Light Mode

Siirry sisaltoon

Perustulo

Wikipediasta

Perustulo on sosiaaliturvajarjestelman malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan saannollisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Se korvaisi kokonaan tai osittain syyperustaisen sosiaaliturvan eli tietyilla perusteilla maksettavat tuet. Perustulon maara ei vahene, vaikka saajan tulot nousisivat, mutta tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyoty peritaan takaisin verotuksella.

Perustuloa on kutsuttu myos kansalaistuloksi, kansalaispalkaksi seka yhteiskunnalliseksi osingoksi, joskaan ne eivat tarkoita tasmalleen samaa asiaa. On olemassa myos sellaisia perustulomalleja, jotka ovat sosiaalietuuksia korvaavia perusturvamalleja. Niiden valineet eivat ole ensisijaisesti finanssi- eli verohallinnollisiaselvenna, vaan liittyvat esimerkiksi perusturvauudistuksen yksinkertaistamiseen. Jotkut vasemmistolaiset kannattavat perustuloa jarjestelmana, joka lopettaa palkkaorjuuden; toisaalta jotkut oikeistolaiset kannattavat koko sosiaaliturvan korvaamista matalalla perustulolla[1].

Perustulon avulla on mahdollista yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja purkaa kannustinloukkuja.[2] Perustulo on ratkaisu siihen, etta tyota ja siten toimeentuloa tyosta ei riita kaikille[3]. Perustulon kayttoonottoa perustellaan muiden muassa pahenevalla teknologisella tyottomyydella eli ihmistyovoiman korvautumisella automaatiolla (robotit, tekoaly)[4]. Nick Srnicekin ja Alex Williamsin argumentin mukaan kapitalismin kyky (ja halukkuus) tarjota tyota kaikille on kriisissa, ja he esittavat ongelmaan ratkaisuksi perustuloa.[5]

Yleistuki tuottaa vastaavanlaisia hyotyja ja esitetaan usein perustulon vaihtoehtona.

Monetarismin kehittajana tunnettu Milton Friedman on kannattanut negatiivisen tuloveron muodossa toteutettua toimeentulon vahimmaistasoa. Perustuloliikkeen BIEN:in johtohahmo on Philippe van Parisj.[6] Elon Muskin mukaan automaatio ja robotit tyontavat ottamaan kayttoon perustulon.[7][8] Muskin mukaan tyopaikkojen menetykset ovat niin vakavia, etta valtion on otettava rooli kansalaisten toimeentulon varmistamisessa. Muskin mukaan perustulo on valttamaton.[9] Perustuloa ovat esittaneet ratkaisuksi myos Facebookin Mark Zuckerberg ja miljardoori Richard Branson.[10]

Ainoa maailman maa, jossa perustulo on kaytossa on Iran, jossa se on ollut kaytossa loppuvuodesta 2010.[11]

Perustulon kasitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille automaattisesti ja ehdoitta kuukausittain maksettavaa rahaa. Useimmissa perustulomalleissa kaikki ansaitut tulot olisivat verollisia ensimmaisesta eurosta alkaen. Itse perustulosta ei maksettaisi veroa. Yleensa perustulomalleissa veroprosentti on sama kaikissa tuloluokissa tai ainakin progressio on lieva.

Osittainen perustulo tarkoittaa perustuloa, joka ei kata minimitoimeentuloa. Useimmat konkreettiset Suomeen ehdotetut perustulomallit lahtevat siita, ettei perustulo voi olla niin suuri, etta silla yksinaan tulisi toimeen pitkaa aikaa, ja siksi naita malleja on kutsuttu osittaisiksi perustulomalleiksi. Naiden mallien ongelmana on, etta niissa perustulon paalle tarvitaan edelleen tarvehankintaista sosiaaliturvaa, jolloin jarjestelma ei ole yhta yksinkertainen kuin taydelliset perustulomallit. Osittainenkin perustulo kuitenkin yksinkertaistaisi Suomen sosiaaliturvajarjestelmaa huomattavasti.

Perustuloa on myos kutsuttu kansalaistuloksi ja kansalaispalkaksi, joista jalkimmaista on kaytetty tarkoittamaan hieman eri asiaa. Esimerkiksi Jan Otto Anderssonin teksteissa kansalaispalkka on perustulon kaltainen tuki, mutta se maksetaan vain, jos kansalainen tekee hyodyllista tyota. Tallaista tyota olisi toiminta kolmannen sektorin jarjestoissa. Kansalaispalkka voisi olla suurempi kuin pelkka kaikille automaattisesti maksettava perustulo tai kansalaistulo. Kansalaispalkan ideana on aktivoida ihmisia toimimaan kansalaisyhteiskunnassa.

Osallistumistuloksi on kutsuttu mallia, jossa perustuloon liittyy erilaisia ihmisen aktiivisuuteen liittyvia ehtoja (kuten kansalaispalkassa). Taloustieteilija Anthony Atkinson loi kasitteen ehdottamalla osallistumistuloa (participation income) vain niille, jotka voivat osoittaa olevansa toissa, hakevansa toita, olevansa tyokyvyttomia tai osallistumalla erilaisiin hoito- ja kansalaisjarjestotehtaviin.

Yhteiskunnallinen osinko on perustulosta kaytetty termi, joka viittaa siihen, etta kaikilla kansalaisilla on oikeus saada osuutensa yhteiskuntamme aiempien sukupolvien tyolla kootusta kansallisomaisuudesta ja tuottavuuden kasvusta.

Negatiivinen tulovero on Milton Friedmanin kehittama verotuksen ja automaattisen tulotuen yhdistelma. Tassa mallissa maaritellaan tietty kuukausittainen verotettavan tulon alaraja. Kaikista sen summan alle jaavista ansioista maksetaan ansioiden paalle tulotukea eli negatiivista veroa. Kaikista summan ylittavista tuloista maksetaan normaalia veroa. Tassa mallissa rajaveroprosentti on yleensa sama kaikissa tuloluokissa.[12]

Thomas Paine.

Varhainen perustuloa muistuttavan idean kannattaja oli Thomas Paine (1737-1809), joka hahmotteli ajatusta pamfletissaan Agrarian Justice vuodelta 1795. Painen mukaan jokainen viljellyn maan haltija oli yhteisolle velkaa, silla han oli syrjayttanyt kaikki muut ihmiset heille luonnostaan kuuluvilta mailta ja nain saattanut heidat kurjuuteen. Siita hyvasta hanen tuli maksaa korvaus. Keratyt varat koottaisiin yhteiseen rahastoon, josta maksettaisiin kaikille kansalaisille kertakorvaus heidan 21 vuotta tayttaessaan. Lisaksi sokeat, rammat ja 50 vuotta tayttaneet saisivat pienemman summan joka vuosi. [13]

Erilaisia sosiaalisen tai kansallisen osingon ajatuksia esitettiin pitkin 1800- ja 1900-lukua eri taloustieteilijoiden ja sosiologien kirjoituksissa. Huomattavimpana Oxfordissa professorina toimineen G. D. H. Colen 1930-luvun kirjoitukset ja taloustieteilija James Meaden monet kirjat 1930-luvulta 1990-luvulle.lahde?

Sosiaalinen osinko (social credit) sai laajaa kannatusta brittimajuri Clifford Douglasin ideoimana. Siina esitetaan, etta kaikille kansalaisille kuuluu osuus kansallisesta varallisuudesta. Ajatuksena oli lisata kansalaisten ostovoimaa jakamalla heille rahaa. Laman ja tyottomyyden vaivaamalla 1930-luvulla ajatus kasvoi kansanliikkeeksi, joka osallistui vaaleihin monissa maissa. Eniten menestysta puolue sai Kanadassa. Ajatus perustulosta kysynnan lisaajana hautautui kuitenkin keynesilaisten, valtion roolia korostaneiden ideoiden varjoon.lahde?

Perustulomallista vakavimman ehdotuksen teki Isossa-Britanniassa liberaalipoliitikko Juliet Rhys-Williams vuonna 1943. Se jai kuitenkin toteuttamatta, kun brittilainen sosiaaliturvajarjestelma rakennettiin William Beveridgen ideoiden pohjalta syy- ja ansioperustaiseksi. Samankaltaisia malleja toteutettiin useimmissa lantisissa teollisuusmaissa.[14]

Perustulomallit nousivat uudelleen keskusteluun, kun keynesilaisyytta alettiin kyseenalaistaa taloustieteessa. Yhdysvalloissa presidentti Richard Nixonin hallinto esitteli laajoja uudistuksia maan sosiaaliturvaan. Ideoiden takana oli Milton Friedman ja hanen muotoilema negatiivinen tulovero. Negatiivista tuloveroa kokeiltiin neljassa eri projektissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuosina 1968-1982.[15] Friedman popularisoi ideansa vuonna 1962 kirjassaan Capitalism and Freedom.lahde?

Martin Luther King, Jr. vaati koyhyyden havittamista joko perustulon tai tyotakuun avulla kirjassaan Tasta eteenpain - sekasorrosta yhteyteen (1967).[16]

Friedman argumentoi negatiivisen tuloveron puolesta Yhdysvaltain kongressille ja Richard Nixonille 1970-luvulla. Kongressi teki uudistuksesta lakialoitteen, mutta aloitteeseen liitettiin poikkeavia elementteja, jotka saivat hanet vastustamaan lakialoitetta. Lopulta kongressi ei hyvaksynyt esitysta[17]. Lopputuloksena liittovaltion Earned Income Tax Credit tukee tuhansilla dollareilla matalapalkkaisia, mutta tyottomille seka erityisryhmille on erillisia tukiohjelmia, jotka aiheuttavat tulokuoppia. Samanlainen palkkatuki on otettu kayttoon myos monissa muissa maissa, kuten Suomessa.lahde?

Kanadassa tehtiin 1974-1979 MINCOME-kokeilu Dauphinissa, Manitobassa. Kokeilussa 30 prosentille kaupungin asukkaista annettiin 15 000:n Kanadan dollarin turvattu vuositulo (guaranteed annual income).[18][19]

Kanadassa liberaalihallituksen asettama komissio ehdotti negatiivisen tuloveron kayttoonottoa vuonna 1985, mutta valtaan nousseet konservatiivit pitivat ehdotusta liian kalliina ja jattivat sen toteuttamatta.lahde?

Brittilaiset ekonomit Guy Standing ja Hermione Parker ovat kehittaneet erilaisia perustulomalleja. Erityisesti Parkerin konkreettiset laskelmat osittaisen perustulon vaihtoehdoista ja kustannuksista ovat vaikuttaneet useisiin viimeaikaisiin perustulomalleihin. Naita malleja on ehdotettu otettavaksi kayttoon Isossa-Britanniassa, mutta ehdotukset eivat ole saaneet poliittista tukea.[17]

Belgialainen ekonomisti Philippe van Parijs on perustellut perustuloa marxilaisin perustein. Han kannattaa perustuloa, jonka maaraa kohotettaisiin vahitellen yhdessa verotuksen kanssa, niin etta ihmiset saisivat lopulta lahes kaikki tulonsa perustulosta. Nain saavutettaisiin kommunismi, eli yhteiskunta, jossa jokainen antaisi kykyjensa mukaan ja saisi tarpeittensa mukaan. Palkkatyo lakkaisi ja tyota tehtaisiin lahinna harrastuksena. Parijs nakee, etta nyky-yhteiskunnassa tyosta on tulossa harvojen etuoikeus ja joidenkin tyossakayvien haluttomuus huolehtia tyota tekemattomista muistuttaa 1800-luvun kapitalistien haluttomuutta ratkaista tyolaisten koyhyyden kysymys. Mitaan vallankumousta tai sosialismia Parijsin "kapitalistinen tie kommunismiin" ei edellyttaisi. Sittemmin Parijs on vaimentanut marxilaisia perusteluita perustulolle.[20]

Iranissa Mahmud Ahmadinezadin hallinto otti kayttoon perustulon loppuvuodesta 2010. Samassa yhteydessa leikattiin bensiinin, ruoan ja eraiden palveluiden tukiaisia. Vuosina 2007-2008 kansalaisille jaetut epasuorat tukiaiset olivat arviolta 27 prosenttia bruttokansantuotteesta ja kooltaan 77,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria[21]. Iranin kokemuksia perustulosta on kaytetty tutkittaessa sen vaikutuksia tyomarkkinoihin.[22][23]

Sveitsissa 5. kesakuuta 2016 jarjestettiin kansanaanestys perustulon tekemisesta perustuslailliseksi oikeudeksi. Perustulon tasoksi oli maaritelty 2 500 Sveitsin frangia kuukaudessa. Ennen aanestysta aiheesta oli kayty keskustelua nelja vuotta ja huhtikuussa jarjestetty kysely osoitti perustulon kannatukseksi noin 40 prosenttia. Kansanaanestyksessa 76,9 prosenttia vastusti ja 23,1 prosenttia kannatti.[24][25]

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2016 demokraattipuolueen presidenttiehdokas Hillary Clinton olisi halunnut sisallyttaa kaikille yhdysvaltalaisille maksettavan perustulon vaaliohjelmaansa. Clintonin mielesta perustulon idea on kiehtova. Clinton ei kuitenkaan saanut perustulon matematiikkaa toimimaan ja jatti perustulon vaaliohjelman ulkopuolelle.[26]

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2020 demokraattipuolueen presidenttiehdokas Andrew Yang kampanjoi 1 000 Yhdysvaltain dollarin kuukausittaisella perustulolla. Yang kutsuu perustuloa "Freedom Dividendiksi" ja mainitsee etta aluksi perustulo loisi 4,5 miljoonaa uutta tyopaikkaa kulutuskysynnan kasvun kautta.[27]

700 euron perustulo ei kannustaisi tyontekoon, koska sen rahoittaminen vaatisi verotuksen kiristamista, osoitti VM:lle tehty mikrosimulaatio vuonna 2019.[28]

Perustulo heikensi tyollisyytta

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Satunnaiskokeessa perustulo 1000 $/kk vahensi seka saajien muita tuloja (1500 $/v.), tyomarkkinoille osallistumista (2 %-yksikkoa) ja tyotunteja (1,4 h/viikko) verrattuna kontrolliryhmaan. Puolisoidenkin tyomarkkinoille osallistuminen heikkeni vastaavasti. Ei ollut vaikutusta tyollistymisen laatuun, inhimilliseen paaomaan panostamiseen tai muuhun tuottavaan toimintaan, mutta vapaa-aika ja liikenteessa oleminen lisaantyivat.[29]

Terveyteen ei vaikutuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Mitaan merkkeja terveyden paranemisesta ei loytynyt kyselyissa eika mittauksissa, vaikka alussa stressi vaheni ja sairaaloiden ja paivystyksen kaytto lisaantyi. Hyvinkin pienet parannukset voidaan tulosten perusteella sulkea pois merkitsevalla varmuudella. Sama koskee mielenterveytta, toisen vuoden kohdalla hyvinkin pienia parannuksia. Uni, fyysinen aktiivisuus ja monet muut mittarit tuottivat nollatuloksen. Matalatuloisista oli muodostettu satunnaisesti koeryhma ja vertailuryhma.[30]

Argumentteja perustulon puolesta ja vastaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Perustuloa puolustetaan muun muassa seuraavilla vaitteilla:

  • Perustulo takaisi minimitoimeentulon ja poistaisi koyhyytta. Tama argumentti koskee erityisesti kehitysmaita.[31]
  • Aiemmin ihmistyota vaativat toiminnot korvataan roboteilla, automaattisilla jarjestelmilla ja muilla teknisilla parannuksilla - tata ilmiota on kutsuttu esimerkiksi termeilla automaatio ja robotisaatio. Saavutetut hyodyt tulee jakaa kaikkien kesken[32], jolloin nykyisenkaltaisen palkkatyon muutos voi alkaa.[33][34]
  • Perustulo selkeyttaisi suomalaista sosiaaliturvaa. Nykyiset kasitteet saattavat johtaa harhaan etenkin niita, jotka ovat suurimman avun tarpeessa. Toisaalta nykyinen jarjestelma taas tarjoaa paljon mahdollisuuksia keinotella tukea vaarin perustein.[35]
  • Perustulo antaisi kansalaisille mahdollisuuden paattaa omasta elamastaan. Tyonteko toisi kaikissa tapauksissa lisaa tuloja ja hyvinvointia eika uhkaisi taloutta, kuten nykyisessa jarjestelmassa voi kannustinloukkujen takia kayda. Perustulo antaisi ihmisille mahdollisuuden kehittaa itseaan tai tehda tyota joustavasti eri elamantilanteissa.[36]
  • Perustulo edistaisi luovuutta, lisaisi yritteliaisyytta, alentaisi riskinoton kynnysta seka lisaisi luottamusta ja mahdollisuutta yhteistoimintaan. Se vahentaisi tyottomyytta, koska se tekisi osa-aikaisen tyonteon kiinnostavammaksi ja kannattavammaksi.[37].
  • Perustulo lopettaisi kansalaisten noyryyttamisen. Esimerkiksi opiskelija, tyoton, kotiaiti ja elakelainen voisivat entista enemman vaikuttaa elamantilanteeseensa. Perustulon ansioita voisi olla luovuuden vapautuminen, tasa-arvon kasvu ja vapaa-ajan lisaantyminen. Ihmisten vapaus yleensakin lisaantyisi ja se edistaisi henkista hyvinvointia: esimerkiksi vanhemmat voisivat ratkaista tyonteon ja perheesta huolehtimisen suhteen nykyista joustavammin.[36]
  • Maaraaikainen tai osa-aikainen tyonteko ei olisi uhka, vaan jopa mahdollisuus. Viranomaisten tarve sosiaalialalla vahenisi, ja tama toisi helpotusta vaeston ikaantymisen myota uhkaavaan tyovoimapulaan. Ulkomaisen tyovoiman varvaaminen ainakin EU:n alueelta saattaisi sekin helpottua.[36]
  • Hallinnollinen kontrolli ja ihmisten riippuvuussuhde hallinnosta on jo itsessaan noyryyttavaa. Tilannetta pahentaa se, etta ihmisen arvo maaraytyy tyomarkkina-aseman mukaan mutta "kunnollisia" tyopaikkoja ei kuitenkaan riita kaikille. Kun toimeentulo olisi kansalaisen perusoikeus, siihen ei lyotaisi kielteista leimaa.[38]
  • Perustulo olisi helpompi hahmottaa kuin nykyinen sosiaaliturva. Esimerkiksi tyoton voisi olla varma omasta rahatilanteestaan, koska tukia ei jalkikateen perittaisi takaisin. Kukaan ei joutuisi vaikeuksiin tukipaatoksia odottaessaan, vaan rahaa tulisi tietty maara joka kuukausi.[39]
  • Vahentamalla valtion byrokratiaa saataisiin aikaan suuret saastot.
  • Edistaisi jaljella olevien tyotehtavien nopeaa automaatiota, kun tyonteko ja toimeentulo on eriytetty.[5]
  • Parantaisi perheen ruokahuollon varmuutta.[40]
  • Mahdollistaa suunnitella elamaa eteenpain.[18]
  • Voisi vahentaa koyhyyteen liittyvaa sairastavuutta, kuten stressia, korkeaa verenpainetta, kakkostyypin diabetesta jne.[41]
  • Voisi aiheuttaa 8,5 prosentin vahentymisen sairaalakaynneissa etenkin tapaturmien, loukkaantumisten ja mielenterveyden osalta.[19]
  • Kasvattaisi sosiaalista koheesiota.[42]
  • Vahentaisi toisen henkilon seksuaaliseen hyvaksikayttoon perustuvia parisuhteita (tyypillisesti sellaisia jossa mies tukee naista taloudellisesti).[43]
  • Vahentaisi prostituutiota (eraan tutkimuksen mukaan 92 % prostituoiduista haluaisi luopua prostituutiosta, mutta eivat pysty rahan tai ruoan vuoksi).[44]
  • Vahentaisi rikollisuutta.[42][45]
  • Kasvattaisi taloutta. Rahoittamalla taysin valtionvelkaa ottamalla 1 000 Yhdysvaltain dollarin suuruinen kuukausittainen perustulo johtaisi bruttokansantuotteen kasvamiseen Yhdysvalloissa 12,56 prosentilla kahdeksan vuoden kuluessa.[46]
  • Vaikuttaisi yrittajyyteen siihen kannustavasti ja mahdollistaisi riskipitoista innovatiivisuutta.[47]

Perustuloa vastustetaan muun muassa seuraavilla vaitteilla:

  • Perustulo ei "lisaisi sosiaalista paaomaa" tai "yhteiskunnallista koheesiota".[48]
  • Terveen ja taysi-ikaisen tulisi olla ensisijaisesti vastuussa itsestaan ja hyvinvoinnistaan.[49]
  • Perustulo antaisi opiskeluhaluttomille nuorille, elamassa syrjaytyneille, mielenterveydeltaan jarkkyneille ja muille vastaaville ryhmille mahdollisuuden elaa siten, etta kenenkaan ei tarvitsisi kiinnittaa heihin huomiota.[49]
  • Perustulo vahentaisi tyonteon arvoa, koska tuloa maksettaisiin riippumatta siita tekeeko henkilo tyota vai ei. Ainoastaan tyo luo uutta hyvinvointia jaettavaksi. [50]
  • Perustulo saatettaisiin asettaa liian korkealle, jolloin matalapalkkaisten toiden kysynta vahenisi
  • Perustulosta syntyisi paljon kustannuksia: SDP:n mukaan eras perustulomalli vaatisi yli kymmenen miljardia euroa lisaa rahaa perustulon maksamiseen kaikille taysi-ikaisille suomalaisille.[49]
  • Perustulo olisi jonkinlainen "aikuisten lapsilisa", jonka turvin olisi mahdollista jatkaa miellyttavaa opiskelijaelamaa keski-ikaan.[35]
  • Antaisi yhteiskuntamoraalisesti vaaranlaisen viestin[51]
  • Ristiriidassa yleisesti hyvaksytyn protestanttisen tyoetiikan kanssa[52]
  • Kotirouvayhteiskunnan kasvu.[53]

Keskustelua maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Etela-Afrikassa suurin oppositiopuolue Democratic Alliance on vuodesta 2000 lahtien kannattanut perustuloa tyomarkkinoiden voimakkaan vapauttamisen kanssa. Hallitseva puolue African National Congress on vastustanut perustuloa, vaikka sen jasenten ja liittolaisten keskuudessa onkin kannatusta.[54]

Israelin keskuspankki on suositellut perustuloa Israelin parlamentille.[55] Israelissa on kaytossa matalapalkkaisten tukia, mutta niita ei ole yhdistetty tyottomyys- ja muihin tukiin.

Berliinilaisen Hertie School of Governance -korkeakoulun professori Claus Offe arvioi, etta perustulo sopii huonosti yhteen uusklassisen talousopin kanssa. Tama ideologia onkin hanesta jo aikansa elanyt. Markkinaliberalistinen kasvuajattelu ei ole hanen mielestaan koskaan toiminut kaytannossa, mutta ongelmien on oletettu johtuvan vain siita etta mallia ei ole sovellettu tarpeeksi johdonmukaisesti. Niinpa ongelmia on yritetty ratkaista sijoitusmyonteisemmalla talouspolitiikalla ja sosiaali- ja tyovoimakuluja leikkaamalla. Vasemmistopuolueetkin ovat tehneet myonnytyksia ja toivoneet sen edistavan tyollisyytta. Tulos on kuitenkin saattanut olla jopa aiottua painvastainen, esimerkiksi silloin kun irtisanomiset ovat nostaneet osakekursseja. Claus Offe pitaa siksi perustuloa ainoana keinona, jolla kansalaisten aktiivisuutta voidaan lisata ilman etta tyon tuottavuus karsii. Perustulon toimivuudesta ei kuitenkaan voi olla taysin varma, ennen kuin erilaisia malleja kokeillaan. Perustuloon voitaisiin Offen mukaan kuitenkin siirtya asteittain, ilman etta koko tyomarkkina- ja sosiaalisysteemia uudistetaan kerralla.[56]

Ylen artikkelin mukaan[57] Suomessa tehtava kokeilu on herattanyt runsaasti huomiota maailmalla vuonna 2017.[58][59][60]

Matt Bruenigin mukaan Yhdysvalloissa rikkain yhden prosentin vaestonosa saa jo "perustulon" paaomatulojen muodossa. Bruenig korostaa etta passiivinen tulo joka on irrallaan tyonteosta on siis jo olemassa. Yhdysvalloissa 30 prosenttia kansantulosta paatyy paaomatuloina paaoman omistajille. Bruenigin ajatuksen mukaan paaomatulot pitaisi vain jakaa tasaisesti kaikille kansalaisille sen sijaan etta ne paatyvat vain joillekin.[61][62]

Perustulo ei ratkaise ihmisen elaman tarkoitukseen, sosiaaliseen statukseen ja omaan identiteetiin liittyvia ongelmia. Tahan asti tyopaikat ja tyo ovat tarjonneet ihmisille juuri naita asioita.[63]. Teknologinen tyottomyys ja perustulon varassa elaminen saattavat aiheuttaa ihmisille eksistentiaalisen kriisin.[64]

Alaskan luonnonvaroista jaettu osinko ei ole saanut ihmisia lopettamaan tyontekoa ja jaamaan tyovoiman ulkopuolelle. Osa-aikatyon suosio on kasvanut.[65] Osa-aikatyon tekeminen lisaa tutkimusten mukaan aitien onnellisuutta kokopaivaiseen kotiaitiyteen ja kokopaivaiseen tyontekoon verrattuna[66].

Vuonna 2016 sijoittaja Bill Gross on esittanyt mielipiteen, etta tulevaisuudessa rahaa kannattaisi ehkapa kayttaa vallankumoukselliseen perustuloon. Grossin mukaan poliitikoiden tarjoamat ratkaisut uudelleenkoulutuksesta ja koulutuksesta eivat synnyta talouskasvua eika hyvia tyopaikkoja opiskelijoille. Grossin mukaan nelivuotinen yliopistokoulutus tekee vain ihmisista parempia Jeopardyssa, ja tyopaikkoja syntyy koulutusalalle. Grossin mukaan ihmiset tarvitsevat toimeentuloa, ja hanen mukaansa jos perustulo kuulostaa sosialismilta, niin ihmisten pitaisi tottua siihen. Gross myos esitti helikopterirahaa kannattavan mielipiteen.[67]

Gianis Varoufakis kannattaa perustuloa. Hanen mielestaan sita ei voi kuitenkaan toteuttaa verottamalla tyontekijoita. Han ei kannata perustuloa, jossa tavalliselle kansalaiselle annettava tulonsiirto perustuu toiselta kansalaiselta tyotulosta verotettuun osaan. Varoufakiksen mukaan perustulo taytyy rahoittaa paaomasta ja perustulon pitaa olla universaali oikeus paaomatuloon.[68]

Yuval Noah Hararin mielesta on ongelmallista etta perustulo on kansallinen ratkaisu. Hararin mukaan automaatiovallankumouksen myota teknologisesta tyottomyydesta karsivat eniten matalamman tulotason maat, kuten Honduras tai Bangladesh. Hararin mukaan vain rikkailla mailla on varaa perustuloon, ja rikkaiden ja koyhien maiden ero tulee kasvamaan.[69][70]

Taloustieteilija Joseph Stiglitz sanoi vuoden 2017 lopulla BBC:n haastattelussa, etta perustulon sijaan Skotlannin hallituksen pitaisi ensisijaisesti keskittya tulonsiirtojen priorisointiin heille jotka tarvitsevat niita eniten, tyopaikkojen luontiin jotta jokaiselle joka haluaa tyopaikan on saatavilla tyopaikka seka elamiseen riittavan palkan varmistamiseen heille jotka tyoskentelevat kokopaivaisesti. Stiglitz ajattelee, etta tulonsiirrot pitaa kohdistaa niita tarvitseville eika jakaa tasaisesti kaikille. Stiglitz pitaa kuitenkin perustuloa teknologisen tyottomyyden ratkaisuna, mutta painottaa etta perustulo ei ole kokonaisvaltainen ratkaisu teknologiseen tyottomyyteen.[71]

Maailmanpankin vuoden 2019 World Development Reportissa mainitaan tyon muuttuva luonne ja raportissa mainitaan uusi yhteiskuntasopimus ja yhtena vaihtoehtona esitetaan perustulo. Perustulosta myos mainitaan etta se on testaamaton ja taloudellisesti haastava kehitysmaille.[72]

Keskustelu Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Kiinnostusta ja pilottikokeita maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Suomen perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Suomen perustulokokeiluissa 2 000 henkiloa sai vastikkeettoman 560 euron kuukausisumman tyottomyyskorvauksen sijaan ajanjaksolla 1.1.2017-31.12.2018.[73][74] Kokeilu heratti valittomasti kansainvalista huomiota. Ensimmaisen kokeiluvuoden aikana perustulo ei lisannyt osallistujien tyollisyytta verrattuna verrokkiryhmaan.[75] Verrokkeihin verrattuna he tunsivat kuitenkin terveytensa paremmaksi ja olivat vahemman stressaantuneita.[76][77]

Hollannin perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Hollannissa on vuonna 2001 otettu kayttoon noin 150 euron kuukausittainen perustulo, joka maksetaan "veronpalautuksen" nimella kuukausittain kansalaisille kaikissa perheissa, joissa on vahankaan ansiotuloja.[78] Tyottomyysturvan saajat eivat kuitenkaan saa tata perustuloa.[79] Uudistuksen yhteydessa siirrettiin verotuksen painopistetta ymparisto- ja kulutusveroihin.[78]

Intian perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Intiassa ollaan kiinnostuneita perustulosta keinona vahentaa koyhyytta. Intiassa on tehty kolme perustulopilottia[80]. Intiassa aiotaan suorittaa pilotteja ennen kuin paatos maanlaajuisesta perustulosta tehdaan. Valtiovarainministerion paaneuvonantaja Subramanian sanoo etta perustulo pudottaisi koyhyyden 0,5 prosenttiin ja perustulo maksaisi 4-5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Subramanian mukaan perustulo edistaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja antaa voimaa maan koyhille. Paaasiassa keskiluokkaisille annettavat ruokaan, polttoaineisiin ja lannoitteisiin annettavat tuet maksavat 5 prosenttia bruttokansantuotteesta.[81] Vuosina 2011-2012 useissa Intian kylissa toteutettiin perustulokokeilu,[82] koska hallitus on ehdottanut taattua perustuloa kaikille kansalaisille.[83] Havaittiin, etta perustulo nosti alueella nuorten koulutustasoa 25 %.[84]

Israelin perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Israelissa vuonna 2018 voittoa tavoittelematon hanke GoodDollar aloitti globaalin taloudellisen kehyksen rakentamisen kestavan ja skaalautuvan yleisen perustulon tarjoamiseksi uuden digitaalisen lohkoketju-omaisuustekniikan avulla. Voittoa tavoittelemattoman organisaation tavoitteena on perustaa vertaisrahansiirtoverkko, jossa rahaa voidaan jakaa yleisen perustulon periaatteiden mukaisesti eniten apua tarvitseville sijainnista riippumatta. Projekti kerasi eTorosta miljoona dollaria.[85][86]

Kanadan perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Kanadassa Ontarion provinssin hallitus kaynnisti kolmivuotisen perustulokokeilun vuonna 2017[87]. Perustuloa kokeiltiin 4 000 henkilolla, jotka olivat tuettuja tai matalatuloisia[88]. Osanottajille maksetun perustulon maara vaihteli alle 700 dollarista yli 2 000 dollariin kuukaudessa[87]. Kokeilussa oli maara tarkastella muiden muassa sita, minkalaisia vaikutuksia perustulolla olisi henkiloiden terveyteen ja lasten koulutukseen kolmen vuoden aikana[88]. Mutta vuoden 2018 vaaleissa valtaan astui uusi hallitus, joka keskeytti kokeilun jo vuoden kuluttua vaittaen sen osoittautuneen epaonnistuneksi[87]. Perustulon maksatus paattyi maaliskuussa 2019[87]. Uusi hallitus keskeytti myos kokeilun arvioinnin[87]. McMaster-yliopiston rahoittamassa kyselytutkimuksessa havaittiin kuitenkin useimpien kokeiluun osaa ottaneiden kohdalla parannuksia terveydessa ja erityisesti henkisessa hyvinvoinnissa, samoin kuin tyomarkkinoille osallistumisessa, ravitsemuksessa, asumisolosuhteissa, taloudellisessa tilanteessa ja sosiaalisissa suhteissa[87]. Perustulo myos vahensi terveydenhuoltopalveluiden kayttoa[87]. Monet perustuloa saaneet siirtyivat parempiin tyopaikkoihin ja neljannes haastatelluista aloitti opiskelun[87]. Perustulo ei parantanut vammaisten tyollistymista, mutta hekin kertoivat kokeilun myota parantuneesta terveydesta ja entista paremmista elinolosuhteista[87].

Kenian perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

GiveDirectly-kokeilu vahavaraisessa Nairobin kylassa, Keniassa, on marraskuusta 2017[89] lahtien yksi pisimmista perustulo-projekteista, jonka on maara toimia 12 vuoden ajan.[90][91]

Abhijit Banerjeen johtaman tutkimusryhman valiraportti julkaistiin syyskuussa 2023. [92]

Namibian perustulokokeilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]
Omitara, Namibia

Namibiassa on vuodesta 2008 kokeiltu 100 Namibian dollarin (noin kymmenen euron) kuukausittaista perustuloa Otjiveron kylassa. Kokeilun takana on Basic Income Grant Coalition, johon kuuluu Namibian evankelis-luterilainen kirkko, ammattiyhdistysjarjestoja seka Labour Resource and Research Institute.[93] Projektin rahoittajina toimivat Saksan evankelinen kirkko, namibialaiset kansalaisjarjestot ja yksittaiset tukijat ympari maailmaa. Kahden vuoden jalkeen kylan lapset eivat enaa kaytannossa karsineet nalasta, kun ongelma koski ennen kokeilua noin puolta lapsista, 90 prosenttia lapsista suoritti peruskoulua (kun ennen vastaava maara oli 40 prosenttia) ja paikallisen terveyskeskuksen kayttajamaara nelinkertaistui. Uusia taloudellisia toimia syntyi, esimerkiksi naisen perustama leipomo ja miesten aloittama tiilituotanto. Poliisitilaston mukaan salametsastys ja puuvarkaudet laskivat 60 prosentilla. Seudun valtasuhteet alkoivat muuttua, kun naisten asema parantui ja kylalaiset kohtasivat valkoiset farmarit itsevarmemmin. Vastatoimena juopotteluun kylalaiset perustivat komitean, joka antaa neuvoa rahankaytossa, kapakat ovat maksupaivana suljettuina ja lasten perustulo maksetaan paasaantoisesti naisille. Negatiivinen vaikutus oli muuttoliike muualta: kun kokeilun alussa Otjiveron kylassa asui 1 100 ihmista, kahden vuoden aikana kylaan muutti arviolta 100-200 ihmista (yleensa sukulaisia, jotka eivat saaneet omaa perustuloa). Namibian hallitus ei ole jatkanut projektia, vaikka osa ministereista on henkilokohtaisesti tukenut sita. Valtion verovirasto oli ennen kokeilua suositellut maanlaajuista perustuloa koyhyyden vahentamiseksi.[94]

Ugandan perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Voittoa tavoittelematon jarjesto kaynnisti tammikuussa 2017 Ugandan Fort Portalin kylassa projektin nimelta Eight. Se tarjoaa tuloja 56 aikuiselle ja 88 lapselle mobiilimaksamisen avulla.[95]

Yhdysvaltojen perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Alaskassa mineraalivaroista kertyneita tuloja kerataan rahastoon, jonka tuotosta maksetaan vuosittaista osinkoa jokaiselle koko kalenterivuoden ajan osavaltiossa asuneelle hakijalle[96]. Nimella Permanent Fund Dividend kutsuttua vuosittaista tuloa on maksettu vuodesta 1982[97]. Henkea kohden maksettava summa vaihtelee vuosittain[97]. Vuonna 2008 summa oli 3 269 dollaria, vuonna 2012 se oli 878 dollaria[97], ja vuonna 2015 se oli 2 072 dollaria[96].

Austinissa 135 pienituloista perhetta sai 1000 dollaria kuussa vuosina 2022-2023 jarjestetyssa kokeilussa.[98] Perheet kayttivat saamansa rahan enimmakseen asumismenoihin[99]. Jotkut vahensivat tyossakayntia voidakseen opiskella tai hoitaa lapsiaan, kun taas jotkut lisasivat tyossakayntia onnistuttuaan ratkaisemaan liikkumisongelmiaan[99]. Ruokaturva parani[99]. Mielenterveysongelmat lievittyivat, mutta pahenivat jalleen siina vaiheessa, kun kokeilun tiedettiin olevan loppumassa.[99]

Minneapolisissa jarjestettavassa kokeilussa 200 pienituloista perhetta saa 500 dollaria kuukausittain kahden vuoden ajan. Ensimmaisen vuoden jalkeen saajien ei oltu havaittu tekevan vahemman tyota kuin ennen. Saajilla oli parempi mielenterveys, vakaampi talous ja korkeampi ruokaturva kuin vastaavassa tilanteessa olleilla kotitalouksilla, jotka eivat saaneet rahaa. Saajat kayttivat rahan enimmakseen ruokaan ja vuokranmaksuun.[100]

Baltimorelaisessa pilottihankkeessa 200 nuorten vanhempien perhetta saa 1000 dollaria kuussa kahden vuoden ajan. Kyselyjen mukaan osanottajat ovat kayttaneet rahansa laskuihin, auton kuluihin, ruokaostoksiin ja lasten hoitoon.[101]

Denverissa 800 pienituloisinta perhetta saa 1000 dollaria kuussa vuodesta 2022 alkaen[102].

Los Angelesin ja San Franciscon alueilla 100 koditonta sai 750 dollaria kuussa vuoden ajan. Ohjelma vahensi kodittomuutta. Saajat kayttivat rahasta suurimman osan ruokaan, sitten asumiseen, liikkumiseen, vaatteisiin, terveydenhoitoon ja muihin kuluihin. Vain kaksi prosenttia rahasta kaytettiin tupakkaan, alkoholiin tai huumeisiin.[103]

Ensimmainen Yhdysvaltojen kaupunki, jossa kokeiltiin perustuloa oli Kaliforniassa sijaitseva Stockton[104]. Stocktonissa on 315 000 asukasta[104]. Heista 130 sai 500 dollaria kuukaudessa vuoden 2019 helmikuusta lahtien puolentoista vuoden ajan[105]. Kokeilu on kaupungin 27-vuotiaan pormestarin idea[104]. Se tunnettiin nimella SEED[106]. Koronakriisin kansalaisille tuottamien vahinkojen vuoksi kokeilua pidennettiin vuoden 2021 tammikuuhun saakka[106].

Havaijin osavaltion lainsaatajat ovat aanestaneet syyskuussa 2017 perustulokokeilun puolesta. Havaijilla ihmiset tyoskentelevat maatalouden ja palveluiden parissa. Pikaruokaloiden, ravintoloiden ja hotellien tyontekijoiden tyot ovat korvautumassa roboteilla. Perustuloa harkitaan koska se nahdaan keinona pitaa Havaijin talous vakaana.[107]

The Spark of Hudson ja Humanity Forward Foundation perustivat HudsonUPin[108] New Yorkin Hudsonissa lokakuussa 2020.[109][110] Hankkeen tavoitteena on antaa 500 dollarin kuukausittainen perustulo 25 asukkaalle. Projekti kestaa viisi vuotta ja sita verrataan 50 ihmiseen, jotka eivat saa perustuloja.

Saksan perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Saksassa jarjestettiin 500 henkilon kolme vuotta kestava perustulokokeilu vuonna 2019.[111] Kokeilua kutsutaan nimella HartzPlus.[112]

Sveitsin perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Vuoden kestava kokeilu, jossa vahintaan puolet Rheinaun kylan 1 300 asukkaasta saisi 2500 Sveitsin frangin (noin 2 200 euron) kuukausittaisen perustulon.[113][114]

Toteutuksia maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Ainoa maailman maa, jossa perustulo on laajasti kaytossa on Iran, jossa se on ollut kaytossa loppuvuodesta 2010.[11]

Iranin perustulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Iranissa Mahmud Ahmadinezadin hallinto otti kayttoon perustulon loppuvuodesta 2010 kansallisena perustulo-ohjelmana. Samassa yhteydessa leikattiin bensiinin, ruoan ja eraiden palveluiden tukiaisia.[115] Summa vastasi vuonna 2012 noin 40 Yhdysvaltain dollaria per henkilo kuukaudessa, eli 480 dollaria vuodessa yhdelle henkilolle ja 2 300 dollaria viiden hengen perheelle.[116][117] Vuosina 2007-2008 kansalaisille jaetut epasuorat tukiaiset olivat arviolta 27 prosenttia bruttokansantuotteesta ja kooltaan 77,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria[21]. Iranin kokemuksia perustulosta on kaytetty tutkittaessa sen vaikutuksia tyomarkkinoihin.[22][23]

  • Honkanen, Pertti. Soininvaara, Osmo. Ylikarhi, Ville: Perustulo. Kohti toimivaa perusturvaa. Helsinki: Vihrea Sivistysliitto ry, 2007.
Taman artikkelin tai sen osan viitteita on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtamalla linkit viitemallineille.
Tarkennus: Suomenkielisessa Wikipediassa viitemerkintojen (mm. paivaykset) oltava suomeksi. Lahteettomia tekstiosuuksia kohtuuttomat maarat.
  1. | Birnbaum, Simon: Basic Income. Maarita julkaisu!22 November 2016. doi:10.1093/acrefore/9780190228637.001.0001/acrefore-9780190228637-e-116 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17 huhtikuu 2018. Arkistoitu 11 marraskuu 2018.
  2. | Ratkaiseeko perustulo mitaan? Ota haltuun argumentit puolesta ja vastaan sitra.fi. Arkistoitu 6.4.2023. Viitattu 24.5.2023.
  3. | Professori Katherine Gibson: Palkkatyota ei riita kaikille, talous ajateltava uusiksi yle.fi. Arkistoitu 13.8.2022. Viitattu 24.5.2023.
  4. | Santens, Scott: Surviving the Machine Age, s. 107-116. Palgrave Macmillan, Cham, 17 April 2018. doi:10.1007/978-3-319-51165-8_7 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu - Internet Archive)
  5. | a b Srnicek, Nick; Williams, Alex. Inventing the Future: Postcapitalism and a World Without Work. Verso Books. pp. 103-104. ISBN 9781784780968.
  6. | Heikki Hiilamon kolumni: Perustulomilitantit (Arkistoitu - Internet Archive). Yle 16.10.2017.
  7. | Clifford, Catherine: Elon Musk says robots will push us to a universal basic income--here's how it would work cnbc.com. 18 November 2016. Arkistoitu 6 huhtikuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  8. | Elon Musk Thinks Automation Will Lead to a Universal Basic Income fortune.com. Arkistoitu 7.4.2023. Viitattu 24.5.2023.
  9. | Clifford, Catherine: Elon Musk: Robots will take your jobs, government will have to pay your wage cnbc.com. 4 November 2016. Arkistoitu 16 toukokuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  10. | Clifford, Catherine: What billionaires and business titans say about cash handouts in 2017 (Hint: lots!) cnbc.com. 28 December 2017. Arkistoitu 7 toukokuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  11. | a b http://nordic.businessinsider.com/iran-basic-income-results-2017-5 (Arkistoitu - Internet Archive)
  12. | Honkanen et al. 2007, s. 14-16
  13. | Agrarian Justice By Thomas Paine www.ssa.gov. Viitattu 24.5.2023.
  14. | Honkanen et al. 2007, s. 18.
  15. | Honkanen et al. 2007, s. 18-19.
  16. | Jordan Weissmann: Martin Luther King's Economic Dream: A Guaranteed Income for All Americans The Atlantic. 28.8.2013. Viitattu 24.5.2023. (englanniksi)
  17. | a b Honkanen et al. 2007, s. 19.
  18. | a b Copland, Simon: What if the state provided everyone with a basic income? bbc.com. Arkistoitu 3.10.2019. Viitattu 24.5.2023.
  19. | a b Canadian Public Policy - Online Archive economics.ca. Arkistoitu 25.2.2021. Viitattu 24.5.2023.
  20. | Van Parijs Philippe, Marxism recycled, Cambridge university press, Cambridge, 1994
  21. | a b Overview worldbank.org. Arkistoitu 23.9.2016. Viitattu 24.5.2023.
  22. | a b Iran tried its own basic income scheme -- and people didn't give up their jobs nordic.businessinsider.com. 23.6.2017. Arkistoitu 21.9.2018. Viitattu 24.5.2023.
  23. | a b Hamid Tabatabai: From Price Subsidies to Basic Income: The Iran Model and its Lessons basicincome.org. Arkistoitu 7.2.2023. Viitattu 24.5.2023.
  24. | When the Welfare State Met the Flat Tax foreignpolicy.com. Arkistoitu 22.3.2023. Viitattu 24.5.2023.
  25. | Swiss referendum: 40% set to vote in favour of basic income basicincome.org. 24 April 2016. Arkistoitu 24 joulukuu 2022. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  26. | https://www.jacobinmag.com/2017/12/universal-basic-income-inequality-work (Arkistoitu - Internet Archive)
  27. | Chandran, Nyshka: Andrew Yang: universal basic income to protect jobs from automation cnbc.com. 10 September 2018. Arkistoitu 27 tammikuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  28. | Nyt se selvitettiin: kohuttu 700 euron perustulo ei kannustakaan tyontekoon - tuen rahoitus nollaa perustulosta saatavan hyodyn Talouselama. 9.8.2019.
  29. | Eva Vivalt, Elizabeth Rhodes, Alexander W. Bartik, David E. Broockman & Sarah Miller: The Employment Effects of a Guaranteed Income: Experimental Evidence from Two U.S. States heinakuu 2024. National Bureau of Economic Research.
  30. | Sarah Miller, Elizabeth Rhodes, Alexander Bartik, David Broockman, Patrick Krause & Eva Vivalt: Does Income Affect Health? Evidence from a Randomized Controlled Trial of a Guaranteed Income 21.7.2024. Michiganin yliopisto.
  31. | Honkanen et al. 2007, s. 22.
  32. | Vasemmiston tavoitteet 2016-2019 - Vasemmisto Vasemmisto. 16.6.2016. Arkistoitu 8.2.2017. Viitattu 7.2.2017.
  33. | Professori Katherine Gibson: Palkkatyota ei riita kaikille, talous ajateltava uusiksi Yle Uutiset. Arkistoitu 8.2.2017. Viitattu 7.2.2017.
  34. | "Palkkatyo on kontrollia, perustulo vapautta" Kansan Uutiset. 21.7.2012. Arkistoitu 8.2.2017. Viitattu 7.2.2017.
  35. | a b Perustulo ei ole sytyttanyt (Iltalehti 15.3.2007, s. 5).
  36. | a b c Suomen Kuvalehti 9.3.2007: Uusi perusta (paakirjoitus).
  37. | Vaden, Tere & Suoranta, Juha: Perustulo on pohjoismaisen hyvinvointivaltion seuraava menestystekija Perustulo on pohjoismaisen hyvinvointivaltion seuraava menestystekija. Juha Suoranta, blogi 2011.
  38. | Henri Purje: Totuuden hetki. Yliopisto, 2008, nro 10, s. 22.
  39. | Maarit Olkkola: Ei/Kylla. Ilta-Sanomat, 2009, nro 15.8., s. 25.
  40. | http://proof.utoronto.ca/wp-content/uploads/2017/06/Paper-Tarasuk-BIG-EN-17.06.13-1712.pdf (Arkistoitu - Internet Archive)
  41. | Talks at Google: Paul Mason: 'PostCapitalism' - Talks at Google youtube.com. 3 March 2016. Viitattu 28 July 2016.
  42. | a b Will basic income lower crime? - Basic Income News basicincome.org. 12 December 2016. Arkistoitu 7 helmikuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  43. | Breaking the Vicious Circle: Basic Income and Sexual Exploitation - Basic Income News basicincome.org. 18 March 2017. Arkistoitu 14 huhtikuu 2018. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  44. | Santens, Scott: True Freedom Comes With Basic Income medium.com. 11 November 2016. Arkistoitu 23 joulukuu 2020. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  45. | Santens, Scott: Why Should We Support the Idea of an Unconditional Basic Income? medium.com. 2 June 2014. Arkistoitu 10 huhtikuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  46. | Universal Basic Income Could Grow the U.S. Economy by 12.5% fortune.com. Arkistoitu 22.3.2023. Viitattu 24.5.2023.
  47. | Santens, Scott: Universal Basic Income will Accelerate Innovation by Reducing Our Fear of Failure medium.com. 1 December 2016. Arkistoitu 10 toukokuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  48. | SDP:n tilaama Kalevi Sorsa -saation selvitys (Arkistoitu - Internet Archive)
  49. | a b c SDP: Perustulo on silmankaantotemppu sdppuolue.fi. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 13.8.2007.
  50. | Kokoomus kokoomus.fi. Arkistoitu 13.10.2006. Viitattu 8.2.2007.
  51. | https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3049169-perustulo-kumoaisi-yhteiskunnan-perusarvoja (Arkistoitu - Internet Archive)
  52. | Lillrank; Hamilo; Lepomaki. Perustili - toimeliaisuuteen, tyollistamiseen ja saastamiseen kannustava sosiaaliturvan kokonaisuudistus. https://www.libera.fi/wp-content/uploads/2013/12/Perustili_final1.pdf (Arkistoitu - Internet Archive)
  53. | https://www.vihrealanka.fi/juttu/perustulokoe-el%C3%A4in-avaa-kiinnostavasti-perustuloa-ja-yhteiskunnan-arvoja (Arkistoitu - Internet Archive)
  54. | Welfare in Wonderland? The Politics of Basic Income Grant in South Africa, 1996-2002 etes.ucl.ac.be. Arkistoitu 3.1.2006. Viitattu 11.2.2008.
  55. | Bank of Israel recommends negative income tax - Globes English globes.co.il. Arkistoitu 16.5.2011. Viitattu 11.2.2008.
  56. | Henri Purje: Totuuden hetki. Yliopisto, 2008, nro 10, s. 23.
  57. | Perustulokokeilu ihastuttaa ja ihmetyttaa maailmalla - "Suomesta saa ilmaista rahaa" Yle. Arkistoitu 6.1.2017. Viitattu 6.1.2017.
  58. | La Finlande commence a experimenter le revenu universel Le Monde. Arkistoitu 6.1.2017. Viitattu 6.1.2017.
  59. | Finlandia, laboratorio mundial de la renta basica universal El Pais. Arkistoitu 6.1.2017. Viitattu 6.1.2017.
  60. | Free Cash in Finland. Must Be Jobless. New York Times. Arkistoitu 25.12.2016. Viitattu 6.1.2017.
  61. | Bruenig, Matt: The UBI already exists for the 1% medium.com. 1 January 2017. Arkistoitu 16 marraskuu 2020. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  62. | Worstall, Tim: Matt Bruenig Says The 1% Already Gets A Universal Basic Income - So Why Not One For All? forbes.com. Arkistoitu 12.11.2020. Viitattu 24.5.2023.
  63. | Wadhwa, Vivek: Perspective - Why Universal Basic Income and tax breaks won't save us from the jobless future washingtonpost.com. 9 June 2017. Arkistoitu 21 joulukuu 2018. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  64. | What If the Robot Utopia Leads to an Existential Crisis for Humans? motherboard.vice.com. 25 April 2016. Arkistoitu 20 joulukuu 2018. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  65. | Study Finds People Given Basic Income Are Likely To Keep Working truththeory.com. 20 February 2018. Arkistoitu 5 maaliskuu 2018. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  66. | Kaisa Kakko: Masennus uhkaa kotiaitia. Terve.fi-sivusto 21.05.2012. http://www.terve.fi/vanhemmuus-ja-kasvatus/masennus-uhkaa-kotiaitia (Arkistoitu - Internet Archive)
  67. | Bill Gross on helicopter money and Universal Basic Income creditwritedowns.com. 4 May 2016. Arkistoitu 11 elokuu 2022. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  68. | Varoufakis, Yanis: The Universal Right to Capital Income - by Yanis Varoufakis project-syndicate.org. 31 October 2016. Arkistoitu 14 maaliskuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  69. | https://www.friendsofeurope.org/publication/basic-income-not-panacea-step-towards-new-social-contract (Arkistoitu - Internet Archive)
  70. | Automation could destroy poor economies, says historian futurism.com. Arkistoitu 6.2.2023. Viitattu 24.5.2023.
  71. | SCOTLAND, UK: Nobel-winning economist Joseph Stiglitz cautions again Basic Income during BBC interview - BIEN basicincome.org. Arkistoitu 21.3.2023. Viitattu 24.5.2023.
  72. | http://documents.worldbank.org/curated/en/816281518818814423/pdf/2019-WDR-Report.pdf (Arkistoitu - Internet Archive)
  73. | Money for nothing: is Finland's universal basic income trial too good to be true? the Guardian. 12.1.2018. Arkistoitu 8.6.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  74. | Is Finland's basic universal income a solution to automation, fewer jobs and lower wages? the Guardian. 19.2.2017. Arkistoitu 11.6.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  75. | Finland to end basic income trial after two years the Guardian. 23.4.2018. Arkistoitu 2.8.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  76. | Nagesh, Ashitha: Finland basic income 'did not help jobless' bbc.com. 8 February 2019. Arkistoitu 14 toukokuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  77. | Perustulokokeilun karu saldo: Ei lisannyt tyollisyytta yhtaan - "Yllattavan tyrmaava tulos" iltalehti.fi. Arkistoitu 19.1.2022. Viitattu 24.5.2023.
  78. | a b Perustulo - kohti toimivaa perusturvaa, Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara, Ville Ylikahri, Vihrea sivistysliitto, s. 19, 44 ja 95
  79. | Perustulo 5: kompromissina negatiivinen tulovero (Arkistoitu - Internet Archive), Osmo Soininvaara 24.2.2009.
  80. | UK, Thomas Colson, Business Insider: The Indian government is considering introducing a Universal Basic Income businessinsider.com. Arkistoitu 30.8.2022. Viitattu 24.5.2023.
  81. | India's government thinks a Universal Basic Income could eradicate poverty nordic.businessinsider.com. 1 February 2017. Arkistoitu 25 helmikuu 2019. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  82. | INDIA: Basic Income Pilot Project Finds Positive Results Basic Income News (Web Archive 2014). Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 24.5.2023.
  83. | Giacomo Tognini: Universal Basic Income, 5 Experiments From Around The World worldcrunch.com. Arkistoitu 22.9.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  84. | Roy Abhishek: Part 2 of SPI's Universal Basic Income Series Seven Pillars Institute. Arkistoitu 7.3.2018. Viitattu 17.7.2021.
  85. | Jason Williams: GoodDollar: Send Not For Whom The Bell Tolls, It Tolls For Thee The Fintech Times. 17.5.2019. Arkistoitu 30.10.2020. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  86. | Valentina Moya: GoodDollar: cryptocurrencies would end inequality - LatinAmerican Post latinamericanpost.com. Arkistoitu 13.2.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  87. | a b c d e f g h i Ferdosi, McDowell, Lewchuk & Ross: Southern Ontario's Basic Income Experience https://labourstudies.mcmaster.ca/documents/southern-ontarios-basic-income-experience.pdf
  88. | a b CNBC: Canada tests 'basic income' effect on poverty amid lost jobs cnbc.com. 30 November 2017. Arkistoitu 10 huhtikuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  89. | Dylan Matthews: This Kenyan experiment seeks to dispel an insidious myth about poor people Vox. 6.3.2017. Arkistoitu 2.6.2017. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  90. | How a universal basic income stabilized Kenyans in bad times MIT Sloan. Arkistoitu 14.2.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  91. | Tavneet Suri: Universal basic income helped Kenyans weather COVID-19 - but it's not a silver bullet The Conversation. Arkistoitu 17.1.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  92. | [https://conference.nber.org/conf_papers/f192616.pdf Universal Basic Income: Short-Term Results from a Long-Term Experiment in Kenya](englanniksi) Viitattu 20.12.2023
  93. | Haarmann, Claudia & Dirk: Basic Income Grant Coalition - Namibia bignam.org. Arkistoitu 24.3.2010. Viitattu 25.5.2010.
  94. | Haastattelu Herbert Jauch (LaRRI): Publik-Forum nro. 8/2010: 22-23
  95. | Eight Eight. Arkistoitu 18.8.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  96. | a b Alaska residents to each get $2,072 from oil fund payout | Reuters web.archive.org. 13.4.2018. Arkistoitu 13.4.2018. Viitattu 24.5.2023.
  97. | a b c The Alaska Model: a citizen's income in practice | openDemocracy web.archive.org. 30.4.2013. Arkistoitu 30.4.2013. Viitattu 24.5.2023.
  98. | Kenneth Niemeyer: Austin experimented with giving people $1,000 a month. They said they spent the no-strings-attached cash mostly on housing. Business Insider. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
  99. | a b c d https://www.urban.org/sites/default/files/2024-01/Austin_Guaranteed_Income_Pilot_Participant_Outcomes_at_12_Months.pdf
  100. | Katie Balevic: A guaranteed basic income program in Minneapolis found that even after a year of giving recipients $500 a month, they weren't working any less Business Insider. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
  101. | Charles R. Davis: Young parents in Baltimore are getting $1,000 a month, no strings attached, a deal so good some 'thought it was a scam' Business Insider. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  102. | Kenneth Niemeyer, Noah Sheidlower: Denver's Basic Income Project has been so successful it's getting more funding and an extension Business Insider. Viitattu 6.2.2024. (englanniksi)
  103. | Natalie Musumeci: $750 a month was given to homeless people in California. What they reported spending it on is more evidence that universal basic income works. Business Insider. Viitattu 6.2.2024. (englanniksi)
  104. | a b c This US city is launching a basic income experiment weforum.org. Arkistoitu 24.12.2022. Viitattu 24.5.2023.
  105. | Anita Chabria: What would a universal basic income mean for America? Stockton thinks it has the answer latimes.com. Arkistoitu 15.6.2019. Viitattu 16.6.2019.
  106. | a b Linnea Feldman Emison: The Promising Results of a Citywide Basic-Income Experiment The New Yorker. Arkistoitu 16.7.2020. Viitattu 16.7.2020. (englanniksi)
  107. | Nichols, Greg: Hawaii considers country's first Universal Basic Income - ZDNet zdnet.com. Arkistoitu 18.8.2022. Viitattu 24.5.2023.
  108. | Marguerite Ward May 12, 2020, 1:26 Pm: Andrew Yang launches UBI cash experiment in upstate New York Business Insider. Arkistoitu syyskuu 18, 2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  109. | Universal Basic Income pilot program to launch in Hudson NEWS10 ABC. 11.5.2020. Arkistoitu 21.6.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  110. | Andrew Yang foundation to give some New Yorkers $500 per month for 5 years PIX11. 11.5.2020. Arkistoitu 30.4.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  111. | Kaiser, Tobias: Grundeinkommen: Berliner Verein will Hartz-IV-Empfangern bedingungslose Grundsicherung ermoglichen welt.de. 6 December 2018. Arkistoitu 1 toukokuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  112. | Germany: The first basic income experiment in Germany will start in 2019 - BIEN basicincome.org. Arkistoitu 18.5.2023. Viitattu 24.5.2023.
  113. | Swiss town set for universal basic income experiment thelocal.ch. 6 June 2018. Arkistoitu 19 toukokuu 2023. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  114. | Angstmann, Raffaela: Grundeinkommen soll in Zurcher Gemeinde Rheinau getestet werden nzz.ch. 7 June 2018. Arkistoitu 6 kesakuu 2020. Viitattu 24 toukokuu 2023.
  115. | Economic jihad The Economist. 23.6.2011. Arkistoitu 14.2.2021. Viitattu 17.7.2021.
  116. | Iran introduced a basic income scheme, and something strange happened World Economic Forum. Arkistoitu 9.2.2021. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
  117. | Hamid Tabatabai: Basic Income Guarantee and Politics: International Experiences and Perspectives on the Viability of Income Guarantee, s. 285-300. New York: Palgrave Macmillan US, 2012. ISBN 978-1-137-04530-0 Teoksen verkkoversio Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]
  • Lahtinen, Ilpo: Perustulo, kansalaisen palkka. Helsinki: Hanki ja jaa, 1992. ISBN 951-8916-31-4
  • Perkio, Johanna: Suomalainen perustulokeskustelu ja mallit. Kelan tutkimus tyopapereita, 2016, nro 85/2016. Helsinki: KELA. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Perustulo.