PCI Express
- Alemannisch
- l`rby@
- Bosanski
- Catala
- Cestina
- Deutsch
- Ellenika
- English
- Esperanto
- Espanol
- Eesti
- frsy
- Francais
- Galego
- `bryt
- Hrvatski
- Magyar
- Bahasa Indonesia
- Italiano
- Ri Ben Yu
- knndd
- hangugeo
- Lietuviu
- Nederlands
- Norsk bokmal
- odd'iaa
- Polski
- Portugues
- Romana
- Russkii
- Simple English
- Slovencina
- Slovenscina
- Shqip
- Srpski / srpski
- Svenska
- Kiswahili
- Turkce
- Ukrayins'ka
- Tieng Viet
- Wu Yu
- Zhong Wen
PCI Express (Peripheral Component Interconnect Express, lyhennettyna PCIe) on suurinopeuksinen tietokoneen standardoitu vaylatyyppi, joka on suunniteltu korvaamaan vanhemmat PCI, PCI-X ja AGP-liitantastandardit. PCIe-liitanta sisaltaa useita parannuksia edeltajiinsa nahden, joita ovat muun muassa suurempi siirtokyky, siirtyminen sarjamuotoiseen tiedonsiirtoon rinnakkaisesta, vaylan parempi skaalattavuus, seka pienempi siirrantapinnien maara, jonka ansiosta PCIe-liittimilla on pienempi fyysinen tilantarve. PCIe:ssa on myos yksityiskohtaisempi virheiden havaitsemis- ja raportointimekanismi (Advanced Error Reporting (AER)[1]) ja lisaksi sen viimeisimmat versiot tukevat I/O-virtualisointia.[1] PCIe on vahitellen korvannut edeltajansa (AGP, PCI ja PCI-X), ja on taman seurauksena noussut hallitsevaksi vaylatyypiksi poytatietokoneissa.[2][3] PCIe:n sahkoteknisia puolia on hyodynnetty useissa siihen pohjautuvissa muunnelmissa, joista ehka huomattavimpana voidaan mainita ExpressCard, PCIe:n kannettaville tietokoneille suunniteltu versio.
PCIe-liitantastandardia yllapitaa PCI-SIG (PCI Special Interest Group), johon kuuluu yli 900 tietotekniikka-alan yritysta. Maaliskuussa 2015 viimeisin tuotannossa ja kuluttajamarkkinoilla saatavilla oleva PCIe-versio oli 3.1.[4]
Muutokset entiseen
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]PCIe poikkeaa arkkitehtuuriltaan huomattavasti aikaisemmista vaylista, ja tasta syysta se poikkeaa taysin myos PCI-vaylasta. Yleensa vayla koostuu yhteisesta tiedonsiirtokanavasta, johon kaikki vaylaan kytketyt laitteet liittyvat, ja jota laitteet kayttavat vuorotellen. PCIe taas muistuttaa pakettikytkentaista tiedonsiirtoverkkoa (erityisesti Ethernetin nykyaikaista tahtimaista versiota) OSI-mallin mukaisella protokollapinolla, joten periaatteessa PCIe ei ole vayla sanan perinteisessa merkityksessa. PCIe:ssa jokaisella laitteella on oma tiedonsiirtokanava kytkimeen. Tiedonsiirtokanava koostuu linjoista (engl. lane). Yksi linja koostuu kahdesta yksisuuntaisesta johdinparista, joista toinen siirtaa tietoa kytkimen suuntaan ja toinen taas kytkimelta laitteelle. Taman ansiosta voidaan samanaikaisesti siirtaa tietoa molempiin suuntiin. Standardi tukee 1, 2, 4, 8, 12, 16 ja 32 linjan ratkaisuja, joista nykyaan yleisimmin kaytossa ovat yhden (x1), neljan (x4), kahdeksan (x8) ja 16 (x16) linjan kytkennat.[5] Kytkin reitittaa tietoa PCIe -laitteiden ja muun jarjestelman valilla tiedonsiirtopakettien otsikkokenttien sisaltaman tiedon perusteella.[3] Toisin kuin monet aiemmat vaylatekniikat, PCIe kayttaa CRC-summaa luotettavuuden parantamiseksi.[6]
PCIe:ta kaytetaan myos keskeisena osana IBM PC -yhteensopivien tietokoneiden arkkitehtuuria. Suorittimelta tulee parikymmenta PCIe-linjaa (lane). Tyypillisesti 16 menee suoraan naytonohjaimelle, joka on ensimmaisessa PCIe-korttipaikassa, nelja menee piirisarjalle, jossa ovat mm. SATA- ja USB-ohjaimet. Toinen tarkea kayttotarkoitus on M.2-liittimeen kytkettavat nopeat SSD-levyt. M.2 kayttaa maksimissaan nelja linjaa. Lisaksi emolevyn piirisarja saattaa tarjota lisaa linjaa kaytettavaksi omasta kaistastaan esim. PCIe-korttipaikoille ja M.2-liittimille.[7][8][9][10]
PCIe-tyypit ja -muunnokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]| Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan. |
Taysikokoinen PCI Express
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]- PCI Express x4
- PCI Express x16
- PCI Express x1
- PCI Express x16
- PCI (32-bittinen)
Taysikokoisia PCIe kortteja kaytetaan etenkin poytatietokoneissa. Kortit sopivat kantansa kokoiseen tai suurempaan PCIe-paikkaan, mutta eivat useimmissa tapauksissa pienempaan ilman modifiointia. On tosin myos saatavilla emolevyja, joissa PCIe-porttien toinen paa on avoin mahdollistaen pidempien korttien asentamisen pienempaan liittimeen. Joissain emolevyissa on jatetty myos osa liitannoista asentamatta, vaikka liittimen fyysinen koko olisi mahdollistanut niiden kayton.[5] PCI Express -liittimien pituuserot johtuvat niiden vaihtelevasta pinnimaarasta. Lyhemmissa liittimissa on vahemman pinneja, ja ne pystyvat taman takia pienempiin siirtonopeuksiin, mutta vaativat kuitenkin samalla vahemman tilaa emolevylla. Pidempien liitinten etuna on niiden tarjoama suurempi siirtonopeus, mutta ne vaativat vastaavasti enemman tilaa emolevylla.
Tasta esimerkkina x16-paikka, joka toimii x4 nopeuksilla. Korttipaikkaan mahtuu mika tahansa x1, x2, x4, x8 tai x16 -kortti, mutta se antaa kortille vain x4-nopeuden. Tallainen konfiguraatio voidaan ilmoittaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla: x16 (x4 mode); tai "xkoko @ xnopeudella" (x16 @ x4). Tallaisten liittimien etuna on niiden tuoma mahdollisuus asentaa suurempia kortteja ilman, etta emolevyn tarvitsee tukea kortin vaatimaa taytta nopeutta.
Kytkennat
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]Seuraavassa taulukossa esitetaan PCI Express kortin A- ja B-puolien nastojen kayttotarkoitukset.
| Nasta | B-puoli | A-puoli | Kayttotarkoitus | Nasta | B-puoli | A-puoli | Kayttotarkoitus | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | +12 V | PRSNT1# | Kytketaan kauimmaiseen PRSNT2# nastaan | 50 | HSOp(8) | Varattu | Linja 8 datan lahetys, + ja - | |
| 2 | +12 V | +12 V | 51 | HSOn(8) | Maa | |||
| 3 | +12 V | +12 V | 52 | Maa | HSIp(8) | Linja 8 datan vastaanotto, + ja - | ||
| 4 | Maa | Maa | 53 | Maa | HSIn(8) | |||
| 5 | SMCLK | TCK | SMBus ja JTAG port pins | 54 | HSOp(9) | Maa | Linja 9 datan lahetys, + ja - | |
| 6 | SMDAT | TDI | 55 | HSOn(9) | Maa | |||
| 7 | Maa | TDO | 56 | Maa | HSIp(9) | Linja 9 datan vastaanotto, + ja - | ||
| 8 | +3.3 V | TMS | 57 | Maa | HSIn(9) | |||
| 9 | TRST# | +3.3 V | 58 | HSOp(10) | Maa | Linja 10 datan lahetys, + ja - | ||
| 10 | +3.3 V aux | +3.3 V | Standby power | 59 | HSOn(10) | Maa | ||
| 11 | WAKE# | PERST# | Link reactivation; fundamental reset | 60 | Maa | HSIp(10) | Linja 10 datan vastaanotto, + ja - | |
| Key notch | 61 | Maa | HSIn(10) | |||||
| 12 | CLKREQ# | Maa | Request running clock | 62 | HSOp(11) | Maa | Linja 11 datan lahetys, + ja - | |
| 13 | Maa | REFCLK+ | Reference clock differential pair | 63 | HSOn(11) | Maa | ||
| 14 | HSOp(0) | REFCLK- | Linja 0 datan lahetys, + ja - | 64 | Maa | HSIp(11) | Linja 11 datan vastaanotto, + ja - | |
| 15 | HSOn(0) | Maa | 65 | Maa | HSIn(11) | |||
| 16 | Maa | HSIp(0) | Linja 0 datan vastaanotto, + ja - | 66 | HSOp(12) | Maa | Linja 12 datan lahetys, + ja - | |
| 17 | PRSNT2# | HSIn(0) | 67 | HSOn(12) | Maa | |||
| 18 | Maa | Maa | 68 | Maa | HSIp(12) | Linja 12 datan vastaanotto, + ja - | ||
| PCI Express x1 cards end at pin 18 | 69 | Maa | HSIn(12) | |||||
| 19 | HSOp(1) | Varattu | Linja 1 datan lahetys, + ja - | 70 | HSOp(13) | Maa | Linja 13 datan lahetys, + ja - | |
| 20 | HSOn(1) | Maa | 71 | HSOn(13) | Maa | |||
| 21 | Maa | HSIp(1) | Linja 1 datan vastaanotto, + ja - | 72 | Maa | HSIp(13) | Linja 13 datan vastaanotto, + ja - | |
| 22 | Maa | HSIn(1) | 73 | Maa | HSIn(13) | |||
| 23 | HSOp(2) | Maa | Linja 2 datan lahetys, + ja - | 74 | HSOp(14) | Maa | Linja 14 datan lahetys, + ja - | |
| 24 | HSOn(2) | Maa | 75 | HSOn(14) | Maa | |||
| 25 | Maa | HSIp(2) | Linja 2 datan vastaanotto, + ja - | 76 | Maa | HSIp(14) | Linja 14 datan vastaanotto, + ja - | |
| 26 | Maa | HSIn(2) | 77 | Maa | HSIn(14) | |||
| 27 | HSOp(3) | Maa | Linja 3 datan lahetys, + ja - | 78 | HSOp(15) | Maa | Linja 15 datan lahetys, + ja - | |
| 28 | HSOn(3) | Maa | 79 | HSOn(15) | Maa | |||
| 29 | Maa | HSIp(3) | Linja 3 datan vastaanotto, + ja - | 80 | Maa | HSIp(15) | Linja 15 datan vastaanotto, + ja - | |
| 30 | Varattu | HSIn(3) | 81 | PRSNT2# | HSIn(15) | |||
| 31 | PRSNT2# | Maa | 82 | Varattu | Maa | |||
| 32 | Maa | Varattu | ||||||
| PCI Express x4 cards end at pin 32 | ||||||||
| 33 | HSOp(4) | Varattu | Linja 4 datan lahetys, + ja - | |||||
| 34 | HSOn(4) | Naa | ||||||
| 35 | Maa | HSIp(4) | Linja 4 datan vastaanotto, + ja - | |||||
| 36 | Maa | HSIn(4) | ||||||
| 37 | HSOp(5) | Maa | Linja 5 datan lahetys, + ja - | |||||
| 38 | HSOn(5) | Maa | ||||||
| 39 | Maa | HSIp(5) | Linja 5 datan vastaanotto, + ja - | |||||
| 40 | Maa | HSIn(5) | ||||||
| 41 | HSOp(6) | Maa | Linja 6 datan lahetys, + ja - | |||||
| 42 | HSOn(6) | Maa | ||||||
| 43 | Maa | HSIp(6) | Linja 6 datan vastaanotto, + ja - | Selitykset | ||||
| 44 | Maa | HSIn(6) | Maa (GND) | 0 V (maa) | ||||
| 45 | HSOp(7) | Maa | Linja 7 datan lahetysja, + ja - | Virta | PCIe-kortin virransyotto | |||
| 46 | HSOn(7) | Maa | Output-nasta | Signaalit kortista emolevylle | ||||
| 47 | Maa | HSIp(7) | Linja 7 datan vastaanotto, + ja - | Input-nasta | Signaalit emolevysta kortille | |||
| 48 | PRSNT2# | HSIn(7) | Open drain | May be pulled low or sensed by multiple cards | ||||
| 49 | Maa | Maa | Sense-nasta | Tied together on card | ||||
| PCI Express x8 cards end at pin 49 | Varattu | Ei kaytossa | ||||||
PCI Express Mini -kortti
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]PCI Express Mini Card (myos Mini PCI Express, Mini PCIe, Mini PCI-E, mPCIe tai PEM) on PCI Express -vaylaan pohjautuva korvaaja vanhemmalle Mini PCI -liitannalle. Sen on kehittanyt PCI-SIG, ja liitanta tukee seka PCIe- etta USB 2.0 -toiminnallisuuksia. Monet vuoden 2005 jalkeen valmistetut kannettavat tietokoneet tukevat jotain PCIe-pohjaista liitantastandardia.[11]
Fyysiset mitat
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]PCI Express Mini -kortin ulkomitat ovat 30x50,95 mm. Kytkenta kortin ja emolevyn valilla tapahtuu 52-pinnisella liittimella, jonka pinnit on jaettu kahdelle puolelle. Yhden pinnin leveys on 0,6 mm. Kummallakin puolella on 26 pinnia, jotka on jaettu yhteen kahdeksan ja yhteen 18 pinnin osaan. (katso kuva) Mini-kortista on olemassa myos puolet pienempi versio, jonka ulkomitat ovat 30x26,8 mm. mPCIe piirilevyn paksuus on 1,0 mm ilman komponentteja.[11]
PCIe-liitannan muunnoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]Monet muut laajennusliitannat on kehitetty PCIe:n pohjalta. Naihin kuuluvat muun muassa:
- ExpressCard[12]
- PCI Express ExpressModule
- XQD card
- XMC
- AdvancedTCA
- AMC
- FeaturePak
- Universal IO
- Thunderbolt
- Serial Digital Video Out
- M.2 (tunnettu myos nimella NGFF)
- M-PCIe PCIe 3.0 mobiililaitteille, kuten alypuhelimille ja tableteille.[13][14]
Historia ja versiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]PCIe-liitannan suunnitteluvaiheessa sita kutsuttiin lyhenteella HSI (for High Speed Interconnect), joka vaihtui viela nimelle 3GIO (for 3rd Generation I/O) ennen lopullista asettumistaan PCI Express nimelle, jolla liitanta nykyisin tunnetaan. Tyo PCIe-standardin kanssa kaynnisyi Arapaho Work Group (AWG) -ryhmassa, joka koostui alkuun vain Intelin insinooreista. Myohemmin siihen liittyi kuitenkin henkiloita Intelin kanssa yhteistyota tehneista yrityksista.[15]
PCIe -tekniikkaa paivitetaan edelleen.
| PCI Express versio |
Koodaus | Linjaa kohti (x1) | x16 -liittimesta (16 linjaa) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Raakabittinopeus[a][b] | Kaistanleveys[a] | Raakabittinopeus[a][b] | Kaistanleveys[a] | ||||
| 1.0 | NRZ | 8b/10b | 2,5 GT/s | 2 Gbit/s | 250 MB/s | 40 GT/s | 4 GB/s |
| 2.0 | 8b/10b | 5 GT/s | 4 Gbit/s | 500 MB/s | 80 GT/s | 8 GB/s | |
| 3.0 | 128b/130b | 8 GT/s | 7,877 Gbit/s | 984,6 MB/s | 128 GT/s | 15,754 GB/s | |
| 4.0 | 128b/130b | 16 GT/s | 15,754 Gbit/s | 1969,2 MB/s | 256 GT/s | 31,508 GB/s | |
| 5.0 | 128b/130b | 32 GT/s | |||||
| 6.0 | PAM4[18] | FLIT[18] | 64 GT/s | ||||
| 7.0 | |||||||
| |||||||
PCI Express 1.0a
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]PCI-SIG esitteli 2003 PCIe 1.0a -liitannan, joka pystyi siirtamaan 250 MB/s dataa linjaa kohden ja saavuttamaan 2,5 GT/s siirtonopeuden.[19] GT viittaa "gigasiirtoihin" (ei gigatavuihin) sekunnissa, joka liittyy vaylassa kaytettyyn tiedon koodaustapaan.[19] 8b/10b-koodausmenetelmalla kahdeksan bittia on koodattu 10-bittisella symbolilla, joka puretaan vastaanottajassa.[19] Vaylan on siis siirrettava 10 bittia kahdeksan databitin siirtoon.[19]
PCIe-vayla on kaksisuuntainen: siirrettaessa 2.5 Gbps (gigabittia sekunnissa) kokonaissiirtonopeus on 5 Gbps.[19] Enkoodauksen myota kaytannon siirtonopeus on talloin 4 Gbps.[19] Vaylassa voi olla useita linjoja moninkertaistaen siirtonopeuden: 16 linjan PCIe 1.1 -vayla voi siirtaa 80 Gbps koodattua tietoa tai 64 Gbps koodaamatonta tietoa.[19] Linkki toimii 2,5 GHz kellotaajuudella kuljettaen 250 000 000 tehollista tavua sekunnissa yhta linjaa kohden (250 MB/s) suurimmalla nopeudellaan.[5][19]
PCI Express 1.1
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]PCI-SIG julkaisi helmikuussa 2005 PCIe 1.1 -liitannan.[20] Paivitys sisalsi useita tasmennyksia ja parannuksia, mutta se oli taysin yhteensopiva edellisen PCIe 1.0a -standardin kanssa. Paivitys ei sisaltanyt muutoksia tiedonsiirtonopeuksiin.
PCI Express 2.0
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]PCI-SIG julkaisi PCI Express Base 2.0 -maaritelman 15. tammikuuta 2007.[21] PCIe 2.0 -standardissa on kaksinkertaiset tiedonsiirtonopeudet 1.0 -standardiin nahden (2,5 GT/s vs 5 GT/s; 250 MB/s vs 500 MB/s). 32-kaistainen PCIe-liitanta (x32) pystyy siirtamaan yhteenlaskettuna 16 GB/s.
PCIe 2.0 -emolevyliitannat ovat taysin yhteensopivia PCIe v1.x -korttien kanssa. PCIe 2.0 toimivat myos PCIe 1.x liitannassa, mutta niiden PCI Express 1.1 -standardin mukainen pienempi kaistanleveys rajoittaa niiden toimintaa. Yleisesti ottaen PCIe 2.0 -liitannalle suunnitellut naytonohjaimet toimivat v1.1 tai v1.0a emolevyjen kanssa ja painvastoin.
The PCI-SIG kertoi myos, etta PCIe 2.0 sisaltaa parannuksia Point-to-Point -siirtoprotokollaan ja ohjelmistoarkkitehtuuriin.[22]
Intelin ensimmainen PCIe 2.0 yhteensopiva piirisarja oli X38, ja ensimmaisten siihen pohjautuvien emolevyjen toimitukset alkoivat eri valmistajilta (Abit, Asus, Gigabyte) lokakuussa 2007.[23] AMD alkoi tukea PCIe 2.0:aa AMD 700 -piirisarjasta ja NVIDIA MCP72 -piirisarjasta.[24] Kaikki Intelin edelliset piirisarjat, mukaan lukien Intel P35 tukivat PCIe 1.1 tai 1.0a -standardia.[25]
PCIe 2.0 kayttaa 1.x -liitannan tapaan 8b/10b-koodausta[5], toimittaen tehollisen 4 Gbit/s siirtonopeuden per kaista.
PCI Express 2.1
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]PCI Express 2.1 tukee suurta osaa PCIe 3.0:lle suunnitelluista kasittely-, tuki- ja ongelmanratkaisupaivityksista. Sen siirtonopeudet ovat tosin samat, kuin PCIe 2.0 -liitannassa, mutta osa 2.1-standardille suunnitelluista korteista ei ole yhteensopivia joidenkin vanhempien 1.0 tai 1.0a -emolevyjen kanssa, koska 2.1-standardin kortit ottavat enemman tehoa PCIe-liitannasta.[26] Useille 1.1-standardin emolevyille on saatavilla BIOS-paivitys, joka tekee niista yhteensopivia 2.1-korttien kanssa.
PCI Express 3.x
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]| Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty paivitettavaksi, koska sen sisalto on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Versio 3.0:n tiedot eivat ole ajantasalla. |
PCI Express 3.0 tuli saataville marraskuussa 2010 useiden viivastymisten jalkeen. Tata ennen elokuussa 2007, PCI-SIG oli ilmoittanut, etta tuleva PCI Express 3.0 pystyisi 8 GT/s siirtonopeuksiin, mutta olisi silti samalla taaksepain yhteensopiva edellisten PCIe-versioiden kanssa. Samalla ilmoitettiin, etta PCI Express 3.0 lopullinen maaritelma tulisi viivastymaan vuodelle 2011.[27][28]
Kuuden kuukauden tutkimusten jalkeen PCI-SIG totesi 8 GT/s siirtonopeuksien toteuttamisen mahdolliseksi jo olemassa olevalla edullisilla materiaaleilla, tekniikalla ja infrastruktuurilla ilman, etta menetetaan yhteensopivuus PCIe-protokollapinoon (PCIe protocol stack).
PCIe 3.0 -standardissa siirrytaan edellisissa versioissa kaytetysta 8b/10b-koodauksesta 128b/130b-koodaukseen.[17][5]
18. marraskuuta 2010 PCI Special Interest Group julkaisi lopullisen PCI Express 3.0 -standardin.[29]
PCI Express 3.1 suunniteltiin julkaistavaksi vuoden 2013 lopulla tai 2014 alussa.[14][30]
Siirtonopeuksien lisaksi kehityskohteita ovat olleet tuki IO:n virtualisoinnille ja laitteen jakamiselle useiden virtuaalikoneiden kanssa.[31] Lisaksi vihjeita valimuistin kaytolle, atomisille toiminnoille ja alhaisen latenssin paasy ovat olleet kehityskohteina.[31] Myos alhaisemman virran tiloja on kehitetty kadessa pidettavia laitteita varten.[31]
PCI Express 4.0
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]PCI-SIG julkaisi 29. marraskuuta 2011 PCI Express 4.0 -standardin, joka pystyy 16 GT/s siirtonopeuksiin kuparipohjaisella tekniikalla.[32][33] 4.0:n lopullinen julkaisu on PCI-SIGin mukaan vuoden 2016 loppupuolella.[34] Maarittely julkaistiin virallisesti 8. kesakuuta 2017.[35]
Liitanta kayttaa PCIe 3.0:n tapaan 128b/130b-koodausta ja on edeltajiensa tapaan yhteensopiva edellisten PCIe-sukupolvien kanssa.[5][36]
PCI Express 5.0
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]17. tammikuuta 2019 PCI-SIG ilmoitti ratifioineensa version 0.9 PCI Express 5.0 -maarittelysta.[37] Muutos 4.0:sta 5.0:aan koski paaasiassa nopeuden kasvattamista.[31] 5.0:ssa tuli myos sisaanrakennettu tuki vaihtoehtoisille protokollille.[31]
PCI Express 6.0
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]18. kesakuuta 2019 PCI-SIG ilmoitti PCIe 6.0 -maarittelyn tulevan vuonna 2021.[38] 6.0 versiossa signaalin enkoodaus muuttuu aiemmin kaytetysta.[39] PCIe 6.0 maarittely on julkaistu tammikuussa 2022.[40]
Versiossa 6.0 aiemmin kaytetyn NRZ (Non-Return-to-Zero) -tekniikan sijaan kaytossa on PAM4 (Pulse-Amplitude Modulation 4). Kahden signaalitason (korkea/matala) sijaan PAM4 kayttaa neljaa signaalitasoa, jolloin signaali voi koodata nelja bittijaksoa: 00, 01, 10, 11. Taman myota PAM4 voi siirtaa kaksi kertaa enemman tietoa kuin NRZ ilman tarvetta kaistanleveyden kasvattamiselle.[18]
PAM4-koodauksen haittana NRZ-koodaukseen verrattuna ovat korkeampi kustannus ja signaali on herkempi hairioille, josta johtuen standardissa on mukana Forward Error Correction (FEC) virheenkorjausmekanismi. FEC lisaa virheenkorjauskoodin jatkuvana virtana, jonka tarkoitus on varmistaa kriittista tietoa kun uudelleen lahetykseen ei ole aikaa. FEC:n lisaksi kaytossa CRC-summa viimeisena tarkastuksena, jonka epaonnistuessa data on pakko lahettaa uudelleen.[18]
PAM4:n ja FEC:n lisaksi PCIe 6.0:ssa on FLIT-koodaus (FLow control unIT). PAM4 on fyysisen kerroksen koodaus ja FLIT-koodausta kaytetaan loogisella tasolla datan pilkkomiseen kiintean kokoisiin paketteihin. Kiintean kokoiset paketit tarvitaan FEC:n ja virheenkorjauksen vuoksi.[18]
PCI Express 7.0
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]PCI-SIG on tehnyt hahmotelman versiosta 7.0, jonka se aikoo viimeistella vuoteen 2025 mennessa.[41]
Yhteensopivuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]PCIe -liittimia on standardoitu muun muassa x1, x4, x8 ja x16 -vaylille linjojen maaran mukaan. Pienemmalla liittimella varustettuja laitteita voidaan liittaa suurempaan liittimeen. Arkkitehtuurin ja signaloinnin puolesta suuremman vaylan laite voitaisiin liittaa myos pienempaan vaylaan, silla kytkettaessa laitteet saatavat nopeutensa kaytossa olevien linjojen mukaan. Tosin useimmissa tapauksissa suuremmat liittimet eivat kuitenkaan ole fyysisesti yhteensopivia pienempien kanssa.[5]
Vanhempia PCI-vaylaa kayttavia laajennuskortteja ei voi liittaa PCIe-vaylaan eika toisinpain, silla vaylat ovat taysin erilaisia eivatka millaan tasolla yhteensopivia tai samankaltaisia nimeaan ja kayttotarkoitustaan lukuun ottamatta.[42]
Sovellukset ja kayttokohteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]| Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan. |
Ensimmaisena vanhoista vaylaratkaisuista PCIe:hen ovat siirtyneet suuria tiedonsiirtonopeuksia tarvitsevat laitteet kuten esimerkiksi tehokkaat naytonohjaimet, verkkokortit ja kiintolevyohjaimet. Nykyaan myos muita oheislaitteita on yha enemman tarjolla PCIe -liitannalla, esimerkkina suurinopeuksiset SSD-levyt (M.2-liitanta).
Muita kayttokohteita ovat koneoppimiseen ja tekoalyyn suunnatut kiihdyttimet.[43]
Katso myos
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]Lahteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]- | a b Zhang, Yanmin & Nguyen, T. Long: Enable PCI Express Advanced Error Reporting in the Kernel (PDF) Proceedings of the Linux Symposium. kesakuu 2007. Fedora project. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 11.3.2014. (englanniksi)
- | Teglet, Traian: AGP Almost at the End of the Road 5.6.2008. Softpedia. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- | a b Wilson, Trasy V.: How PCI Express Works HowStuffWorks. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- | PCIe(r) Base 3.1 Specification, PCIe Card Electromechanical 3.0 Specification PCI-SIG. Viitattu 8.3.2015. (englanniksi)
- | a b c d e f g Torres, Gabriel & Lima, Cassio: Everything You Need to Know About the PCI Express 12.7.2012. Hardware Secrets. Arkistoitu Viitattu 11.3.2014. (englanniksi)
- | Bhatt, Ajay V.: Creating a PCI Express Interconnect (PDF) PCI-SIG. Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)
- | https://www.onlogic.com/company/io-hub/pcie-5-0/
- | https://www.bestgamingreviews.com/how-many-pcie-lanes-does-m-2-slot-use/
- | https://www.gamersnexus.net/news-pc/3611-amd-a520-chipset-comparison-specs
- | https://www.anandtech.com/show/15999/amd-releases-the-a520-chipset-for-ryzen-3000-on-a-budget (Arkistoitu - Internet Archive)
- | a b PCI-SIG Engineering Change Notice (PDF) 16.3.2006. PCI-SIG. Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)
- | About ExpressCard Technology USB Implementers Forum, Inc. Arkistoitu 25.6.2014. Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)
- | Chris Loberg: Get ready for M-PCIe testing 25.10.2013. The EDN Network. Viitattu 11.3.2014. (englanniksi)
- | a b Myslewski, Rik: The future of PCIe: Get small, speed up, think outside the box 13.9.2013. The Register. Viitattu 4.3.2014. (englanniksi)
- | 22 Industry Leaders Join Arapahoe Work Group as Key Developers 29.8.2001. PCI-SIG. Arkistoitu 4.9.2012. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- | Arkistoitu kopio PCI-SIG. Arkistoitu 18.5.2014. Viitattu 9.9.2014.
- | a b PCI Express 3.0 Frequently Asked Questions PCI-SIG. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 16.3.2014.
- | a b c d e Ryan Smith: PCI Express 6.0 Specification Finalized: x16 Slots to Reach 128GBps anandtech.com. 11.1.2022. Arkistoitu 8.5.2022. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- | a b c d e f g h Rowe, Martin: What does GT/s mean, anyway? 1.3.2007. EDN. Viitattu 11.3.2014. (englanniksi)
- | PCI-SIG(r) Presents: PCI Express(tm) 1.1 & PCI Firmware 3.0 Technical Update 25.2.2005. PCI-SIG. Arkistoitu 4.3.2014. Viitattu 4.3.2014. (englanniksi)
- | PCI-SIG delivers PCI Express 2.0 specification (PDF) 15.1.2007. PCI-SIG. Arkistoitu 4.3.2007. Viitattu 11.3.2014. (englanniksi)
- | Smith, Tony: PCI Express 2.0 final draft spec published 11.10.2006. The Register. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- | Key, Gary & Fink, Wesley: Intel P35: Intel's Mainstream Chipset Grows Up 21.5.2007. AnandTech. Arkistoitu 16.3.2014. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- | Huynh, Anh Tuan: NVIDIA "MCP72" Details Unveiled 7.6.2009. DailyTech. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- | Intel P35 Express Chipset Product Brief (PDF) Intel. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- | Difference Between PCI 2.0 and PCI 2.1 11.5.2011. DifferenceBetween.net. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- | Hachman, Mark: PCI Express 3.0 Spec Pushed Out to 2010 5.8.2009. PCMag.com. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- | PCI Express 3.0 Bandwidth: 8.0 Gigatransfers/s 9.8.2007. ExtremeTech. Viitattu 16.3.2013. (englanniksi)
- | Shilov, Anton: PCI Special Interest Group Publishes PCI Express 3.0 Standard 18.11.2010. X-bit labs. Arkistoitu 21.11.2010. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- | Martin, Ryan: PCIe 3.1 and 4.0 Specifications Revealed 1.7.2013. eTeknix. Viitattu 4.3.2014. (englanniksi)
- | a b c d e What's the Difference Going from PCIe 3.0 to PCIe 6.0? electronicdesign.com. 9.7.2020. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
- | PCI-SIG announces PCI Express 4.0 evolution to 16GT/s, twice the throughput of PCI Express 3.0 technology 29.11.2011. PCI-SIG. Arkistoitu 23.12.2012. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- | Suvanto, Ville: PCI-SIG paljasti PCI Express 4.0:n 29.11.2011. Muropaketti. Arkistoitu 19.3.2014. Viitattu 19.3.2014.
- | PCI Express 4.0 Frequently Asked Questions pcisig.com. PCI-SIG. Arkistoitu 18.12.2014. Viitattu 8.3.2015. (englanniksi)
- | Eric Born: PCIe 4.0 specification finally out with 16 GT/s on tap 8.6.2017. Tech Report. Viitattu 19.6.2019. (englanniksi)
- | PCI Express 4.0 Frequently Asked Questions PCI-SIG. Arkistoitu 18.5.2014. Viitattu 19.6.2014. (englanniksi)
- | Paul Alcorn: PCIe 5.0 Is Ready For Prime Time 17.1.2019. Tom's Hardware. Viitattu 25.5.2019. (englanniksi)
- | PCI-SIG Announces Upcoming PCI Express 6.0 Specification to Reach 64 GT/s 18.6.2019. Business Wire. Viitattu 19.6.2019. (englanniksi)
- | The Tech Tricks That Make PCI-Express 6.0 And Beyond Possible nextplatform.com. 6.8.2020. Viitattu 10.8.2020. (englanniksi)
- | PCI-SIG Releases PCIe 6.0 Specification Delivering Record Performance to Power Big Data Applications businesswire.com. 11.1.2022. Viitattu 11.1.2022. (englanniksi)
- | Andrew Cunningham: PCI Express 7.0 standard provides eight times the bandwidth of today's connections arstechnica.com. 23.6.2022. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- | How can I tell the difference between PCI, PCI-X and PCI Express? We Love Macs. Arkistoitu 9.2.2014. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- | How PCIe Technology Enables Machine Learning and Artificial Intelligence pcisig.com. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]- PCI-SIG (englanniksi)
- PCI Express Architecture, Intel Developer Network (englanniksi)
- How PCI Express works (englanniksi)