Dark Mode

Siirry sisaltoon

Talous

Wikipediasta
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.
Osa artikkelisarjaa
Talous
Ostajia ja myyjia markkinoilla Guatemalassa.
Shibuyan kaupunginosa ja liikekeskus Tokiossa.

Talous tarkoittaa ihmisten valista kanssakaymista ja instituutioita, jotka liittyvat hyodykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen.

Taloustiede tutkii talouden toimintaa ja taloushistoria talouden kehitysta seka aikaisempia ilmioita. Taloussosiologia taas tutkii erilaisten taloudellisten ilmioiden yhteiskunnallisia syita ja vaikutuksia.

Kansantalouden muodostavat eri ammattiryhmat, yritykset, instituutiot seka muut toimijat. Taloudellisen toiminnan osa-alueet ovat alkutuotanto, jalostus ja palvelut. Kulutus, saastaminen, investoinnit ja tyontekijat ovat talouden keskeiset tekijat, ja ne maarittavat kansantalouden tasapainon. Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen muutoksella.

Paaartikkeli: Taloushistoria

Talouden historia alkaa jo esihistoriallisista ajoista. Aina kun joku on tuottanut vaihdettavaksi tuotteita tai palveluja, on siita seurannut taloudellista kanssakaymista. Talous on monimutkaistunut sita mukaa kun yhteisot ovat kasvaneet. Sumerilaiset kehittivat laajan hyodykerahaan perustuvan talouden. Babylonialaiset kehittivat taas ensimmaisia velan kasitteeseen, sopimuksiin ja lakeihin perustuvia kauppatapoja.

Keskiajalle tultaessa talousjarjestelmat eivat olleet viela juurikaan kehittyneet, ja suurin osa vaihdosta tapahtui ihmisten lahipiirissa. Riskipaaoman keraaminen sai kuitenkin alkunsa loytoretkeilijoiden hankkiessa sijoittajia matkoilleen. Loytoretket johtivat aikanaan maailmantalouden alkuun. Ensimmainen porssi avattiin vuonna 1513 Antwerpeniin.

Taloustieteen kasitteiston luominen alkoi valistuksen aikakaudella. Modernin taloustieteen isana pidetaan filosofi Adam Smithia (1723-1790). Han ja muut valistusajattelijat, kuten Anders Chydenius, pohtivat kansantalouden seka markkinoiden toimintaa. Talouspolitiikkaa oli ohjannut tahan asti pitkalti merkantilismi, joka perustui protektionismiin ja tahtasi lahinna verotulojen keraamiseen vientikaupasta. Adam Smith oli ensimmaisia vapaakaupan puolestapuhujia. Teollisen vallankumouksen myota alkoi tyonteon erikoistuminen ja massatuotanto. Kaupankaynnin rajoitukset vahentyivat ja teollisuuden paaomien myota kapitalismi sai alkunsa.

Maailman talouden vauraudesta 40 prosenttia kuuluu vain 147 eri yritykselle.[1]

Talouden toimialat

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Taloudellinen toiminta jaetaan kolmeen paatoimialaan.[2] Alkutuotanto on raaka-aineiden keraamista tai tuottamista kuten maatalouden, kalastuksen tai kaivostoiminnan harjoittamista. Jalostus sisaltaa raaka-aineiden muokkaamista hyodykkeiksi eli esimerkiksi autojen valmistuksen metalleista ja elintarvikkeiden tuotannon. Kolmas talouden ala on palvelut, joka sisaltaa kuluttajille ja yrityksille suunnatun palvelutoiminnan. Esimerkiksi pankit, elokuvateatterit ja koululaitos kuuluvat palveluihin.

Epavirallinen talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]

Epavirallinen talous koostuu taloudellisesta toiminnasta, joka tapahtuu valtiojohtoisen talouden ulkopuolella. Sen muodostavat suorat epaviralliset vaihtokaupat, katukauppa, pienyhteisojen keskenainen vapaaehtoistyo seka harmaa talous.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]
Wikiaineistoon on tallennettu tekstia aiheesta: Kirjallisuutta taloudesta
  • Niiniluoto, Vilkko, Kuorikoski (toim.): Talous ja filosofia (Gaudeamus, 2013)
  • Maddison, Angus: The World Economy, A Millennial perspective
  • Bernstein, William: The Birth of Plenty
  • Korpela, Asko: Taloutemme rakenne ja toiminta. Jyvaskyla: Talousteos ky, 1992. ISBN 951-9061-17-7 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu - Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstia]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Talous.