HyperTransport

Wikipediasta

HyperTransport (ent. Lightning Data Transport) on kaksisuuntainen suoritinvayla tietokoneissa suorittimen ja keskusmuistin valilla. Vaylan muut kayttotavat ovat suorittimien valiset kytkennat moniprosessointitietokoneissa.

Vaylan ovat kehittaneet AMD ja API NetWorks, jotka perustivat HyperTransport Consortiumin vuonna 2001.^[1]

Ensimmainen vaylamaarittely on julkaistu vuonna 2001, ja muun muassa Nvidia on julkistanut tukevansa sita 4.6.2001.^[2] AMD on ottanut tekniikan kayttoon AMD Opteron -malleissa vuonna 2003.^[3] HyperTransport 3.0 maarittely on julkaistu vuonna 2006.^[4]

HyperTransport kayttaa pakettipohjaista protokollaa, jossa kaikki tieto mukaan lukien osoitteet, komennot ja data valitetaan paketteina. Paketteja kaytetaan yhteyksien hallintaan (kuten vuonohjaus ja virheen raportointi), jonka paalle rakentuvat monimutkaisemmat tarpeet.^[5]

HyperTransport on kytkentaperiaatteella toimiva jaetun vaylan ratkaisu.^[6] Vayla tukee eri kaistanleveydella kytkentaa tarpeen mukaan.^[7]

Tekniikkaa kaytetaan muun muassa AMD:n, Transmetan, PMC-Sierran, Broadcomin ja Raza Microelectronicsin suorittimissa. Myos Apple Power Mac G5:ssa on kaytetty tekniikkaa samoin kuin eraissa MIPS-arkkitehtuurin mukaisissa suorittimissa.

HyperTransportista on kolme eri versiota: 1.0, 2.0, ja 3.0. Niiden kellotaajuudet alkavat 200 megahertsista, ja paattyvat 2,6 GhZ:n nopeuteen. (Vrt PCI - vayla 33 - 66 MhZ) HyperTransport toimii engl. double datarate (DDR) -periaatteella, eli se hyodyntaa sahkopulssin nousevaa ja laskevaa reunaa, ja samalla sen tehollinen kellotaajuus on 2 kertaa suurempi, kuin nimelliskellotaajuus.

Hypertransportin edut tulevat ilmi siina, etta sen avulla voidaan yksinkertaistaa emolevya paljon ilman, etta sen suorituskyky karsii. Esimerkiksi Intel joutui kayttamaan emolevyissaan etelasiltaa ja pohjoissiltaa kunnes sai Nehalem-arkkitehtuuriin perustuvissa suorittimissaan integroitua muistiohjaimen suorittimeen.^[8] AMD:n suorittimissa muistiohjain on ollut jo pidempaan integroituna suorittimeen, jonka vuoksi AMD on voinut yksinkertaistaa emolevyjensa rakennetta. Intelin vaylaratkaisua kutsutaan nimella QuickPath Interconnect.^[9]^[3]

Vaylan kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Vaylan kehitysta ohjaa HyperTransport Consortium yritysten yhteenliittyma, joka on perustettu vuonna 2001. ^[1] Yhteenliittyman jaseniin kuuluvat:^[10]

Infinity Fabric

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Infinity Fabric on jatkokehitysta ja ylajoukko HyperTransportille, jota AMD kayttaa AMD Zen -arkkitehtuurin kanssa.^[11]^[12] Infinity Fabric tukee valimuistin yhtenaisyytta moniprosessoinnin kanssa ja kaytetaan NUMA-arkkitehtuurin kanssa.^[11]^[12]

AMD:n mukaan Infinity Fabric mahdollistaa DRAM-muistin tayden kaistanleveyden hyodyntamisen topologiasta riippumatta.^[11] Tekniikka mahdollistaa suunnitelmien skaalautuvuuden lyhyessa ajassa.^[11]

AMD on kertonut vuonna 2020 aikomuksesta laajentaa Infinity Fabricia omaksi arkkitehtuurisuunnitelmakseen seuraavien tuotesukupolvien aikana (Infinity Architecture).^[13] Aikomus on laajentaa CPU-CPU ja GPU-GPU -yhteyksista myos muihin kytkentoihin.^[13] Infinity Fabricin toisen sukupolven myota mahdollistuivat yhteydet kahden suorittimen valilla ja mahdollisuus kytkea nelja grafiikkaprosessoria renkaaksi. CPU-GPU-yhteydet kuitenkin perustuvat viela PCI Express (PCIe) -vaylaan, mutta kolmannessa sukupolvessa ("Infinity Architecture") on mukana CPU-GPU -yhteydet.^[13] Infinity Architecture julkaistiin 2. sukupolven AMD Epyc -suorittimien kanssa.^[14]