Light Mode

Siirry sisaltoon

Internet

On otettu Wikipedii-spai
Internetan kayttaimiarat suhtehes vagiluguh (2009).
Internetan kayttaimiarat eri mualois (2007).

Internet on muailmanlajuine tiedoverko, kudai yhtistay paikallizet tiedoverkot toine toizeh. Internet ei ole yksi tiedoverkolois, a nimitys tarkoittau kaikkien yhteh liitettyloin tiedoverkoloin kogonazuttu. Internet on avvonaine kaikile, ket tahtotah sih liittyo. Piday novvattua sen tehniellizii viestindysiandoloi libo protokoloi.

Internetan kehitys

[kohenda | kohenda tekstu]
Internetah kytkettyloin tiedokonehien (internet host) miaran kehitys vuodeh 2005.

Internetan perustu oli luodu vie 1960-luvul Yhtysvallois.[1]

1990-luvul Internet-palvelut oli siirretty firmoile. Jalles sida se rubei tervah leviamah rahvahan kayttoh.

Tehnolougiet

[kohenda | kohenda tekstu]

TCP/IP perustuu sih ajatukseh, gu tiedoliikendeh verkos tapahtuu kayttajen yhtenjyttymii tiedosahkieloi, IP-pakiettoi. Tyondajan da vastahottajan valile muvvostetut yhtevyot vaikutetah vai piatehlaittehih, dai pakietoin syvaindon tulkindu tapahtuu vaigu piatehlaittehis. Ice tiedoliikendehverko siirday vai tietyntyyppizii pakiettoi. Jogahizen pakietan kaytettavy reitti voi olla erilaine.

Internetan kayttotarkoitukset

[kohenda | kohenda tekstu]

Yksityzet ristikanzat

[kohenda | kohenda tekstu]

Internetan kaytto viestiloin valittamizeh oli allus algajen suosittu. Vahnembii taboi ollah sahkopostu, uutisjoukot sego sahkopostan kauti kaytettavat postulistat. WWW-sivuloin kehittamizes roittih tavallizinnu chatat da keskustelualovehet. Nygoi Internetua kaytetah vie pikaviestindah, Internet-soittoloih da videonevvotteluyhtevyksih.

Tiijon ecindan kannal Internetan kazvamine merkicci vallankumovustu.

Internetua kaytetah vie tiijostoloin jagamizeh. Nygoi tiijostojago tapahtuu tavan mugah WWW:n valityksel. Javos on ezimerkikse eriluadustu kirjutustu, muuzikkua, ohjelmistoloi da fil'moi. Tiijostoloi voi tallendua icelleh libo andua tiijostoloi toizien tallendettavakse, ga autoranvalduzakonoin suojatun materjualan jagamine luvattah on zakonanvastastu.

Suuri vuitti tuottehien myondas on siirdynyh Internetah (verkolaukkoih). Monil tuottehii myojil firmoil on oma verkolaukku. Suurimii Internetas ruadajii verkolaukoi ollah Amazon.com da eBay.

Verkorekluamu kazvoi tervah 1990- da 2000-luvul, da vuonnu 2013 rekluamah Internetas kaytettih ezmasty kerdua Yhtysvallois enamban d'engua migu tv-rekluamah. Rekluamah internetas kaytettih 31 miljardua jevruo da tv-rekluamah 29 miljardua jevruo.[2]

Internetan probliemat

[kohenda | kohenda tekstu]

Internetan kuadumistu on toici ennustettu vagavien tiedoteknillizien probliemoin tah (ezimerkikse toppupostu, virusat, haittu- da spioninduohjelmat sego kaytos olijoin ohjelmistoloin tiedoturvupuuttehet).[3]

Argielokses Internet aiheuttau sotsiualistu riippuvuttu, kuduas realimuailman aktivitietat on korvattu virtualizel tovellizuol.

Nimitys internet on roinnuh kahtes anglienkielizes sanas inter da net, kudualoin merkicys tarkoittau verkoloin valine.

Kirjalizuttu suomekse

[kohenda | kohenda tekstu]
  • Matikainen, Janne - Laaksonen, Salla - Tikka, Minttu (toim.): Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmat. Vastapaino. 2013.

Aihies muijal

[kohenda | kohenda tekstu]
  1. | http://www.livinginternet.com/i/ii_darpa.htm
  2. | Yle: Verkkomainonta ylitti Yhdysvalloissa ensimmaista kertaa tv-mainonnan. Julkaistu: 11.4.2014 Viitattu: 5.5.2014
  3. | Stenberg, M., Tieto - Tietojohtamisen arkkitehtuurit, Otavan Kirjapaino Oy, 2006