Dark Mode

Siirry sisaltoon

Krypton

Wikipediasta

Tama artikkeli kertoo alkuaineesta. Krypton on myos kuvitteellinen Terasmiehen kotiplaneetta ja televisiosarja.
Bromi - Krypton - Rubidium
Ar
|
Kr
|
Xe


Yleista
Nimi Krypton
Tunnus Kr
Jarjestysluku 36
Luokka epametalli
Lohko p
Ryhma 18, jalokaasu
Jakso 4
Tiheys0,003708[1] * 103 kg/m3
Kovuus- (Mohsin asteikko)
Varivariton
Loytovuosi, loytaja 1898, Sir William Ramsay, Morris Travers
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)83,798[2]
Atomisade, mitattu (laskennallinen)- (88)[1] pm
Kovalenttisade110[3] pm
Van der Waalsin sade202[3] pm
Orbitaalirakenne[Ar] 3d10 4s2 4p6
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 8
Hapetusluvut+2
Kiderakennepintakeskinen kuutiollinen (FCC)[1]
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto kaasu
Sulamispiste115,79[3] K (-157,36 degC)
Kiehumispiste119,93[3] K (-153,22 degC)
Moolitilavuus22,35[3] * 10-3 m3/mol
Hoyrystymislampo9,029[1] kJ/mol
Sulamislampo1,638[1] kJ/mol
Aanen nopeus1120[3] m/s K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus3,00[1] (Paulingin asteikko)
Ominaislampokapasiteetti 0,248 kJ/(kg K)
Sahkonjohtavuus- S/m
Lammonjohtavuus(300 K) 0,00943[3] W/(m*K)
CAS-numero7439-90-9
Tiedot normaalilampotilassa ja -paineessa
Kryptonilla taytetty Geisslerin putki.

Krypton (lat. krypton) on jalokaasu, jonka kemiallinen merkki on Kr, atomiluku 36 ja CAS-numero 7439-90-9. Se on yksi ilman jalokaasuista, ja ilman massasta sita on noin miljoonasosa. Taman alkuaineen loysivat William Ramsay ja Morris Travers vuonna 1898 tekemassaan kokeessa, jossa tutkittiin nestemaista ilmaa.[4]

Vuonna 1960 SI-jarjestelman perusyksikko metri maariteltiin kryptonin eraan spektriviivan aallonpituuden mukaan, mutta nykyisin metri on matka, jonka valo kulkee tyhjiossa 1/299792458 sekunnissa. Sana krypton tulee kreikankielisesta sanasta kryptos, joka tarkoittaa piilossa olevaa.[4]

Fysikaaliset ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Krypton on hajuton, variton ja mauton kaasu. Kiinteana se on valkoista. Kryptonin tiheys on 3,75 g/l, ja se on melkein kolme kertaa tiheampaa kuin ilma. Kryptonin sulamispiste on 115,79 kelvinia ja kiehumispiste 119,93 kelvinia. Kryptonin lammonjohtavuus on hyvin huono ja sen hoyrystymisen entalpia matala.[4][5][6][7]

Kryptonilla tunnetaan noin 20 isotooppia, joista kuusi on stabiileja.[6]

Isotooppi Puoliintumisaika Hajoamistyyppi
osuus1
71Kr 64 ms EC, b+
72Kr 17,2 s EC, b+
73Kr 27,0 s EC, b+
74Kr 11,50 min EC, b+
75Kr 4,3 min EC, b+
76Kr 14,8 h EC, b+
77Kr 74,4 min EC, b+
78Kr stabiili 0,352 %
79Kr 35,04 h EC, b+
79mKr 50 s IT
80Kr stabiili 2,252 %
81Kr 2,29 * 105 a EC
81mKr 13,10 s IT, EC
82Kr stabiili 11,61 %
83Kr stabiili 11,51 %
83mKr 1,83 h IT
Isotooppi Puoliintumisaika Hajoamistyyppi
osuus1
84Kr stabiili 57,03
85Kr 10,756 a b-
85mKr 4,480 h IT, b-
86Kr stabiili 17,32
87Kr 76,3 min b-
88Kr 2,84 h b-
89Kr 3,15 min b-
90Kr 32,32 s b-
91Kr 8,57 s b-
92Kr 1,840 s b-
93Kr 1,286 s b-
94Kr 0,20 s b-
95Kr 0,78 s b-

1 = Osuus kaikesta luonnossa esiintyvasta kryptonista.
Ilmoitetaan stabiileille ja erittain pitkaikaisille isotoopeille.
Lahde:[8]

Kemialliset ominaisuudet ja yhdisteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Krypton on normaalioloissa inertti, kuten muutkin jalokaasut. Vuonna 1933 Linus Pauling ennusti, etta KrF6 pitaisi olla syntetisoitavissa. Krypton kuitenkin reagoi fluorikaasun kanssa muodostaen kryptondifluoridia tai kryptontetrafluoridia. Talloin kryptonilla voi olla hapetusaste +II tai +IV. Taman lisaksi on havaittu ArKr+, KrH+, KrXe+ ja KrXr. Helsingin yliopiston Kemian laitoksella on luotu HKrCN ja HKrCCH, jotka ovat stabiileja 40 degC:seen asti.[1][5][6][9]

Krypton ei ole ihmiselle vaarallista, mutta suurina pitoisuuksina se voi syrjayttaa happea ilmasta.[5][10]

Krypton loytyi vuonna 1898, kun William Ramsay ja Morris Traves nesteyttivat ilmaa ja tutkivat sita spektrofotometrisin keinoin. He loysivat kryptonia ilman argonin seasta. Traves ja Ramsay loysivat myos muita jalokaasuja samana vuonna. Ramsay ja Traves nimesivat loytamansa kaasun kreikankielisen sanan kryptos mukaan, joka tarkoittaa suomeksi piilossa olevaa tai katkettya.[4][1]

Vuosien 1960 ja 1982 valilla SI-jarjestelman metri maariteltiin kryptonin isotoopin 86Kr mukaan. Metri oli maaritelty siten, etta tietty aallonpituus oli kerrottu luvulla 1 650 763,73.[11]

Esiintyminen ja eristaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Kryptonia esiintyy ilmakehassa (1 ppm) seka hyvin vahan maaperassa. Kryptonia tuotetaan nesteyttamalla ilmaa ja tekemalla jakotislauksia. 100 grammaa puhdasta kryptonia maksaa noin 25 euroa. Kryptonia syntyy myos uraanin hajoamistuotteena.[1][12]

Kryptonin tarkeimmat sovellukset ovat valaistuksessa. Kryptonia kaytetaan muun muassa kiitoteiden valoissa. Kryptonin erittain kirkas valo soveltuu myos valokuvaukseen. Samoin krypton tuottaa valomainoksissa vihreankeltaista valoa.[1] Kryptonia voidaan kayttaa myos lasereissa fluorin kanssa.[6] Koska krypton on inerttia, sita kaytetaan suojakaasuna energiansaastolampuissa seka hehkulampuissa.[1]

Kryptonin isotooppia 85Kr kaytetaan myos muun muassa etsimaan vuotokohtia sailioista seka ihmiskehon verenvirtauksen mittauksessa. 85Kr voidaan kayttaa myos luomaan fosforesenssia fosforoivan aineen kanssa.[12]

Kryptonin yhdisteilla ei ole teollista merkitysta.[5]

  • Greenwood, N. N. & Earnshaw, A.: Chemistry of the Elements. (2. painos) Oxford: Elsevier Ltd, 1997. ISBN 978-0-7506-3365-9 (englanniksi)
  1. | a b c d e f g h i j k Krypton Element Facts chemicool.com. Viitattu 11.2.2012. (englanniksi)
  2. | Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
  3. | a b c d e f g Technical data for Krypton periodictable.com. Viitattu 11.2.2012. (englanniksi)
  4. | a b c d Johanna Mannila: Krypton piileskelee ilmassa Helsingin Sanomat. 21.11.2006. Arkistoitu 25.1.2012. Viitattu 11.2.2012.
  5. | a b c d Krypton chemistryexplained.com. Viitattu 11.2.2012. (englanniksi)
  6. | a b c d Krypton 3rd1000.com. Viitattu 11.2.2012. (englanniksi)
  7. | Greenwood & Earnshaw, s. 891.
  8. | Isotopes of Krypton (Z=36) The Isotopes Project. Arkistoitu 9.5.2008. Viitattu 11.2.2012. (englanniksi)
  9. | Greenwood & Earnshaw, s. 892.
  10. | Kryptonn kansainvalinen kemikaalikortti Viitattu 11.2.2012
  11. | meter (metre) Sizes.com. 17.4.2008. Sizes, Inc. Viitattu 11.2.2012. (englanniksi)
  12. | a b Krypton infoplease.com. Viitattu 11.2.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Krypton.