smHgrii 'tee jaaoo

dhrtii daa vaayuumNddl

vikiipiiddiiaa, iHk aaj'aad vis'vkoos' tooN
335 kiloomiittr (208 miil) dii ucaaii 'tee aaiiaisais tee spees tooN dikhaaii diNdee hn jdooN niilee aakaas' gaisaaN dee vaataavrn, aalee duaalee dee prbbaavaaN tooN bhut j'iaadaa niilee prdee vic khiNddee huNdee hn /

dhrtii daa vaayuumNddl (aNgreej'ii: Atmosphere of Earth) gaisaaN dii prt hai, aam taur tee hvaa dee naaN naal jaanniaa jaaNdaa hai, joo ki grhi dhrtii duaalee ghuNmdaa hai atee dhrtii dii gurukrs'taa duaaraa brkraar rHkhiaa jaaNdaa hai / dhrtii daa vaataavrnn dhrtii uHtee jiivn nuuN bcaauNdaa hai jis naal trl paannii nuuN dhrtii dii sth tee maujuud hoonn lii dbaaa paidaa huNdaa hai, alttraavaailtt suurjii reeddiiees'n nuuN sookh rihaa hai, grmii prtiikrm (griinhaauus prbbaav) raahiiN sth nuuN vdhaaiaa jaa rihaa hai, atee din atee raat dee drmiaan taapmaan nuuN vdhaaunn lii (din daa taapmaan privrtn) /

aakaar raahiiN, suHkii hvaa vic 78.09% naaiittroojn, 20.95% aaksiijn, 0.93% aargoon, 0.04% kaarbn ddaaiiaaksaaiidd, atee kujh hoor gaisaaN dii maatraa s'aamil hai / hvaa vic vii paannii dii bbNbl dii ik bbaarii maatraa s'aamil hai, austn 1% smuNdrii pHdhr tee atee puuree vaayuumNddl vic 0.4% hai / hvaa smHgrii atee hvaa dee dbaaa vHkh-vHkh pHdhraaN tee vHkhoo-vHkhree huNdee hn, atee pthraaa dee paudiaaN duaaraa prkaas' sNs'lees'nn vic vrtnn lii hvaa atee dhrtii dee pthriilii jaanvraaN dii saah lainn lii sirph dhrtii dee ttroopaasphiiar atee nklii vaayuumNddl vic paaiaa jaaNdaa hai /

vaataavrnn daa maas viHc lgbbg 5.15x1018 kiloograam hai, jis dii tiNn cauthaaii thaaN lgbbg 11 kiloomiittr (6.8 miil, 36,000 phuHtt) dee aNdr hai / vaataavrnn atee baahrlii thaaN dee vickaar kooii nis'cit siimaa nhiiN hoonn dee naal maahaul vdhnn dii ucaaii dee naal thinr atee thinr bnn jaaNdaa hai / krmaan laaiin, 100 ki.mii. (62 miil) jaaN dhrtii dee reeddiias daa 1.57%, aksr vaataavrnn atee baahrlii thaaN dee vickaar dii srhHd dee taur tee vrtii jaaNdii hai / lgbbg 120 kiloomiittr (75 miil) dii ucaaii 'tee pulaarr puaaiNtt dee vaayuumaiNttik riiaiNttrii dauraan vaayuumNddl dee prbbaav nuuN dhiaan khiHciaa jaa skdaa hai / taapmaan atee rcnaa dee lHchnn jiveeN ki vis'ees'taavaaN dee aadhaar tee kii prtaaN nuuN vaayuumNddl vic vHkh kiitaa jaa skdaa hai /

dhrtii dee vaayuumNddl daa adhiain atee is diiaaN prkiriaavaaN nuuN hvaa vigiaan (airoolaujii) kihaa jaaNdaa hai / phiildd dee s'uruuaatii paainiiar liin ttisseeneeNk ddii boortt atee ricrdd aas'mn s'aaml hn / [1]

vaayuumNddl daa ddhaaNcaa

[soodhoo]

aam taur tee, vaayuu-dbaaa atee ghnntaa vaayuumNddl vic uHcaaii dee naal ghttdii hai / haalaaNki, taapmaan viHc uHc drjee dee naal iHk vdheeree guNjhldaar proophaaiil hai, atee kujh kheetraaN viHc mukaabltn sthir jaaN ucaaii dee naal vii vaadhaa hoo skdaa hai (heetthaaN taapmaan daa bbaag veekhoo) / kiuNki taapmaan / ucaaii proophaail daa aam paittrn sNjoog atee baalnn dee saadhnaaN duaaraa sthir atee maapnnyoog huNdaa hai, is lii taapmaan dee vivhaar vaayuumaiNttik leearaaN nuuN phrk krn lii iHk upyoogii maittrik prdaan krdaa hai / is triikee naal, dhrtii dee vaayuumNddl nuuN pNj muHkh leearaaN viHc vNddiaa jaa skdaa hai (jisnuuN vaayuumaiNddik sphaittiiphikees'n kihaa jaaNdaa hai) / aiksoosphiiar nuuN chHdd kee, vaataavrn diiaaN caar praaimrii leear hn, joo ki ttroopoosphiiar, sttraittoosphiiar, miisoosphiiar atee thrmoosphiiar hn / [2] vHdhdee tooN ghHttdee vHl krmvaar, pNj muHkh leearaaN hn:

  • aiksoosphiiar: 700 to 10,000 km (440 to 6,200 miil)
  • thrmoosphiiar: 80 to 700 km (50 to 440 miil)[3]
  • miisoosphiiar: 50 to 80 km (31 to 50 miil)
  • sttraittoosphiiar: 12 to 50 km (7 to 31 miil)
  • ttroopoosphiiar: 0 to 12 km (0 to 7 miil)[4]

klaas 7 paatth 4 lNbee svaal

[soodhoo]

soolr reeddiiees'n (jaaN suurj dii raus'nii) dhrtii nuuN suurj dii uurjaa praapt krdii hai / dhrtii vii reeddiiees'n nuuN spees viHc vaaps krdii hai, leekin lNbee lNbee trNgaaN dee joo asiiN deekh nhiiN skdee / aaunn vaaliaa atee baahr niklnn vaalee reeddiiees'n daa ik hiHsaa vaataavrn duaaraa liin hoo jaaNdaa hai jaaN prtibiNbt huNdaa hai / mii 2017 vic, raus'nii diiaaN cs'maavaaN, ik kiloograam saitteelaaiitt tooN ik lHkh miil duur duur dii trhaaN dikhaaii dee rhiiaaN sn, nuuN vaataavrnn vic brph' dee sNlgnaaN tooN prtHkh dikhaaiaa giaa sii / [5][6]

hvaalee

[soodhoo]
  1. | M. Vazquez; A. Hanslmeier (2006). Ultraviolet Radiation in the Solar System. Springer Science & Business Media. p. 17. ISBN 978-1-4020-3730-6.
  2. | Zell, Holly (2015-03-02). "Earth's Upper Atmosphere". NASA (in aNgreej'ii). Retrieved 2017-02-20.
  3. | Randy Russell (2008). "The Thermosphere". Retrieved 2013-10-18.
  4. | "The height of the tropopause". Das.uwyo.edu. Archived from the original on 2020-04-27. Retrieved 2012-04-18.
  5. | St. Fleur, Nicholas (19 May 2017). "Spotting Mysterious Twinkles on Earth From a Million Miles Away". New York Times. Retrieved 20 May 2017.
  6. | Marshak, Alexander; Varnai, Tamas; Kostinski, Alexander (15 May 2017). "Terrestrial glint seen from deep space: oriented ice crystals detected from the Lagrangian point". Geophysical Research Letters. 44 (10): 5197. Bibcode:2017GeoRL..44.5197M. doi:10.1002/2017GL073248. Retrieved 20 May 2017.