Apollo 8

Apollo 8 oli ensimmainen miehitetty lento Kuun lahelle ja Saturn V -raketin ensimmainen miehitetty laukaisu.^[1] Apollo 8 asettui joksikin aikaa Kuuta kiertavalle radalle. Kuuta kiersi pelkka komento- ja huoltomoduuli CSM, lennolla ei ollut mukana kuumoduulia. Lennon paallikkona toimi Frank Borman, ja muut miehiston jasenet olivat James Lovell ja William Anders. Vaikka lentoon sisaltyi suuria riskeja, se sujui suunnitelmien mukaan. Alus kiersi Kuun 10 kertaa 20 tunnin aikana.

Apollo 8 -lennolla ihminen oli ensimmaista kertaa Maan kiertoradan ulkopuolella^[2] ja ensi kertaa lahempana jotakin toista taivaankappaletta kuin Maata. Talla lennolla ihminen naki ensimmaisen kerran koko maapallon yhdella kertaa, ja katsoi ensimmaista kertaa Kuun toiselle puolelle.

Syyskuussa 1966 Nasa ilmoitti, etta kolmannen miehitetyn Apollo 8 -lennon miehistoon kuuluisivat Frank Borman, Michael Collins ja William Anders. Collinsin tilalle valittiin Jim Lovell heinakuussa 1968, silla Collins joutui leikkaukseen. Han toipui ja paasi kuulennolle myohemmin, jolloin hanesta tuli komentomoduulin pilotti Apollo 11 -lennolle.

Syyskuussa 1967 Manned Spacecraft Center Texasin Houstonissa ehdotti, etta tehtaisiin muutamia lentoja, joilla valmisteltaisiin ihmisen mahdollista laskeutumista Kuuhun.

Nasa valmistautui lentoon ainoastaan nelja kuukautta. Lennossa kaytettya laitteistoa oli kaytetty vain muutaman kerran - Saturn V -kantoraketti oli laukaistu ainoastaan kahdesti, ja Apollo-avaruusalus oli vasta lopettanut ensimmaisen miehitetyn lentonsa, Apollo 7:n. Saturn V -kantorakettia kaytettiin nyt ensimmaista kertaa miehitetyssa lennossa. Alun perin Apollo 8 -lento oli suunniteltu komento- ja kuumoduulin testaamista varten Maan kiertoradalla, mutta suunnitelmaa muutettiin kunnianhimoisemmaksi Kuun kiertoratatehtavaksi. Nain tehtiin, koska kuumoduulin valmistuminen viivastyi. Lento asetti miehiston koville, koska siihen valmistauduttiin niin lyhyen aikaa.

Apollo 8 laukaistiin Kennedy Space Centerista 21. joulukuuta 1968 kello 12.51.00 UTC. Laukaisu tuntui miehista pehmealta, ja laukaisun aani kuulosti etaiselta ukkosenjyrinalta astronauttien korviin. Raketti nousi kiihtyvalla vauhdilla 500 metria pitka lieska perassaan. Toisen rakettivaiheen kaynnistyminen hyppaytti astronautteja 4 g:n kiihtyvyydella. Astronautit pysyivat turvavoissaan. Toisen vaiheen palaessa raketti tarisi rajusti niin sanotun pogo-ilmion takia.

Apollo-alus ja kantoraketin kolmas, viimeinen vaihe Saturnus IVB kiersivat 12 minuuttia laukaisun jalkeen matalalla paikoitusradalla Maata suunnitelman mukaan. Ensimmaisena jannitettiin, kaynnistyyko S-IVB-vaihe toisen kerran niin etta alus lahtee matkaan kohti Kuuta. Miehittamattomassa testissa SIV-B ei ollut kaynnistynyt toista kertaa. Kolmannen vaiheen toinen poltto eli nk. TLI onnistui ja lahetti aluksen kohti Kuuta. Polton jalkeen S-IVB irrotettiin aluksesta. Nyt Apollon komento/huoltoalus CSM oli matkalla kohti Kuuta nopeudella 10 822 m/s. Tama oli hiukan alle pakonopeuden 11 200 m/s mutta silti miehitetyn lennon nopeusennatys Maan suhteen. Alus pantiin pyorimaan hitaasti akselinsa ympari lampotilan tasaamiseksi, silla avaruudessa on Maan etaisyydella auringonpaisteessa kuuma ja varjossa kylma. Jos nain ei olisi tehty, aluksen happi ja polttoaine olisivat saattaneet karata sailioista, ja lampokilpi rikkoutua. Ensi kertaa ihminen naki koko Maan yhdella silmayksella. Miehisto lapaisi Van Allenin sateilyvyohykkeet, ja sai sateilya lennon loppuun mennessa vain 1,6 milligrayta. Kun astronautit irrottivat turvavyot, painottomuudessa liikkuminen aiheutti avaruussairauden. Borman voi erittain pahoin. Borman voi viela aamulla pahoin ja oksensi ohjaamoon, ja karsi ripulista. Oksennus leijui pienina pallosina. Bormanin sairaus johtui vaikeudesta sopeutua painottomuuteen, vaikka Borman veikkasi syyksi unilaaketta tai flunssaa. Astronautit eivat nahneet pitkaan aikaan Kuuta aluksestaan aluksen ikkunoiden pienuuden ja asennon takia. Jos kuu olisi nakynyt, se olisi nayttanyt astronauteista kapealta sirpilta. Puolimatkassa astronautit korjasivat aluksen kurssia onnistuneesti.

Alus saapui jouluaattona^[3] rajalle jossa Maan ja Kuun vetovoima ovat yhta voimakkaita 55 tunnin ja 40 minuutin lennon jalkeen. Taman jalkeen Kuun vetovoima vaikutti alukseen enemman kuin Maan vetovoima. Alus oli 62 000 km:n paassa Kuusta, ja sen nopeus oli noin 1 200 m/s. Nyt aluksen vauhti alkoi kiihtya, kun Kuu veti sita puoleensa. Toinen radankorjaus oli tarpeen. Apollo 8 oli nyt radalla, joka toisi sen Kuun taitse turvallisesti Maahan, mutta lennon tavoite oli asettua Kuuta kiertavalle radalle. Tama oli riskialtis toimenpide. Kuun radalle oli maara asettua kayttamalla aluksen paamoottoria tietyn ajan. Jos kayntiaika olisi liian lyhyt, alus sinkoutuisi avaruuteen. Jos kayntiaika olisi liian pitka, alus syoksyisi Kuuhun^[4]. Molemmissa tapauksissa astronautit olisivat menettaneet henkensa. Seka aluksessa etta Maassa jannitettiin moottoriajon onnistumista.

Alus haipyi Kuun taakse, ja radioyhteys Maahan katkesi. Miehisto valmisteli sen jalkeen 10 minuuttia kiertoradalle asettumiseen johtavaa jarrutuspolttoa LOI-1. Vasta nyt astronautit nakivat kapeakulmaisista ikkunoistaan Kuun, mutta heilla oli aikaa ihailla nakymaa vain kaksi minuuttia ennen jarrutuspolttoa. Aluksen paamoottori SPS paloi 4 minuuttia 13 sekuntia. Komentajan mielesta se oli hanen elamansa pisin neliminuuttinen. Sen paattyessa alus ilmestyi Kuun takaa. Radioyhteys oli ollut poikki 20 minuuttia, mika oli laskettu aika. Poltto oli tapahtunut oikein.

Alus oli asettunut vain hieman soikealle 311,1 x 111,8 km:n korkuiselle Kuuta kiertavalle radalle, jonka kaltevuus oli 12deg. Toisen kierroksen jalkeen tehtiin korjauspoltto LOI-2, joka pyoristi aluksen rataa. Taman jalkeen aluksen rata oli lahes ympyramainen 112,7 km x 114,7 km.

Miehisto otti kiertoradalla satoja kuvia Kuusta. Ensimmaisina ihmisina he paasivat naakemaan kuun maahan nakymattoman puolen.

Apollo 8 kiersi Kuun kymmenen kertaa jouluaaton ja joulupaivan valisena aikana. Jouluaamuna, Kuun kiertoradalla, miehisto luki Raamatun luomiskertomuksen ja se lahetettiin televisiossa ja radiossa ympari maailman.^[5] American Atheists -jarjesto yritti haastaa taman vuoksi Nasan oikeuteen valtion uskonnollisen puolueettomuuden rikkomisesta,^[6] mutta Yhdysvaltain korkein oikeus ei ottanut asiaa kasiteltavakseen, silla se ei katsonut toimivaltansa ulottuvan Kuuhun saakka.^[7] Myohemman kuuohjelman aikana Nasa oli aiheesta tarkempi.

Varhain jouluaamuna lahdettiin takaisin kohti Maata, taas jannitettiin kaynnistyisiko Apollon paamoottori. Moottori kaynnistyi, ja aluksen vauhti kiihtyi alussa nopeuteen 1 km/s. Paluumatka sujui rauhallisesti. Kun alus laheni Maata, Maa veti sita puoleensa. 16 664 km:n korkeudessa huoltomoduuli irrotettiin kartiomaisesta komentoaluksesta. Aluksen nopeus oli 9,7 km/s.

Alus syoksyi ilmakehaan 39 101 km/h nopeudella^[8], ja aluksen nopeus hidastui rajusti. Hidastuvuus oli suuri, jopa 7 g. Aluksen lampokilpi hoyrystyi ja ymparoi aluksen tulipallolla. Aluksen vauhti hidastui lopulta nopeuteen 60 m/s^[9].

Apollo 8 laskeutui mereen pimeassa laskuvarjojen varassa 27. joulukuuta 1968 onnistuneen lennon jalkeen. Miehiston ja moduulin poimi meresta lentotukialus USS Yorktown. Laskeutuminen tapahtui niin tarkasti, etta lentotukialuksen oli vaistettava.

Apollo 8 -lennon menestys oli merkittava askel presidentti John F. Kennedyn asettamalle tavoitteelle - laskeutua Kuuhun ennen vuosikymmenen loppua. Apollo 8:n lennon onnistuminen oli selva merkki siita, etta Apollo 11:n laskeutumislento voisi onnistua.

• Frank Borman, komentaja
• James Lovell, komentomoduulin pilotti
• William Anders, kuumoduulin pilotti

Varamiehisto valmistautui korvaamaan paaasiallisen miehiston, sairauden tai kuolemantapauksen varalta.

• Neil Armstrong, komentaja
• Buzz Aldrin, komentomoduulin pilotti
• Fred Haise, kuumoduulin pilotti

• Apollo 8:n laukaisu.
• Astronauttien ottama kuva irrotetusta kantoraketin 3. vaiheesta nimeltaan S-IVB.
• Apollo 8:n ottama kuva Maasta.
• Komentomoduuli USS Yorktownin kannella 27. joulukuuta 1968.

• Gatland, Kenneth & Arthur C Clarke: Kohti avaruutta, Avaruuden valloituksen historia. Suomentanut Pertti Jotuni. Hameenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23-1896-2

• Lagerstedt, Ilpo: Rakettimiehia, kilpajuoksu Kuuhun. Hameenlinna: Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-5018-6

• Karttunen, Hannu: Matkalla avaruuteen. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23174-5

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apollo 8 Wikimedia Commonsissa

• Ylen Elava arkisto: Apollo 8:n joululento 1968

• Apollo-ohjelma
• Miehitetyt avaruuslennot
• Vuoden 1968 avaruustoiminta

• Sivut, jotka kayttavat EasyTimeline-laajennusta
• Small-elementtia kayttamattomat tarkenteelliset tietolaatikot
• Suomentaja-parametria kayttavat viitteet
• Wikipedia-artikkelit VIAF-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit BIBSYS-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit GND-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit LCCN-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit NKC-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit SNAC-ID-tunnisteilla
• Wikipedia-artikkelit Yale LUX -tunnisteilla