Dark Mode

Siirry sisaltoon

Apollo 17

Wikipediasta
Apollo 17

Harrison Schmitt suuren kivenlohkareen vieressa.
Lennon tilastotiedot
Miehiston maara 3
Laukaisu 7. joulukuuta 1972
kello 5.33.00 UTC
Paluu Maahan 19. joulukuuta 1972
kello 19.24.59 UTC
Lennon kesto 12 paivaa 13 tuntia 51 minuuttia 59 sekuntia
Miehiston kuva

Apollo 17 miehisto: Schmitt, Cernan ja Evans.
Navigaatio
- Apollo 16 ei seuraajaa -
Infobox OK

Apollo 17 oli viimeinen yhdysvaltalaisten tekemista kuulennoista Apollo-ohjelmassa. Se on toistaiseksi viimeinen Kuuhun laskeutunut miehitetty avaruuslento. Kuulennolla oli ensi kertaa mukana myos tutkija, geologi Harrison Schmitt, ja lennolla tehtiinkin pitkia ja laajoja alueen tutkimuksia. Laskeutumispaikaksi valittiin Kirkkauden meren reunalla oleva syva Taurus-Littrowin laakso, josta toivottiin loydettavan Kuussa harvinaista tuliperaista kivea. Astronautit loysivatkin eraasta paikasta harvinaista oranssia hiekkaa, joka saattaa olla tuliperaista.

Kuumoduulin paluuseen tarkoitetun osan nousu Kuusta kuuauton televisiokameran kuvaamana 17. joulukuuta 1972 klo 22.45.37.

Apollo 17 oli yhdestoista miehitetty Apollo-avaruusohjelman lento ja kuudes, joka laskeutui Kuuhun. Apollo 17 oli Apollo-ohjelman ensimmainen yolla laukaistu lento ja viimeinen toteutunut Apollo-lento. Laukaisu tapahtui 7. joulukuuta 1972 kello 5.33 UTC Kennedyn avaruuskeskuksesta. Kuussa vietettiin 74 tuntia 59 minuuttia ja 40 sekuntia. Laskeutuminen takaisin Maahan tapahtui 19. joulukuuta 1972 kello 19.24.59 UTC. Lennon kokonaisaika oli 12 paivaa 13 tuntia 51 minuuttia 59 sekuntia. Kuumoduuli Challenger laskeutui Kuuhun syvaan Taurus-Littrownin laaksoon 11. joulukuuta 1972 kello 19.54.57 UTC[1].

Laskeutumisalue oli geologisesti kiinnostava Taurus-Littrow-muodostuma. Miehiston ALSEP-aseman mittauksista vahvistettiin aiemmin saatu tieto, etta Kuun pintakerroksen ylimmat 30 senttia eristavat seka Auringon aiheuttaman kuumenemisen paivalla etta jaahtymisen yolla[2]. Toisella kuukavelylla astronautit ajoivat noin tunnin ajan lanteen, 6,5 kilometrin paahan kuumoduulista. Paluumatkalla astronautit loysivat yllattaen oranssia lasimaista ainetta. Toisella pitkalla ajoretkella he ajoivat pohjoisten vuorten juurelle. Kuuautolla ajettiin yhteensa 30 kilometria. Kuussa miehisto liikkui 25 tuntia, mika oli pisin Kuussa vietetty aika. Astronautit toivat Maahan noin 120 kilogrammaa kivia. Naytteita otettiin muun muassa suurista kivenlohkareista[3]. Varsinkin kolmen viimeisen Apollo-laskeutumisen astronautit olivat patevia kenttageologiassa, koska heita oli siihen kouluttanut talla lennolla mukana ollut Harrison Schmitt.[4]

Lennon komentaja Cernan on kertonut piirtaneensa viimeiseksi ennen Kuun pinnalta poistumista tyttarensa Ashleyn nimikirjaimet Kuun tomuun. Han sanoi sita "surkean pieneksi hyvitykseksi siita, etta oli laiminlyonyt perhettaan avaruuslentojen takia."[5]

Lennon aikana tutkittiin muun muassa kosmisten sateiden visuaalista ilmiota, joka saa avaruuslentajat nakemaan spontaaneja valoilmioita.[6][7]

Apollo 17:n ottama kuuluisa kuva maapallosta, Sininen marmorikuula.

EVA - extra-vehicular activity

  • Cernan ja Schmitt - EVA 1
    • EVA 1 alkoi: 11. joulukuuta 1972 23.54.49 UTC
    • EVA 1 paattyi: 12. joulukuuta 7.06.42 UTC
    • Kesto: 7 tuntia, 11 minuuttia ja 53 sekuntia
  • Cernan ja Schmitt - EVA 2
    • EVA 2 alkoi: 12. joulukuuta 1972 23.28.06 UTC
    • EVA 2 paattyi: 13. joulukuuta 7.05.02 UTC
    • Kesto: 7 tuntia, 36 minuuttia ja 56 sekuntia
  • Cernan ja Schmitt - EVA 3
    • EVA 3 alkoi: 13. joulukuuta 1972 22.25.48 UTC
    • EVA 3 paattyi: 14. joulukuuta 5.40.56 UTC
    • Kesto: 7 tuntia, 15 minuuttia ja 8 sekuntia

Avaruuskavely

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]
  • Evans - EVA 4
    • EVA 4 alkoi: 17. joulukuuta 1972 20.27.40 UTC
    • EVA 4 paattyi: 17. joulukuuta 21.33.24 UTC
    • Kesto: 1 tunti, 5 minuuttia ja 44 sekuntia

Evans suoritti avaruuskavelyn aluksen ulkopuolella paluumatkalla Maahan.

Laskeutuminen Maahan

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Komentomoduuli America laskeutui 650 kilometria lounaaseen Samoansaarista, vain noin 640 metria ohi oletetun laskeutumispisteen. Miehistoa odottanut USS Ticonderoga oli sijoittunut 6,5 kilometrin paahan laskeutumiskohdasta.

  1. | Apollo 17 nssdc.gsfc.nasa.gov. Viitattu 29.6.2016. (englanniksi)
  2. | Westman: Vanha ja uusi Kuu, s. 144.
  3. | Whitehouse: Kuun elamakerta, s. 266.
  4. | Tiedeykkonen: Tiedeykkonen - Uuden ajan Kuustudio selvittaa: Mika Kuussa kiinnostaa yha edelleen? Google Podcasts. 45:35. Viitattu 15.10.2020.
  5. | Eugene Cernan dokumentissa The Last Man on the Moon 2014.
  6. | Osborne, W. Zachary; Pinsky, Lawrence S.; Bailey, J. Vernon: Biomedical Results of Apollo history.nasa.gov. Arkistoitu Viitattu 28.11.2017. (englanniksi)
  7. | Light Flashes Experiment ares.jsc.nasa.gov. 11.5.2014. Arkistoitu Viitattu 28.11.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]