Samoa

Samoa (sam.: Samoa ['sa:mUa], angl.: Samoa ['sa:mo:@], britanine i amerikaine virkand [s@'moU@]), tauz' oficialine nimituz -- Samoan Ripmatoi Valdkund (samoaks: Malo Sa'oloto Tuto'atasi o Samoa, angl.: Independent State of Samoa), om sar'hihe valdkund Valdmerimais, Polinezijas, Tunen valdmeren suves. Vll 1914-1997 valdkundan nimi oli Paivlaskmaine Samoa. Palidn da kaikis suremb lidn om Apia.

Vozil 1900-1914 valdkund oli Saksanman kolonijaks, sen nimi oli Saksanman Samoa. Vll 1914-1962 se oli Uden Zelandijan kolonijaks.

Vn 1962 vilukun 1. paival Samoa tedistoiti iceze ripmatomut Udes Zelandijaspai. Aigan modhe se om ezmaine ripmatoi valdkund Tunen valdmeren saril.

Vl 1960 vahvistadud Konstitucii tirpi udistamist vl 1997^[2].

Samoa sijadase kahtel jaredal Savaji- (1708 km2) i Upolu- (1118 km2) sarel, vol om kahesa pen't sar't (6 km2). Kaik ned oma vulkanizenke augotizlibundanke. Apolim-sal'm om kahten suren saren keskes.

Nene valdkundad da territorijad umbartas Samoad: Tokelau pohjoizel, Amerikan Samoa paivnouzmal, Tong suves, Uollis da Futun Sared suvipaivlaskmal, Tuvalu lodehel. Samoan randad lainistab Tun' valdmeri. Mererandan piduz om 403 km.

Valdkundan kaikis korktemb cokkoim om Silisili-magi (Savaji-sarel), 1857 m u.m.t. kortte. Sared oma vedenalaizen magisel'gan jatktuseks.

Klimat om valdmerine tropine mussonine. Voden jokstes lamuz om +26,5 +- 2 Cdeg rounois. Paneb sadegid 2000..3000 mm vodes mererandal, 5000..7000 magipautkil. Vodes om kaks' sezonad: neps (kul'mku-sulaku) da kuiv (semendku-reduku). Kovad tulleid oma paksud.

Londuselized varad oma gidroenergii, mecad, kala. Ei loudand tarbhaizid kaivatusid.

Ohjandusen form om unitarine parlamentine tazovaldkund. Valdkundan pamez' om <> (samoaks i anglijaks: O le Ao o le Malo). Parlament valiceb handast videks vodeks iceze uhtnijoispai, strokuiden verd om rounatusita. Ohjastusen vei paneb Ulembaizen kaskuzkundan sudijoid radsijha paministran da Kaskuzazjoiden laudkundan nevondan modhe. Ohjastusen vejal kel'don oiktuz om parlamentan kaskusid vaste, seista parlamentan istundoid aigaks vai eskai lopuks (paministranke nevoten jal'ghe). Ohjastusen vei vahvistab ohjastusen paministrad (angl.: Prime Minister), mugazo toizid ministrid paministran nevondan modhe. Kaik ministrad oma parlamentan uhtnijad. Voib olda olmas kahesaspai kahthetostkumnehesai ministrusid (samoan kelen luh. Malo, angl.: Cabinet of Samoa).

Samoan parlament om uks'kodine Nacionaline Kaskusenandai Suim (sam.: Fono Aoao Faitulafono o Samoa, luh. Samoan Fono, angl.: Legislative Assembly of Samoa) 50 uhtnijanke (47 -- kanzoiden pamehed-matai kaikucces valicemizumbrikospai, kaks' -- verhan rodun rahvahanikoispai, uks' -- parlamentan irdpol'ne uhtnii lizadamha naizid kumnendeshesai). Kaikuccel ristitul vanhemba 21 vot om anestusen oiktust. Kacmata sihe azjaha, vaise vejad (samoan kelel: matai) voidas olda kandidatoiks valicemha valdkundan da umbrikoiden parlamentoihe, niid om laz 25 tuhad (5 % -- naized).

Ei ole olmas armijad Samoas, om kozundkirjutez Udenke Zelandijanke sodaabus.

Vn 2016 kevaz'kun 4. paival Samoan pajargvalicendad oliba, sida kesken valdkundan parlamentan uhtnijoiden. Vn 2017 21. paival heinkud parlament valici nugudlast ohjastusen vejad, han om Tuimalealiifano Vaaletoa Sualauvi. Tuilaepa Sailele Malielegaoi radab paministran vn 1998 kul'mkun 23. paivaspai. Naomi Mata'afa naprib vajehtada handast vn 2021 semendkun 24. paivaspai.

Kacu kirjutuz: Samoan administrativiz-territorialine jagand.

Samoan Ripmatoi Valdkund jagase uks'tostkumneks umbrikoks (sam.: itumalo, Savaji -- kuz', Utolu -- viz). Kaikutte niispai om iceze kaskusistonke (samoaks: faavae) sijaliziden veroiden pohjal.

Samoas eladas samoalaized. Vn 2014 heinkus valdkundan ristitist oli 196,628 elajad. Ai ristituid lahttas kaikenaigaizhe elamizhe Udhe Zelandijha.

Uskondan modhe (2016): protestantad -- 54,9 %, riman katolikad -- 18,8 %, mormonad -- 16,9 %, Kumardelendan keskuz (angl.: Worship Centre) -- 2,8 %, toized hristanuskojad -- 3,6 %, toized uskojad -- 2,9 % (sida kesken bahai-uskondan polenpidajad, islamanuskojad), religijatomad -- 0,2 %.

Toine lidn om Salelolog, sijadase Savaji-sarel.

Samoa om goll' agrarine valdkund, rippub maizandusen produkcijan eksportaspai. Vl 2025 valdkundan ezimeletadud nominaline kogosudaiprodukt linneb 1,16 mlrd. US$ ekvivalentas (184. sija mail'mas; US$5,470 uhtele hengele, 113. sija) vai 1,62 mlrd. US$ tazostadud ostmizmahtusen modhe (186. sija; US$7,620 uhtele hengele, 138. sija). Industrijan pasarakod oma turizm, somtegimist, avtopaloiden tehmine, sauvondmaterialiden pastand. Finansine voz' zavodise 1. kezakud i lopise 31. semendkud.

Kogosudaiproduktan palad (2017): maizanduz 10,4 %, tegimist 23,6 %, holitisiden sfer 66,0 %. Radajiden jargenduz sektoroidme (vn 2015 andmused): maizanduz 65 %, tegimist 6 %, holitisiden sfer 29 %.

Valdkundan paeksport om kakao, kala, tekstil'tegesed, bananad; toine eksport -- putegesed, kokospal'mvoi. Importan tavarad oma masinansauvomizen produkcii i masinist, sondtavarad. Vl 2012 import uleti eksportad laz koumhe videndest. Irdpol'zen torguindan paized uhtnijad (2022): AUV (Samoan eksportan 19 % i importan 6,7 %), Uz' Zelandii (eksportan 11,7 % i importan 14,3 %), Kitai (importan 24,6 %), Indii (eksportan 22,9 %), Singapur (importan 15,9 %).

• Amerikan Samoa

1. | Samoan ristitiston endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. -- Cia.gov. (angl.)
2. | Constitution of the Independent State of Western Samoa 1960. -- Pacific Islands Legal Information Institute (paclii.org). (angl.)

• Samoan parlamentan oficialine sait (palemene.ws). (angl.)
• Samoan ohjastusen oficialine portal (samoagovt.ws). (angl.)