Intranet
- l`rby@
- Az@rbaycanca
- Belaruskaia (tarashkevitsa)
- B'lgarski
- Brezhoneg
- Bosanski
- Catala
- Cestina
- Dansk
- Deutsch
- Ellenika
- English
- Esperanto
- Espanol
- Eesti
- Euskara
- frsy
- Francais
- Gaeilge
- Galego
- `bryt
- hindii
- Hrvatski
- Magyar
- Jaku Iban
- Bahasa Indonesia
- Italiano
- Ri Ben Yu
- k`art`uli
- K'azak'sha
- hangugeo
- Kyrgyzcha
- Lombard
- Latviesu
- Olyk marii
- Makedonski
- Mongol
- Bahasa Melayu
- mnmaabhaasaa
- Nederlands
- Norsk bokmal
- Polski
- Portugues
- Romana
- Russkii
- Srpskohrvatski / srpskokhrvatski
- Simple English
- Slovencina
- Slovenscina
- Srpski / srpski
- Svenska
- tmilll
- telugu
- aithy
- Tagalog
- Turkce
- Ukrayins'ka
- rdw
- O`zbekcha / uzbekcha
- Tieng Viet
- Wu Yu
- margaluri
- Yue Yu
- Zhong Wen
Intranet (sisaverkko) on lahiverkko, joka on eristetty tietyn ryhman kayttoon. Tavallisesti intranetilla tarkoitetaan organisaation lahiverkkoa, jota kaytetaan yrityksen tai yhteison sisaiseen viestintaan ja tietojenkasittelytoimiin. Intranetiksi nimitetaan usein myos pelkastaan organisaation henkiloston kayttoon rajattua sisaista verkkopalvelua. Intranetia, jonka kayttooikeus on laajennettu tietyn ulkopuolisen asiakkaan tai asiakasryhman kayttoon, kutsutaan ekstranetiksi.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]Suurin piirtein 1990-luvun puolivalissa liiketoimintajohtajat ja ohjelmistoyritykset alkoivat innostua ajatuksesta rakentaa organisaatioiden sisalle omia sisaisia tietoverkkoja kayttaen samoja teknologioita kuin internet. Naita sisaisia tietoverkkoja alettiin nimittaa yhteisnimella "intranetit". Ensimmaisia organisaatioiden sisaisia sovelluksia olivat yleensa sahkoposti, ilmoitusluontoiset www-sivustot, dokumenttivarastot, tyoryhmien tukiymparistot ja erilaiset tietokantasovellukset. Usein intranetit ovat syntyneet organisaatioissa innokkaiden harrastajien aloittamina ja ovat saattaneet toimia useita vuosia ennen kuin organisaatiossa lahdetaan kehittamaan intranetia "oikeana" kehitysprojektina.[1]
Organisaation intranetia tehokkaimmin hyodyntava osasto on perinteisesti ollut henkilostoosasto, koska henkilostoosastolla on yleensa ollut paljon dokumentteja yllapidettavanaan ja intranet on tarjonnut tehokkaan kanavan tiedon jakeluun. Myos muut intranetin hyodyntamiseen lahteneet osastot ovat perinteisesti saattaneet nahda intranetin vain kustannustehokkaana jakelukanavana - eivat niinkaan esimerkiksi yhteistyoymparistona tai paatoksenteon tukijarjestelmana.[2]
Hyodyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]Perinteisesti paaasiallinen intranetien kaytto on ollut luoda tietovarastoja joita voidaan paivittaa nopeasti aina tilanteen niin vaatiessa. Tyypillisia intranet-sisaltoja ovat mm. tuotekatalogit, tyontekijoiden kasikirjat, puhelinluettelot ja henkilostoinformaatio. 1990-luvulla siirryttaessa paperidokumenteista digitaaliseen ymparistoon nahtiin intranet lahinna jakelukustannusten alentajana, mutta myohemmin intranetien ryhmatyoominaisuudet ovat olleet keskeinen kayton yleistymiseen vaikuttanut tekija. 2000-luvulla organisaatiot jakavat intranetien avulla tietoa, vaihtavat ideoita ja tyoskentelevat yhteisissa projekteissa riippumatta tyontekijoiden fyysisesta sijainnista. Esimerkiksi Laudon & Laudon (2004) ovat maaritelleet intranetista saatavat hyodyt organisaatiolle seuraavasti: [3]
- intranet on saatavilla kaikilta tietokoneilta samalla tavalla
- intranet voidaan liittaa muihin sisaisiin tietojarjestelmiin ja keskeisiin tietokantoihin
- intranet voi sisaltaa vuorovaikutteisia sovelluksia henkilokunnan hyodynnettavaksi
- intranet on helposti skaalautuva ymparisto riippuen organisaation suuruudesta ja tarpeista
- helppokayttoinen, universaali selainpohjainen kayttoymparisto
- matalat aloitus- ja kayttoonottokustannukset
- aikaisempaa rikkaampi, vuorovaikutteisempi informaatioymparisto
- alhaisemmat tiedon jakelukustannukset.
Intranetit ja portaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]Portaaleita pidetaan jossain maarin intranetien seuraavana sukupolvena, mutta kaytannon erot "yksinkertaisen" intranetin ja "hienostuneemman" portaalin valilla saattavat olla vaatimattomia. Portaali-kasitteen onkin vaitetty olevan varsin sekava. Toisaalta esimerkiksi ns. "business-to-employee" (B2E) portaalit ovat ainakin jossain maarin saaneet huomiota osakseen myos jarjestelmatoimittajien markkinointimateriaalien ulkopuolella. Esimerkiksi Sugianto ja Tojib (2006) ovat maaritelleet B2E-portaalien tarkeimmat hyodyt:
- personoitu paasy informaatioon, erilaiset kayttajaroolit saavat erilaista tietoa
- tukipalveluiden tehostuminen, itsepalvelun mahdollistuminen
- parantunut paatoksenteko, portaali tarjoaa tukitoimintoja, kuten erilaisten raporttien pyytamisen
- parantunut yhteistyo tyontekijoiden valilla, erityisesti jaettujen tietovarastojen kautta. [4]
Organisaation sisaisen portaalin perustarkoituksena pidetaan yleisesti yhden kanavan tarjoamista tyontekijoille kaikkeen organisaation informaatioon. Lisaksi taman yhden kanavan personointia tyontekijakohtaisesti pidetaan keskeisena. [5] Portaalien yhtena menestyksen avaintekijoista on myos sanottu olevan yhtenaisen, turvallisen kanavan tarjoaminen kaikkiin organisaation palveluihin ja tyokaluihin. Erityisesti useiden eri kirjautumisten poistuminen portaalin myota on todettu ratkaisevaksi kayttajien hyvaksynnan saamisessa. [6]
Katso myos
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]Lahteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]- | Lamb, R. & Davidson, E.: Understanding Intranets in the Context of End-User Computing. The DATA BASE for Advances in Information Systems, Vol. 36, No.1, 2005. ISSN 0095-0033
- | Lai, V.: Intraorganizational Communication with Intranets. Communication of the ACM, Vol. 44, No. 7, 95-100, 2001. ISSN 0001-0782
- | Laudon, K. & Laudon, J.: Management Information Systems - Managing the Digital Firm. Pearson Education Inc., 2004. ISBN 0-13-101498-6
- | Sugianto, L. F. & Tojib, D. R. Information at your fingertips: B2E portal as a strategic tool for today's workforce. Teoksessa Portals: people, processes and technology, toim. Andrew Cox. 2006. Facet Publishing: London.
- | White, M. 2006. Enterprise information portals. Teoksessa Portals: people, processes and technology, toim. Andrew Cox. 2006. Facet Publishing: London.
- | Schelleman, P. 2006. MyUU: a case study of the Utrecht University portal. Teoksessa Portals: people, processes and technology, toim. Andrew Cox. 2006. Facet Publishing: London.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]Englanninkielisia artikkeleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstia]- Three approaches to Intranet Strategy (Jeff Lash, 2003) (Arkistoitu - Internet Archive)
- Intranet 2.0 - web services dashboards are key (Richard MacManus, 2006) (Arkistoitu - Internet Archive)