Dark Mode

Siirry sisaltoon

Windows NT

Wikipediasta
Windows NT
Kehittaja Microsoft
Ytimen tyyppi hybridiydin
Suoritintuki Intel i860, x86-32, Alpha/32, MIPS, PowerPC, SPARC (ei julkaistu), Alpha/64 (ei julkaistu), IA64, x86-64, ARM
Infobox OKNimi-testi OK

Windows NT on Microsoftin kehittama kayttojarjestelmaperhe. Lyhenne NT tulee sanoista New Technology. Microsoftin kuluttajakayttoon tarkoitetuista DOS-pohjaisista Windows-kayttojarjestelmista poiketen NT:ssa oli moniajosovelluksia varten muistin suojaus, jonka ansiosta se oli niita luotettavampi. Windows NT oli korkean tason ohjelmointikieliin pohjautuva, useaa suoritinta tukeva, monen kayttajan kayttojarjestelma, joka oli ominaisuuksiltaan verrattavissa Unixiin.lahde? NT oli ensimmainen 32-bittinen Windows kun aiempi Windows 2.0 oli 16-bittinen.

Aiemmin Microsoft oli IBM:n alihankkijana OS/2-kayttojarjestelman kehitystyossa. Microsoft oli toimittanut IBM:lle graafiset kayttoliittymat kahteen ensimmaiseen versioon OS/2-kayttojarjestelmasta.

NT:n kehitys alkoi korvaajana OS/2 versiolle 2, mutta Windows 3.0:n menestys muutti suunnitelmia.[1] Microsoft palkkasi David Cutlerin elokuussa 1988 kehittamaan NT:n ja toi mukanaan useita VMS:n kehityksessa mukana olleita henkiloita.[2] NT:ssa esiintyvat suunnitteluperiaatteet ja paakonseptit esiintyivat jo Digitalin RSX-11M-kayttojarjestelmassa.[2] NT:n alkoi "OS/2 NT" -projektina ja tavoitteena oli sailyttaa OS/2:n Presentation Manager ohjelmointirajapinta.[2][1] Windows 3.0:n julkaisun jalkeen Win32 API:sta tuli sen paaasiallinen ohjelmointirajapinta ja yhteensopivuus 16-bittisen Windows 3.0 -rajapinnan kannassa oli tarkea tekija.[2]

Windows NT:n ensimmainen julkaistu versio kaytti sisaista versionumeroa 3.1.[3] Seuraavat julkaistut versiot olivat 3.5, 3.51 ja 4.0.[3]

Windows NT julkaistiin huhtikuussa 1993.[2] Windows NT 3.1 ei ollut kovin suosittu, muun muassa sen 12 MB:n keskusmuistivaatimusten vuoksi. NT 3.1 sisalsi oman Win32-sovellusrajapinnan lisaksi myos tuen 16-bittisille Windows/DOS- seka OS/2- ja POSIX-sovelluksille. NT 3.1 oli saatavissa Intel x86 -suorittimien lisaksi myos DEC Alpha- ja MIPS R4000 -arkkiehtuureille. Myohemmat versiot kuten NT 3.5 tai NT 3.51 eivat menestyneet kovin paljon paremmin. Eraan bugin vuoksi Windows NT 3.5 ei toiminut Intel Pentium -suoritinta uudemmilla suorittimilla[4]. Kesalla 1996 julkaistussa Windows NT 4.0:ssa oli Windows 95:n kayttoliittyman kaltainen kayttoliittyma, ja siita tuli ensimmainen suosittu Windows NT -versio. Sen tuki paattyi 30.6.2004, ja sita seuraavia kayttojarjestelmia Microsoft ei enaa myynyt NT-nimikkeella.

Microsoft kehitti ensimmaisen version Windows NT:sta Intel i860 -suorittimelle.[5]

Windows NT tukee sisaisesti Unicode-merkistoa. Sita varten kehitettiin uusi NTFS-tiedostojarjestelma IBM:n HPFS:n pohjalta. Jo Windows NT 3.1 tuki sisaisesti pitkia tiedostonimia DOS:in 8+3-merkkisten sijaan, mutta Windows 3.1:sta peraisin oleva NT 3.1:n kayttoliittyma ei mahdollistanut niiden kayttoa.

NT:n ja VMS:n yhtalaisyyksien vuoksi Microsoft maksoi Digitalille 65-100 miljoonaa dollaria, NT:lle lisattiin tuki Alpha-suorittimelle seka osapuolet tekivat promootio- ja koulutussopimuksia.[2]

NT:n ytimen on sanottu perustuvan Mach-mikroytimeen, mutta NT:n ydin on suurelta osin monoliittinen: laiteajurit seka suuri osa kayttojarjestelmasta ovat kaikki samassa ytimen osoitevaruudessa.[6][7][8][9] Ydinmoodissa suoritetaan Executive, itse ydin ja laiteajurit seka laitteiston abstraktiokerros (Hardware abstraction layer, HAL).[10] Lisaksi ikkunointi ja grafiikka suoritetaan ytimen tilassa.[10] Executiveen kuuluvat muistinhallinta, prosessien ja saikeiden hallinta, kayttajaoikeudet, laite-IO, verkkotoiminnot ja prosessien valinen kommunikaatio.[11] Lisana on tuki eri persoonallisuuksille kuten DOS, OS/2 ja POSIX-rajapinnat.[7][2][6]

Windows NT -julkaisut
Versio Jakelunimi Versiot Julkaisupaiva
3.1 Windows NT 3.1 Workstation, Server 27. heinakuuta 1993
3.5 Windows NT 3.5 Workstation, Server 21. syyskuuta 1994
3.51 Windows NT 3.51 Workstation, Server 30. toukokuuta 1995
4.0 Windows NT 4.0 Workstation, Server, Server Enterprise Edition, Terminal Server, Embedded 31. heinakuuta 1996
5.0 Windows 2000 Professional, Server, Advanced Server, Datacenter Server 17. helmikuuta 2000
5.1 Windows XP Starter, Home, Professional, Extended IA64, Media Center, Tablet PC, Embedded* 25. lokakuuta 2001
5.1 Windows FLP Fundamentals for Legacy Personal Computers 8. heinakuuta 2006
5.2 Windows XP 64-bit Edition Version 2003 28. maaliskuuta 2003
5.2 Windows Server 2003 Standard, Enterprise, Datacenter, Web, Small Business Server 24. huhtikuuta 2003
5.2 Windows XP Extended X64 25. huhtikuuta 2005
5.2 Windows Server 2003 R2 Standard, Enterprise, Datacenter, Web, Storage, Small Business Server, Compute Cluster 6. joulukuuta 2005
5.2 Windows Home Server N/A 16. heinakuuta 2007
6.0 Windows Vista Starter, Home Basic, Home Premium, Business, Enterprise, Ultimate* 30. tammikuuta 2007
6.0 Windows Server 2008 Standard, Enterprise, Datacenter, Web, Storage, Small Business Server 27. helmikuuta 2008
6.1 Windows 7 Starter, Home Basic, Home Premium, Professional, Enterprise, Ultimate* 22. lokakuuta 2009[12]
6.1 Windows Server 2008 R2 Foundation, Standard, Enterprise, Datacenter, Web Server, HPC Server, Itanium-Based Systems 22. lokakuuta 2009
6.1 Windows Home Server 2011 N/A 6. huhtikuuta 2011
6.2 Windows 8 Basic, Pro, Enterprise, RT 26. lokakuuta 2012 [13]
6.2 Windows Server 2012 Foundation, Essentials, Standard, Datacenter 4. syyskuuta 2012
6.3 Windows 8.1 Basic, Pro, Enterprise, RT 18. lokakuuta 2013
6.3 Windows Server 2012 R2 Foundation, Essentials, Standard, Datacenter 18. lokakuuta 2013
10.0 Windows 10 Windows 10 Home, Windows 10 Pro, Windows 10 Enterprise, Windows 10 Education, Windows 10 IoT Core, Windows 10 Mobile ja Windows 10 Mobile Enterprise 29. heinakuuta 2015
10.0/6.4(Preview) Windows Server 2016 N/A TBA
10.0 Windows 11 Windows 11 Home, Windows 11 Pro, Windows 11 Enterprise, Windows 11 IoT Enterprise, Windows 11 Education 5. lokakuuta 2021

* Myos K-, N- ja E-mallit liikenteessa joista K ei sisalla Messengeria, N ei sisalla Media Playeria ja E ei sisalla Internet Exploreria ja myyntipaketit, kuten esim. KNE, joka ei sisalla mitaan naista.

Ohjelmointikielet

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Suurin osa Windows NT:sta on ohjelmoitu C- tai C++-kielella, jonka lisaksi on pieni osa assembly-kielella.[14]

Yhteensopivuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

DOS-yhteensopivuuden vuoksi Windows NT:n mukana on ollut vuodesta 1993 lahtien NTVDM-komponentti (NT Virtual DOS Machine) 16-bittisien MS-DOS-ohjelmien suorittamiseen.[15] NTVDM on rajattu 32-bittisille IA-32-suorittimille ja se ei ole enaa tuettu x86-64 tai ARM-suorittimilla.[15]

  1. | a b Russinovich, Mark E. & Solomon, David A.: Windows Internals, s. 3. Microsoft.
  2. | a b c d e f g Mark Russinovich: Windows NT and VMS: The Rest of the Story 30.11.1998. ITPro Today. Viitattu 11.8.2019. (englanniksi)
  3. | a b Russinovich, Mark E. & Solomon, David A.: Windows Internals, s. 1. Microsoft.
  4. | Windows NT 3.5 Setup and the Pentium Pro Processor MS KB. Viitattu 01.05.2007.
  5. | https://www.realworldtech.com/intel-history-lesson/3/
  6. | a b Jim Mohr: Windows NT Basics 20.2.2014. Microsoft. Viitattu 10.9.2019. (englanniksi)
  7. | a b Silberschatz & Galvin & Gagne: Operating System Concepts Essentials (PDF) cs.columbia.edu. Arkistoitu 28.6.2016. Viitattu 10.11.2017.
  8. | User mode and kernel mode 20.4.2017. Microsoft. Viitattu 11.8.2019. (englanniksi)
  9. | Russinovich, Mark E. & Solomon, David A.: Windows Internals, s. 35. Microsoft. (englanniksi)
  10. | a b Russinovich, Mark E. & Solomon, David A.: Windows Internals, s. 36. Microsoft. (englanniksi)
  11. | Russinovich, Mark E. & Solomon, David A.: Windows Internals, s. 37. Microsoft. (englanniksi)
  12. | Mannila, Marko: Windows 7 myyntiin lokakuussa Digitoday. Viitattu 3.6.2009.
  13. | Windows 8 has reached the RTM milestone blogs.windows.com. Arkistoitu 25.12.2012. Viitattu 17.12.2012. (englanti)
  14. | Lesson 2 - Windows NT System Overview learn.microsoft.com. 20.2.2014. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  15. | a b NTVDM and 16-bit app support learn.microsoft.com. 17.11.2021. Viitattu 24.10.2022. (englanniksi)