edeltajastaan. Chavez keskusteli myos Hillary Clintonin kanssa Yhdysvaltain lahettilaan paluusta Venezuelaan, josta Yhdysvallat vastavetona kutsui oman lahettilaansa pois. Kesakuussa suhteet parantuivat virallisella tasolla, kun maat ilmoittivat palauttavansa suurlahettilaansa. Heinakuussa 2009 Venezuela ja Espanja aloittivat yhteistyon energia-alalla, muodostaen "energia-allianssin". Tavatessaan Espanjan ulkoministeri Angel Moratinosin Chavez tuomitsi espanjalaisia poliiseja vastaan tehdyn autopommi-iskun ja liennytti nain Espanjan ja Venezuelan suhteita. Moratinos piti tapaamista erittain hedelmallisena ja katsoi sen syventaneen maiden kahdenvalisia suhteita. Chavezin hallinnon ja rajanaapuri Kolumbian valit ovat olleet kireat pitkaan. Kolumbia on syyttanyt Venezuelaa FARC-sissiryhman tukemisesta ja Venezuela puolestaan on arsyyntynyt Kolumbian alueella olevasta Yhdysvaltain sotilastukikohdasta, jonka se kokee turvallisuusuhaksi. Elokuussa 2009 Chavez varoitti, etta Yhdysvaltain ja Kolumbian paatos laajentaa sotilastukikohtaa ja operaatioita vaarantaa koko alueen vakauden ja vie mantereen askeleen lahemmaksi sotaa. Myohemmin elokuussa 2009 Chavez normalisoi suhteet lahettamalla suurlahettilaan takaisin Kolumbiaan, jonka Venezuela veti pois Kolumbian syytettya Chavezia FARC-sissijarjeston tukemisesta. Venezuela kuitenkin katkaisi diplomaattisuhteet samasta syysta vuonna 2010, kun Kolumbia toisti syytteensa FARC-sissien suojelemisesta. Juan Manuel Santosin noustua maan presidentiksi maiden valeja lammitettiin ja diplomaattisuhteet palautettiin. Presidenttien tapaamisessa Chavez painotti, ettei Venezuelan alueella ole terroristeja eika maa hyvaksy terrorismia tai huumekauppaa. Chavezilla oli omintakeinen sosialistinen ohjelma, jossa pienyritykset ovat yksityisessa omistuksessa, suuret oljy-yhtiot kansallistettuja ja keskisuuret osuuskuntien hallussa. Chavezin hallitus tiukensi elintarvikeyhtioiden valvontaa, jonka avulla se kertoo takaavansa ruoan saatavuuden ja estavansa hintakeinottelun. Vuonna 2010 Chavez linjasi, etta yksityisomistus on "tervetullutta 21. vuosisadan sosialismissa", kunhan silla on sosiaalinen tarkoitus eika toimi monopolina tai hyvaksikayta kuluttajia tai tyontekijoita. Samalla Chavez myos lupasi matalakorkoisia lainoja pienille ja keskisuurille yrityksille. Chavez aloitti lukuisia sosiaalisia ohjelmia, kuten maksuttoman terveydenhuollon levittamisen koyhille seuduille seka peruskoulutus- ja lukutaitokampanjan, jonka tarkoituksena on opettaa ihmisille lukutaidon ohella heidan perustuslailliset oikeutensa maan kansalaisina. Muun muassa Maailman terveysjarjesto WHO on kiittanyt tata toimintaa. Ulkomaiset tahot ovat olleet mukana projekteissa. Venezuela on esimerkiksi myynyt Kuuballe halpaa oljya vastineeksi asiantuntija-avusta. Suurin osa sosiaalisista uudistuksista rahoitetaan oljytuloilla valtiollisen oljy-yhtion PDVSA:n kautta. Kesalla 2009 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan viimeisten kymmenen vuoden ajan, jotka Chavez oli vallassa, koyhyydessa elavien maara vaheni Venezuelassa 49 prosentista 26,4 prosenttiin. Lisaksi kymmenen vuoden aikana tyottomyys vaheni 15 prosentista 7,5 prosenttiin. Vuonna 2009 julkaistussa YK:n inhimillisen kehityksen indeksissa (engl. HDI) Venezuela nousi sijalle 58., nousten aiemmalta 62. sijalta 186 maan taulukossa. Venezuelan HDI on kasvanut tasaisesti, vuonna 1980 se oli .765 ja vuonna 2007 se oli noussut .844:aan. YK:n raportin mukaan nousua selittavat lapsikuolleisuuden vaheneminen, lukutaidon paraneminen ja koulutukseen paasyn helpottuminen. Chavezin valtaannousun vuodesta 1999 vuoteen 2007 julkisen terveydenhuollon tarjonta lisaantyi rajahdysmaisesti, lapsikuolleisuus puolittui ja lukutaidottomuus katosi lahes kokonaan. Raportissa huomautettiin, etta luvut ovat vuodelta 2007, siis ennen maailmanlaajuista talouskriisia. Unesco julkaisi tammikuussa 2010 tutkimuksen, jonka mukaan Venezuelassa koulua kayvien lasten maara on kasvanut huomattavasti Chavezin valtakaudella. Samoin myos maan Education for all Development Index (EDI) nousi 5,1 prosenttia vuosien 1999 ja 2007 seka 2,4 prosenttia vuosien 2006 ja 2007 valilla. EDI maarittelee kehitysta kouluun paasemisen mahdollisuuksien, tasa-arvon ja laadun pohjalta, jotka pohjaavat yleismaailmalliseen peruskoulutukseen, aikuisten lukutaitoon seka oppilaiden menestykseen kahdeksanteen luokkaan asti. Venezuela sijoittui EDI-listalla sijalle 59. 128 maan joukossa. Kolme vuotta aiemmin maan sijoitus oli 64. Listan ykkonen oli Norja ennen Japania. Kesakuussa 2010 YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Ali Abdessalam Treki kiitti Venezuelan ponnisteluja YK:n vuosituhattavoitteiden tayttamiseksi. Trekin mukaan Venezuelan saavutusten tulisi olla mallina muille maille. Chavez kaynnisti vuonna 2003 "missiona" tunnetun sosiaali-ohjelman, jonka myota lukutaidottomuus on lahestulkoon havinnyt ja terveydenhuolto parantunut. Vuonna 2010 perati 46 prosenttia hallituksen budjetista oli suunnattu sosiaali-palveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon kehittamiseen. YK:n vuosituhattavoitteita ovat muun muassa nalanhadan ja aarinmaisen koyhyyden vahentaminen, naisten aseman ja tasa-arvon lisaaminen, lapsikuolleisuuden vahentaminen, tautien ehkaiseminen seka ympariston kestava kehitys. Chavezin kaudella Venezuelassa kaynnistettiin myos maareformi, jonka tarkoituksena on ruokaturvallisuuden parantaminen ja maaseudun uudelleenkansoitus ruoan tuontitarpeen vahentyessa. Tarkoitus on jakaa pientilallisille ja pienille osuuskunnille perinnollisia, ei-myytavia oikeuksia maahan. Maareformi kohdistuu paaasiassa valtion omistamiin kayttamattomiin maihin. Reformin sanamuoto mahdollistaa myos kayttamattoman yksityisen maan jakamisen korvausta vastaan, mutta toistaiseksi nain on tehty vain tapauksissa, joissa valtio on jo ennalta kiistanyt yksityisen omistusoikeuden. lahde? 12. lokakuuta 2009 Chavezin hallitus ilmoitti luovuttavansa yli 40 000 hehtaaria maata Venezuelan alkuperaiskansojen kayttoon Sierra de Perijan kansallispuistossa. Paivamaara, jolloin luovutus tehtiin oli merkittava, koska 12. lokakuuta 1492 Kolumbuksen katsotaan loytaneen Amerikan ja kolonialismin alkaneen. Venezuelassa 12. lokakuuta tunnetaankin nykyaan "vastarinnan paivana". Vuoden 2010 lopulla julkaistiin 2011 Latinobarometro report, jossa tiedusteltiin kansalaisten mielipiteita 18 Latinalaisen Amerikan maassa. Kyselyn mukaan demokratian kannatus venezuelalaisten keskuudessa oli noussut Chavezin aikana, ja se oli 84 prosenttia (2009 seka 2010), kun se aiemmin oli 62 prosenttia (1996) ja 64 prosenttia (1997). Venezuelalaiset arvioivat myos hallintonsa demokraattisuuden, antaen Chavezin hallinnolle arvosanaksi 7,4 (asteikolla 10 demokraattisin, 1 epademokraattisin). Vuosina 2002-2010 Chavezin hallituksen hyvaksyi 53 prosenttia venezuelalaisista, korkeamman hyvaksynnan saivat vain Argentiinan, Kolumbian ja Chilen hallitukset. Chavezin virkakauden toimet hyvaksyi 55 prosenttia venezuelalaisista. Vuonna 2012 International Consulting Servicesin (ICS) toimeenpanema kysely osoitti, etta 53 prosenttia vastanneista katsoi Chevezin harjoittaman sosialismin takaavan maan kehittymisen. Sosiaalisia ohjelmia taas tuki 80 prosenttia vastanneista. Kyselyssa mitattiin myos Chavezin suosio tulevissa vaaleissa; kyselyn mukaan Chavez saisi 58,2 prosenttia aanista. Chavez voitti vuoden 2012 presidentinvaalit, saaden 54,5 prosenttia aanista, opposition ehdokkaan Henrique Caprilesin jaatya 44,9 prosenttiin. Chavezin Venezuela noudatti Sudanin, Zimbabwen ja muiden tavoin autoritaarisen demokratian mallia, joka yhdistaa muodollisen demokraattiseen mandaattiin populistisen sosialismin ja Yhdysvaltojen-vastaisuuden. Chavez myos piti Castroja vallassa oljyrahoilla. Chavez on "alistanut oikeuslaitoksen, tyrannisoinut tiedotusvalineita ja ahdistellut oppositiota" muttei silti saanut oppositiota yhta nujerretuksi kuin Iran, Venaja tai Kuuba. Chavez ilmoitti 30. toukokuuta 2007 Venezuelan eronneen muodollisesti Maailmanpankista ja Kansainvalisesta valuuttarahastosta - joita hanen mukaansa dominoi Yhdysvaltojen imperialismi - seka maan maksaneen kaikki velkansa viisi vuotta etuajassa. Etela-Amerikassa on perustettu Chavezin ajatuksesta "Etelan Pankki" (Banco del Sur), jonka tarkoituksena on vahentaa Maailmanpankin ja IMF:n vaikutusta alueella. Hugo Chavez piti esikuvanaan ennen kaikkea Etela-Amerikan liittovaltiota ajanutta vapaussankaria Simon Bolivaria, jonka mukaan han on nimennyt politiikkansa "bolivarianismiksi". Toinen tarkea vaikuttaja on ollut Kuuban pitkaaikainen johtaja Fidel Castro. Samaten han on ilmaissut ihailunsa myos niin Karl Marxin, Vladimir Leninin kuin Lev Trotskinkin ajatuksia kohtaan. lahde? Vuonna 2010 Chavez kaivautti Bolivarin haudastaan ja rakennutti sitten talle marmorimausoleumin. Sen jalkeen kun Chavez valittiin presidentiksi, Venezuelan rikollisuus kasvoi. Ryostot ja naista johtuvat murhat lisaantyivat. Lakia valvova ja toimeenpaneva koneisto oli korruptoitunut ja tehoton. Kidnappausten maara rajahti nousuun. Vankiloissa vallitsi vahvimpien rikollisten laki. Paakaupunki Caracas on nykyaan paikallisille ja matkailijoille yksi maailman turvattomimmista kaupungeista. Yhdysvallat syytti joitain Venezuelan viranomaisia huumekartellien jaseniksi. Chavez kaytti mielenosoitusten vaientamiseen vakivaltaisia colectivos-joukkioita, joista ainakin osa on rikollisia. Kun hallitus otti valvontaansa maatiloja ja tehtaita, ne lakkasivat tuottamasta. Chavezin aikana maan hallinto rajoitti ilmaisuvapautta puuttumalla tiedotusvalineiden omistukseen ja ohjelmien sisaltoon. Chavez liittolaisineen on saatanyt tiedonvalityslain, jonka nojalla tiedotusvalineita voidaan summittaisesti sulkea epamaaraisten "kiihotus"-syytosten perusteella. Toukokuussa 2007 Chavez jatti uusimatta maan vanhimman ja katsotuimman yksityisen TV-kanavan RCTV:n lisenssin kayttaa valtakunnanverkkoa. Kanava oli tukenut aktiivisesti Chavezia vastaan suunnattua kaappausyritysta vuonna 2002 ja oli sen jalkeenkin hanen hallintonsa aanekkaimpia kriitikoita. Suositun RCTV:n sulkeminen aiheutti laajoja protesteja niin Venezuelassa kuin ulkomaillakin kyselyjen mukaan jopa yli 75 prosentin venezuelalaisista vastustaessa kanavan poisjaamista. RCTV palasi ruutuihin maksullisena satelliitti- ja kaapelikanavana heinakuussa 2007. lahde tarkemmin? Elokuun alussa 2009 Chavezin hallinto sulki 13 yksityista radioasemaa ja 23 muuta asemaa suljettaisiin pian. Yhteensa 240 asemaa uhkasi sulkeminen. Chavez aikoi siirtaa toimiluvat tukijoilleen. Han myos uhkasi sulkea Globovisionin, joka on ainoa jaljella oleva TV-asema, joka ei ole Chavezin tukijoiden hallinnassa. Human Rights Watchin Jose Miguel Vivanco kuvasi toimintaa kattavimmaksi hyokkaykseksi sananvapautta vastaan Chavezin valtaannousun jalkeen ja sanoi Venezuelan olevan Kuuban ohella ainoa alueen maista, joka osoittaa niin raikeaa piittaamattomuutta ilmaisuvapauden yleismaailmallisia periaatteita kohtaan. Tammikuussa 2010 Chavezin hallitus sulki kuusi kaapeli-tv-kanavaa, koska nama eivat hallituksen mukaan noudattaneet lakia, jonka mukaan kaikkien tv-kanavien tulee nayttaa myos presidentin puheita ja hallituksen vaalimainoksia. Kanavat kieltaytyivat tasta ja niiden lahetykset loppuivat. BBC:n toimittaja kuvaili kanavien sulkemista todennakoisesti valiaikaiseksi, mutta totesi kaynnissa olevan "tahtojen taistelun, jossa on lopulta vain yksi voittaja". Oppositio syytti Chavezia pyrkimisesta mediakontrolliin ja Chavez puolestaan syytti kaupallista mediaa vuoden 2002 vallankaappausyrityksen tukemisesta ja yllytyksesta presidentin murhaamiseen. Helmikuussa RCTV ilmoitti suostuvansa "vastalauseen kera" noudattamaan uutta lakia ja ilmoitti samalla aloittavansa uuden kansainvalisen RCTV World -kanavan lahetykset. Kansainvalisen kanavan sisallosta 71 prosenttia ilmoitettiin tulevan ulkomailta, joten tata kanavaa ei Venezuelan medialaki koske. Joulukuussa 2010 Chavezin tukijoiden hallussa ollut parlamentti saati lain, joka kielsi ensimmaista kertaa internetissa "sosiaalisen levottomuuden, auktoriteettien haastamisen ja rikollisuuden hyvaksymisen". Verkkoliikenteen pitaa nyt kulkea hallituksen seulan lapi. Lain rikkomisesta seuraa sakko, joka on kymmenen prosenttia edellisen vuoden tuloista. Lain saatajien mukaan tarkoituksena on "vakiinnuttaa sosiaalinen vastuu viestien levittamisessa ja vastaanottamisessa, vahvistaa demokraattista tasapainoa velvollisuuksien, oikeuksien ja intressien valilla". Oppositio piti uuden lain saatamista perustuslain vastaisena ja hyokkayksena sananvapautta ja tiedonlevitysta vastaan. Lain vastustajien mukaan laki edistaa itsesensuuria, eika paranna sivistysprosessia, mika on hyvan kommunikoinnin tulos. Sananvapausaktivistit ovat verranneet Venezuelan saadoksia Kiinan ja Kuuban vastaaviin saadoksiin. Hugo Chavezia on syytetty nepotismista nimittaessaan ihmisia poliittisiin virkoihin. Hanen isansa Hugo de los Reyes Chavez oli Barinasin osavaltion vaaleilla valittu kuvernoori. Chavezin vanhempi veli Adan Chavez on Venezuelan opetusministeri. Nuorempi veli Argenis Chavez on Barinasin osavaltion paasihteeri. Toinen nuorempi veli Adelis Chavez on johtajana Sofitasa-pankissa, joka on puolivaltiollinen. Kolmas nuorempi veli Narciso Chavez vastaa yhteistyosta Kuuban kanssa. lahde? Chavezia on kritisoitu myos pyrkimisesta yksipuoluejarjestelmaan. Han ilmoitti, etta haluaa hajanaisten tukijoidensa sulautuvan yhdeksi puolueeksi. Kolme suurinta Chavezin liittolaispuoluetta on kuitenkin kieltaytynyt hajottamasta itseaan liittyakseen uuteen Venezuelan yhdistyneeseen sosialistipuolueeseen. Perusteluina kieltaytymisille on esitetty muun muassa se, etta uuden puolueen rakenne tulisi olemaan epademokraattinen eika antaisi puolueiden eri nakemyksille tilaa. Toisaalta tammikuussa 2007 myonnetyt valtuudet hallita asetuksin ovat tehneet puolueista jo kaytannossa toimintakyvyttomia ainakin seuraavan 18 kuukauden ajaksi. lahde? Talousministeri Jorge Giordani ilmoitti tammikuussa 2016, etta Chavezin presidenttikaudella valtion kassasta vietiin laittomasti jopa 300 miljardia dollaria. Monet Chavezin entiset lahipiirilaiset siirtyivat ulkomaille elamaan ylellista elamaa. Kesalla 2007 RCTV-kanavan luvan uusimisesta aiheutunut kohu aiheutti kritiikkia Chavezin harjoittamasta sensuurista, mutta myos toisenlaisia puheenvuoroja kuultiin. Median riippumattomuutta ja reiluutta tarkkaileva vasemmistolainen jarjesto FAIR huomautti, etta RCTV tuki avoimesti Chavezin vastaista vallankaappausta vuonna 2002. FAIRin mukaan kaappauksen tukijat esitettiinkin nyt "sananvapauden marttyyreina". Myos muun muassa journalisti John Pilger ja entinen tyovaenpuolueen brittiparlamentaarikko Tony Benn osallistuivat The Guardianissa julkaistuun kirjeeseen, jossa todettiin, etta jos BBC tai ITV toimisi Englannissa samalla tavalla hallitusta vastaan kuin RCTV Venezuelassa, silla olisi vastaavia seurauksia. Elokuussa 2009 Chavezin hallitus kiisti syytokset sananvapauden rajoittamisesta ja huomautti, etta radiokanavat voivat jatkaa toimintaansa esimerkiksi lahettamalla lahetyksiaan internetissa. Chavez oli ollut tormayslinjalla yksityisen median kanssa vuodesta 2002, jolloin yksityinen media tuki Chavezin vallastasyoksemisyritysta. Chavezin omasta mielesta asemien siirto kansalaisten haltuun on yksi askel bolivaarisen yhteiskunnan muodostamisessa. Elokuun alussa pieni ryhma Chavezia kannattavan United for Venezuela Partyn (UPV) jasenia hyokkaisi hallitusta kritisoivan Globovisionin asemalle. Chavez tuomitsi iskun ja ilmoitti epailtyjen pidatyksesta seuraavana paivana. The Guardianiin kirjoittamassaan kolumnissa Latinalaisen Amerikan tutkija Francisco Dominguez huomautti, etta Venezuelan median hallitsevana voimana ovat edelleen Chavezille kriittiset kanavat. Dominguezin mukaan yli 200 oppositiota tukevaa epasaannollisesti operoivaa radiokanavaa jatkoi toimintaansa, vaikka ne eivat uusineet toimilupaansa. BBC Mundo julkaisi vuonna 2011 OpenNetin tekeman tutkimuksen, jonka mukaan Venezuelasta ei loytynyt mitaan todisteita internetin sensuroinnista. Yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja Oliver Stone teki vuonna 2009 dokumenttielokuvan South of the Border, jossa han kiersi haastattelemassa Etela-Amerikan eri johtajia, jotka ajavat yhteiskunnallista muutosta ja pyrkivat irrottamaan maitaan Yhdysvaltain vaikutusvallasta. Yksi Stonen haastattelemista presidenteista oli Hugo Chavez. Stonen mukaan hanen elokuvansa tarkoitus on heijastella Etela-Amerikassa tapahtuvia yhteiskunnallisia muutoksia ja toimia samalla vastapainona Yhdysvaltain ja Euroopan medioille, jotka esittavat Chavezin diktaattorina. Hollywoodin tahdista myos Sean Penn on ilmaissut tukensa Chavezille.
Source: fi.wikipedia.org |