Siirry sisaltoon

IBM

Wikipediasta
International Business Machines Corporation
Yritysmuoto porssiyhtio
Osake NYSE: IBM
ISIN US4592001014
Perustettu 16. kesakuuta 1911[1]
Toimitusjohtaja Arvind Krishna
Puheenjohtaja Arvind Krishna
Kotipaikka Armonk, New York, Yhdysvallat
Toimiala puolijohdeteollisuus, tietokonetekniikka, konsultointi ja tietotekniikka
Tuotteet Palvelimet, ohjelmistot
Liikevaihto 61,9 miljardia $ (2023)[2]
Henkilosto 305 300 (2024)[3]
ibm.com
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

International Business Machines Corporation (lyhennettyna IBM) on teknologiayritys, joka on tunnettu suurtietokoneiden ja raskaiden palvelimien valmistajana ja alkuperaisen IBM PC -arkkitehtuurin kehittajana, aiemmin siis myos kuluttajatuotesegmentissa. 2000-luvulla IBM on kuitenkin vahitellen luopunut kokonaan kuluttajatietokoneiden, lahiverkkolaitteiden ja kiintolevyjen valmistuksesta. Yhtion liikevaihto muodostuu nykyaan IT- ja liiketoimintakonsultoinnista, palvelinliiketoiminnasta seka ohjelmistoista.

IBM:n brandiarvo on vuoden 2009 tasolla 60 miljardia dollaria, jolla se on maailman toiseksi arvokkain tuotemerkki Coca-Colan jalkeen, ennen Microsoftia.[4]

Kirjoituskoneiden huippua ennen tietokonepohjaisen tekstinkasittelyn aikaa edusti IBM Selectric -pallokirjoituskone.

IBM:n edeltaja oli Tabulating Machine Company, jonka Herman Hollerith perusti vuonna 1896 Endocittissa New Yorkin osavaltiossa.[5] Vuonna 1911 Hollerirth myi yrityksena yritysryppaalle nimelta Computing Tabulating Recording Corporation (CTR), josta tuli IBM vuonna 1924.[6][1] CTR:n muodostivat Computing Scale Co. of America, Tabulating Machine Co. ja The International Time Recording Co. 16. kesakuuta 1911.[1]

Alkuvaiheessaan yhtio valmisti etenkin mekaanisia reikakorttikoneita mutta myos vaakoja seka kirjoitus- ja laskukoneita. 1950-luvulla IBM:n tuoteryhma laajeni tietokoneisiin, mista lahtien IBM on ollut suurimpia tietotekniikka-alan yrityksia maailmassa.

IBM valmisti erilaisia kirjoituskoneita. 1940-luvulla yhtiolla oli prototyyppi kirjoituskoneesta, jolla pystyi kirjoittamaan Kiinan kirjoitusjarjestelman merkkeja ja sisalsi 5 400 merkkia: kirjoitus tapahtui neljan numeron yhdistelmalla, jonka tuloksena tietty merkki kirjoitettiin.[7] Vuonna 1961 yhtio julkaisi menestyksekkaan IBM Selectric -kirjoituskoneen.[8]

SMS-piirilevy, jollaista kaytettiin IBM 1401:ssa.

Varhain 1950-luvulla IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson ajoi yrityksen siirtymista elektromekaanisista elektronisiin tuotteisiin.[9] Tavoitetta varten IBM kehitti automatisoitua transistorien valmistusta ja automatisoitua piirilevyjen valmistusta.[9] IBM kehitti Standard Modular System (SMS) paketoinnin elektroniikan komponenteille, jota kaytettiin useissa IBM:n tietokoneissa.[9]

IBM:n ensimmainen sarjavalmisteinen tietokone oli IBM 650.[10] IBM 1401 oli varhainen transistoripohjainen tietokone, josta tuli huomattavan suosittu.[11] IBM S/360 oli niin sanottu kolmannen sukupolven tietokone, jossa oli saman tietokoneperheen sisalla yhteensopiva arkkitehtuuri.[12] S/360 vaikutti useisiin muihin tietokonesarjoihin ja johti IBM System z -sarjaan. Ensimmaiset levykkeet kehitti IBM:n tutkimuskeskus San Josessa 1960-luvun lopussa.[13] IBM PC oli menestyksekas henkilokohtainen tietokone, jonka jalkeen suuri osa poytatietokoneista on IBM PC -yhteensopivia, josta on tullut tietokonetyypin teollisuusstandardi.

Vuonna 1995 IBM osti Lotus Softwaren. IBM kaytti tuotemerkkia Lotus esim. Lotus Notesin nimena ja kuluttajaohjelmistoissaan kuten Lotus SmartSuite.

IBM myi kiintolevyjen valmistuksen Hitachille vuonna 2002 noin kahden miljardin dollarin hinnalla.[14]

IBM:n kannettavien ja henkilokohtaisen tietokoneiden osaston myynti Lenovolle valmistui vuonna 2005.[15] IBM:n henkilokohtaisten tietokoneiden viimeinen mallisto Aptiva oli lopetettu jo aiemmin. Kaupan toteutumisen edellytyksena oli Lenovon paakonttorin asettuminen New Yorkin osavaltioon ja Yhdysvaltain turvallisuus- ja kilpailuviranomaisten hyvaksynta. Vuonna 2005 Lenovo aloitti toimintansa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Kaupan yhteydessa ThinkPad-tuotemerkki ja sen kayttooikeus siirtyivat Lenovolle vuoteen 2010 saakka.

Vuonna 2007 IBM myi vaiheittain enemmistoosakkuuden tulostusjarjestelmayksikostaan toimistolaite- ja tallennusmediavalmistaja Ricohille ja ryhtyi vahemmistoosakkaaksi (49 prosenttia) perustetussa yhtiossa nimelta InfoPrint Solutions Company. Yritysjarjestelyssa on saadetty, etta vuoteen 2010 mennessa Ricoh ostaa IBM:n osuuden kokonaisuudessaan ja etta InfoPrint Solutions Companysta tulee taydellisesti Ricohin omistama tytaryhtio.[16]

Vuonna 2014 IBM myi mikroelektroniikan valmistuksensa GlobalFoundriesille.[17]

Vuonna 2019 IBM osti Red Hatin 34 miljardin dollarin hinnalla vahvistaakseen pilvipalveluiden tarjontaansa. Kaupat toteutuivat onnistuneesti.[18][19] Lokakuussa 2020 IBM ilmoitti jakaantuvansa kahteen yhtioon vuoden 2021 loppuun mennessa: infrastruktuuripalvelut siirtyivat uuteen yhtioon, jonka nimeksi tuli "Kyndryl".[20] IBM itse keskittyi pilvipalveluihin ja tekoalyyn.[20][21]

Huhtikuussa 2024 IBM ilmoitti hankkivansa HashiCorpin 6,4 miljardin dollarin kaupassa.[22]

IBM:n New Yorkin osavaltiossa (Yorktown Heights) sijaitsevan ja Thomas J. Watsonin mukaan nimetyn tutkimuskeskuksen paarakennuksen on piirtanyt Eero Saarinen[23].

Suomessa IBM on toiminut vuodesta 1936 lahtien. IBM:n Suomen-paakonttori toimi vuodesta 1978 Helsingin Munkkiniemessa, kunnes se 44 vuoden jalkeen muutti Kallioon uuteen Lyyra-kortteliin vuonna 2023[24][25].

IBM:n palvelukseen Suomessa heti perustamisvaiheessa tullut ja kauppaneuvoksen arvonimen sittemmin saanut Bengt Gronholm johti Suomen-yhtiota 1950-luvun lopulta vuoteen 1973 asti,[26] sitten Olli Varho joka kuoli Rissalan lentoturmassa 1978[27][28]. Varhon seuraaja Felix Bjorklund johti yhtiota lapi 1980-luvun, sitten Erik Anderson 1992-1996,[29] Pyry Lautsuo 1997-2006, Johan Sandell[30] ja Antti Partanen 2022-2024[31].

IBM:n palvelinperheet:

Muut laitteistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]
  • IBM System Storage - Tallennusjarjestelmat

Ohjelmistoratkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]
  • Liiketoiminnan analytiikkaan liittyvat ratkaisut (muun muassa Cognos)
  • Tietoturvaratkaisut (identiteetinhallinta, auktorisointi ja web-tietoturva)
  • Information Management (DB2-tietokanta- ja sisallonhallintaratkaisut)
  • Lotus (tyoryhma-, sahkoposti-, portaali- ja pikaviestintaratkaisut)
  • Rational (sovelluskehitys-, testaus- ja mallinnustuotteet)
  • Tivoli (jarjestelmahallinta, kiinteistojen ja omaisuudenhallinta seka paatelaitehallintaratkaisut)
  • WebSphere (liiketoimintaprosessien hallinta, middleware-, web-sovelluspalvelin- ja sanomanvalitystuotteet)
  • SPSS (tilastollinen laskenta)
  • Watson (tekoaly)
  • CICS-transaktiohallintajarjestelma[32]

Muita, jo lakkautettuja ohjelmistoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]
  • OS/2
  • Product Lifecycle Management -tuotteet, elinkaarihallinta (CAD ja CAM)
  1. | a b c FORM 10-K sec.gov. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
  2. | 2023 Annual Report IBM. Viitattu 25.11.2024. (englanniksi)
  3. | IBM (IBM) Nordnet. Viitattu 25.11.2024.
  4. | Maailman brandikarki ennallaan Markkinointi&Mainonta. 21.9.2009. Viitattu 21.9.2009.
  5. | Martin Campbell-Kelly and William Aspray, "Computer a History of the Information Machine - Second Edition", Westview Press, page 37 2004
  6. | Herman Hollerith (1860-1929) immigrantentrepreneurship.org. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
  7. | Meet the mystery woman who mastered IBM's 5,400-character Chinese typewriter fastcompany.com. 17.5.2021. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  8. | The Selectric Typewriter ibm.com. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  9. | a b c Robert Garner & Frederick Dill: The Legendary IBM 1401 Data Processing System helmikuu 2010. IEEE Solid-state Circuits Magazine. doi:10.1109/MSSC.2009.935295 Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
  10. | Timeline of Computer History Computer History Museum. Viitattu 4.9.2019. (englanniksi)
  11. | Rebuilding the IBM 1401 spectrum.ieee.org. 30.10.2009. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
  12. | William Arms: The IBM 360 and its Clones cs.cornell.edu. 2015. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  13. | https://www.computerhistory.org/storageengine/floppy-disk-loads-mainframe-computer-data/
  14. | John Markoff: Deal to Take I.B.M. Out of Disk-Drive Business nytimes.com. 4.6.2002. Viitattu 16.1.2025. (englanniksi)
  15. | Lenovo Completes Acquisition Of IBMas Personal Computing Division 03.ibm.com. 1.5.2005. Viitattu 14.9.2020. (englanniksi)
  16. | InfoPrint Solutions Company: InfoPrint background InfoPrint Solutions Company. Arkistoitu 9.3.2008. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
  17. | GLOBALFOUNDRIES to Acquire IBM's Microelectronics Business (PDF) 20.10.2014. Arkistoitu Viitattu 5.1.2025. (englanniksi)
  18. | Larry Dignan: IBM closes $34 billion Red Hat acquisition: Now it's time to deliver 9.7.2019. ZDNet. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  19. | https://www.redhat.com/en/ibm
  20. | a b IBM to split into two companies by end of 2021 arstechnica.com. 8.10.2020. Viitattu 9.10.2020. (englanniksi)
  21. | Davidson, Tim: IBM Completes the Separation of Kyndryl 03.11.2021. IBM Newsroom. Arkistoitu Viitattu 24.04.2023. (englanniksi)
  22. | Simon Sharwood: IBM to acquire Hashi for $6.4 billion, hopes it will boost software biz and Red Hat theregister.com. 25.4.2024. Viitattu 25.4.2024. (englanniksi)
  23. | IBM Research - Yorktown Heights research.ibm.com. Viitattu 25.11.2024.
  24. | IBM Finland luopuu legendaarisesta paakonttoristaan - muuttaa Hakaniemeen TiVi. 27.3.2023. Viitattu 12.9.2024.
  25. | Hakaniemeen valmistuvan Lyyra-korttelin ensimmainen osa on otettu kayttoon Ylva. Viitattu 15.9.2023.
  26. | Bengt Gronholm Biografiasampo. Viitattu 25.10.2022.
  27. | Nimityksia. Helsingin Sanomat, 22.3.1973, s. 26. Nakoislehti (maksullinen).
  28. | Auramies, Jukka: "Oikea nuija pysahtyi", ehti lentaja sanoa ennen koneen rysaysta jarveen: Rissalan turmassa kuoli poliitikkoja ja yritysjohtoa MTV Uutiset. 3.10.2018. Viitattu 25.11.2024.
  29. | Hoffren, Jukka: Felix Bjorklund Fazerin johtoon Suomen IBM:n johtajaksi Erik Anderson Helsingin Sanomat. 13.8.1992. Viitattu 21.7.2018.
  30. | Suominen, Heli: Johan Sandell Suomen IBM:n johtoon. Helsingin Sanomat, 24.1.2006. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.9.2024.
  31. | Kolehmainen, Aleksi: IBM Finlandin toimitusjohtaja Antti Partanen on kuollut Tivi. 11.9.2024. Viitattu 12.9.2024.
  32. | CICS Application Server Software IBM. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]