Italiya

Ko woni e Monte Poggiolo, ko ina wona duubi 850 000 ko ina wona duubi 850 000.Wadde, njiylawu e nder leydi Itali fof hollitii wonde Neandertal en ina ngondi e jamaanu Paleolitik hakkundeejo duubi 200 000 jooni, tawi noon yimbe hannde bee peenii ko ina wona duubi 40 000 jooni to Riparo Mochi.

Leyyi booydi Itali ko adii Roomnaabe ko Indo-Yuroopunaabe, teengti noon e leyyi Italik en. Leyyi daartol burdi waawde wonde di ngonaa Inndo-Yuroopunaabe walla ko adii Inndo-Yuroopunaabe ina njeyaa heen Etrusk en, Elymi en e Sicani en Sisili, e Sardiin en ko adii daartol, jibinbe siwil Nuragic. Yimbe booybe wodbe ina njeyaa heen lenol Rhaetian e Camunni ; anndaabe e nate mabbe kaaye to Valkamonika. Mummy naftoowo, Otzi, mo duubi 3400-3100 ko adii jibineede Iisaa, yiytaa ko e nder ngoral Similaun e hitaande 1991.

Kolonaal en adanbe ko Fenisinaabe, be cosi emporium e daande maayo Sisili e Sardiin. Won heen ngonti nokkuuji tokoosi e nder gure, yellitiima no feewi e koloniiji Giriik en.Hakkunde teeminannde 17biire e 11biire ko adii jibineede Iisaa, Gerek en Miseniya njokkondiri e leydi Itali.[49] E nder teeminannde 8biire e 7biire, koloniiji Gerek en ndartinaama to Pithecusae, haa jooni ina njahdi e fudnaange duunde Itaali e daande maayo Sisili, nokku mo caggal mum anndiraa Magna Graecia.Iyon en, kolonaal en Dorik en, Sirakusan en e Akeen en sosi gure ceertude. Kolonizaasiyong Giriik en mbadii leyyi Italic en jokkondirde e laamuuji demokaraasi e kollitooji naalankaagal e pinal toowdi.

Rome booydo, kodorde wonnde e maayo Tiber to caka leydi Itali, sosaa ko e hitaande 753 ko adii jibineede Iisaa, laaminoo ko duubi 244 e dow laamu laamdo. E hitaande 509 ko adii jibineede Iisaa, Roomnaabe, e yidde laamu Senaa e yimbe (SPQR), ndiwi laamu nguu, cosi laamu oligarki.

Duunde Itaali, inniraande Itaali, hawraama e dental gootal e nder yaajde Roomnaabe, hebtude leydeele kese keewde ko e dow ballal leyyi Itaali keddiidi dii, hono Etrusk en, Selt en e Gerek en. Fedde duumiinde, e ko buri heewde e leyyi e gure nokku oo, sosaa, Room fuddii hebtude Hirnaange Yuroopu, Fudnaange Afrik, e Fudnaange hakkundeejo. E nder warngo Julius Caesar e hitaande 44 ko adii jibineede Iisaa, Room mawni haa wonti laamu mawngu, tuggi Angalteer haa e keeri Persi, ngu buubni denndaangal maayo Mediteraane, do pine Gerek en, Room en e pine godde kawri e nder mum en, mbadti wonde siwil doole. Laamu juutngu ngu laamdo gadano oo, hono Augustus, fuddii jamaanu jam e yellitaare. Itaali Roomnaabe heddii ko wuro mawngo laamu nguu, leydi Roomnaabe e leydi laamorgo ngoo.

Nde diiwanuuji Roomnaabe ndarni e nder Mediteraane fof, Itali ina joginoo darnde teengtunde, nde wadi dum domina provinciarum ('laamdo diiwanuuji')e--haa teengti noon e ko yowitii e teeminande gadane deeyre laamu --rectrix mundi ('laamdo winndere')[57][58] e omnium terrarum parens ('jibinannde leydeele kala').

Laamu Room ina jeyaa e burdi mawnude e daartol, ina joginoo doole mawde to bannge faggudu, to bannge pinal, to bannge politik, to bannge konu. E nder mawnugol maggol, ina wadi miliyongaaji 5 kiloomeeteer kaaree (1,9 miliyong kiloomeeteer kaaree).[61] Lefol Room ina luggidi e siwil hirnaange ina mbayla aduna hannde oo. Kuutoragol demde Roman en yaajde ummoraade e Latin, njubbudi limto, alkule e limlebbi hirnaange hannde, e feende diine kerecee en e nder diine winndere, ina jeyaa e ko heewi e njiimaandi Roman en.

Cabbal nde laamu Room Hirnaange yani, leydi Itali yani e laamu Odoacer, Ostrogoth en nanngi dum.Naatgol ngol wadii jiibru toddagol laamuuji e ko sikkaa ko "Dubi nibbi". Naatgol lenol Germanic godngol e nder teeminannde 6biire, hono Lombards, ustii woodgol Bizantiin en, dum joofni ngootaagu politik e nder duunde ndee e nder duubi 1 300 garooji dii. Fudnaange woni laamu Lombard en, caka-fudnaange kadi ko Lombard en njiimi dum, nokkuuji goddi ina keddii e Bizantiin.

Laamu Lombard nguu, Charlemagne yetti dum e Farayse e darorde teeminannde 8biire, wonti Laamu Itali. Frank en mballitii e sosde Dowlaaji Papal. Haa teeminannde 13biire, politik buri heewde ko jokkondiral hakkunde laambe Room ceniidi e Papaasiyong, tawi dowlaaji-gure ina njokkondiri e laambe adanbe (Ghibellines) walla e didabere (Guelphs) ngam hebde nafoore seeda.Laamdo Almaan e pontiff Room laatii laamuuji winndereeji e nder Orop e yontaaji hakkundeeji. Kono tan, luural dow luural Investiture e hakkunde Guelphs e Ghibellines timminii laamu laamdo-feudal to fudnaange, do gure kebi jeytaare mum en. E hitaande 1176, fedde Lombard en, fooli laamdo Room ceniido biyeteedo Frederick Barbarossa, tabitini ndimaagu mum en.

Wuro-dowlaaji--e.g. Milan, Florence, Venice--ngadii darnde mawnde e nder yellitaare kaalis e yellitde golle bankeeji, e rokkude mbaadiiji kesi yubbo renndo.[68] E nder nokkuuji daande maayo e fudnaange, republiqueeji maayo buri heewde e Mediteraane, ina njogii njulaagu to Fudnaange. Be ngoni ko e dowlaaji talasokraasi jeytaare, do njulaagu ina joginoo doole keewde. Hay so tawii ko oligarkiiji, ndimaagu politik ngu be ndokki nguu ina addana be yahrude yeeso to bannge jangde e naalankaagal. Republiqueeji maayo burdi anndeede ko Venezuela, Genova, Pisa, e Amalfi.[70] Gooto heen fof ina joginoo laamu e dow leydeele caggal maayo, duude, leydeele e maayo Adriyatik, Ege, e maayo baleejo, e koloniiji njulaagu to Fudnaange badiido e Fudnaange Afrik.

Venezuela e Genoa ko dame Orop feewde Fudnaange, e peewnugol gilaasi laabdo, Florence ko nokku caka silki, wutte, bankeeji, e jeewte. Ngalu kebaado oo firti ko ebbaade naalankaagal mawde laamu e keeriido ina mbaawi yamireede. Republiqueeji dii tawtoraama hareeji kulbiniidi, ina ndokka ballal, ina ndokka yah-ngartaa, kono ko buri heewde e mum en ina yetta fartangngeeji politik e njulaagu.Itaali adii nande mbayliigaaji faggudu badnoodi mbayliigu njulaagu : Venezuela waawii ittude laamorgo Bizantiin e kaalis ngam yahdu Marco Polo to Asii ; dude jaabi-haadtirde gadane dee sosaa ko e gure Itaali, anndube hono Aquinas kebii darnde winndereyankoore ; kapitaali e galleeji bankeeji peeni ko e Firenze, do Dante e Giotto ngonnoo hedde hitaande 1300.[18] To bannge worgo, Sisili wontiino emiraaji lislaam aarabeebe e teeminannde 9biire, ina yellitoo haa Italo-Norman en kebti dum e darorde teeminannde 11biire, wondude e ko buri heewde e laamuuji Lombard en e Bizantiin en to fudnaange Itali.Cabbal duum diiwaan oo feccii hakkunde Laamu Sisili e Laamu Naples. Maayde baleere hitaande 1348 warii ma a taw tatabal yimbe leydi Itali.

• Italiya
• Laabi njulaagu, koloniiji Genova e Venezuela.

E nder kitaale 1400 e 1500, ko leydi Itali woni jibinannde e bernde Rennaissance. Oo jamaanu woni waylo-waylo gila e jamaanu hakkundeejo haa e jamaanu hannde, kadi ko jawdi ndi gure njulaagu moofti e ballal besnguuji burdi heewde.[75] Politikuuji Itaali ngoni jooni ko dowlaaji diiwaanuuji di laambe laaminoo, ina njogii njulaagu e njubbudi laamu, kadi naawirde mum en ngontii nokkuuji naalankaagal e gannde. Dee laambe ardinoo ko laamuuji politik e besnguuji njulaagu, ko wayi no Medici en to Firenze. Caggal nde njillu hirnaange joofi, Pape Martin V cubaado keso oo arti e Dowlaaji Paap, artiri Itali, woni nokku gooto tan e nder diine kerecee en hirnaange. Banki Medici wadaama nokkuure nde Papacy, jokkindiral mawngal wadaama hakkunde Eklesiya e laamuuji siyaasaaku kesi.[75][76]

E hitaande 1453, hay so tawii golle Pape Nikolaa V ina mbadi ngam wallitde Bizantiin en, wuro Konstantinopol yani e juude Ottomaan en. Dum addani anndube e binndi Giriik en eggude to leydi Itali, dum addani be yiytude neddankaagal Giriik en.[77] Laambe aadee en hono Federico da Montefeltro e Pape Pius II ngollii ngam sosde gure moyye, be cosi Urbino e Pienza. Pico della Mirandola winndi "Oraasiyong" e dow ndimaagu neddo, ina sikkaa ko manifesto renndo. E nder naalankaagal, jibinannde itaaliyankeewal wadii semmbe mawdo e naalankaagal Orop e nder teeminande, e naalankoobe ko wayi no Leonardo da Vinci, Botticelli, Michelangelo, Raphael, Giyotto, Donatello, e Titian, e mahoobe ko wayi no Filippo Brunelleski, Andrea Palladio, e Donato Bramante. Widtoobe e yahoobe e laana ndiwoowa Itaalinaabe ummoriibe e republique maritime, yidbe hebde laawol godngol feewde Inndo ngam rewrude e Ottomaan en, ndokki golle mum en laambe leydeele Atlantik, mbadii darnde tiidnde e udditde yontaaji yiytugol e kolonaal Amerik. Buri teskeede heen ko : Kiristof Kolommbi, udditnoodo Amerik ngam hebtude Oropnaabe;[78] John Cabot, Oropnaajo gadano yiylaade Amerik worgo gila e Norse en;[79] e Amerigo Vespucci, holliroowo wonde Aduna Keso oo wonaa Asii e nder mum hedde hitaande 1501, duunde Amerik inniraa ko makko.[80][81]

Fedde ndeenka anndiraande Ligue Italique sosaa hakkunde Venezuela, Naples, Firenze, Milan, e Papaasiyong. Lorenzo le Magnifique de Medici ko kanum woni gardiido Renaissance, ballal makko addani Ligue 100 dartinde njiimaandi Turki en. Kawtal ngal noon, yani ko e kitaale 1490 ; njiimaandi Charles VIII mo Farayse fuddii hareeji keewdi e nder duunde he. E jamaanu Rennaissance toowdo, Papeeji ko wayi no Julius II (1503-1513) kabi ngam hebtude leydi Itali e laambe jananbe ; Paul III (1534-1549) buri yidde ko jokkondirde hakkunde leydeele Orop ngam hebde jam. E nder deen hareeji, paabi Medici Leo X (1513-1521) e Clement VII (1523-1534) ina njokkondiri e mbayliigu Protestan en to Almaan, Angalteer e nokkuuji goddi.

E hitaande 1559, e joofnirde hareeji Itaali hakkunde Farayse e Habsbourg en, fotde feccere Itaali (Laamuuji fudnaange Naples, Sisili, Sarde, e Dukaa Milan) ngonnoo ko e les njiimaandi Espaan, feccere wodnde ndee heddii ko e ndimaagu mum (heewbe). dowlaaji njokki e wonde e nder Laamu Room Ceniingu). Papaasiyong oo fuddii koolol ngol ina jeyaa e ko buri teengtude : batu Trent (1545-1563); jabgol limlebbi Gregori; misiyong Siin jesuit en; hareeji diine Farayse; joofnirde wolde duubi capande tati (1618-1648); e wolde Turki mawnde. Faggudu leydi Itali yani e kitaale 1600 e 1700.

E nder wolde lomto Espaan (1700-1714), Otiris hebi ko buri heewde e domenaaji Espaan to Itali, woni Milan, Naples e Sardiin ; ko sakkitii koo rokkaama galle Savoy ngam waylude Sisili e hitaande 1720. Caggal duum, calsal Bourbon en yetti jappeere Sisili e Naples. E nder wolde Napoleyong, worgo e caka Itali yubbinaama no Republiques Sisters de Farayse nii, caggal duum, ko Laamu Itali.[82] Fudnaange oo ko Joachim Murat, jom-suudu Napoleyong ardinoo dum. Kongres Vienne 1814 artiri ngonka darorde teeminannde 18biire, kono miijooji njiimaandi Farayse mbaawaano momteede, kadi di ngartirii e sahaa jiibru politik badnoondu e fuddoode teeminannde 19biire. Ko adii fof, ko dowla Itaali, hono Republique Cispadane, yetti mbaydi tati (3) Itaali, wadi ko e laamu Itaali Napoleyong, caggal nde Farayse yetti njiimaandi ngenndi.[83] Ndee hiirde ina mawninee e nalawma Tricolor.[84]